Junaliikenteen lippujärjestelmän kehittäminen

Tällaisissa suunnitelmissa täytyy vain säilyttää maltti eikä hullaantua liikaa kalliista tekniikasta kuten älykorteista, joiden edut saataisiin aikaan helposti muutenkin, jos tietojärjestelmä vain on olemassa. 2D-viivakoodi yhdistettynä sopivaan vilpin estävään validointilogiikkaan olisi ainakin teknisesti erittäin halpa, joustava ja suhteellisen low tech -ratkaisu.

Viivakoodi olisi kätevä ajatus. Parhaimmillaan voisi elokuvalippujen tapaan tulostaa netistä itselleen liput ja luetuttaa ne viivakoodilaitteilla. Ainakin Finnkinolla tämä toimii 10 euron elokuvalippujen suhteen, miksei siis 2-4 euron matkalippujen suhteenkin HKL:llä ja YTV:llä.

Pummilla matkustaminen vähenee radikaalisti, jos päätetään siirtyä avorahastuksesta suljettuun rahastukseen. Joka aseman jokaiselle sisäänkäynnille kunnon lippuportit!

Pummilla matkustetaan paljon sen takia, että ei ole rahaa lippuun. Jos pummilla ei voitaisi matkustaa, niin syrjäytyneet jäisivät neljän seinän sisälle nököttämään ja ainoa ajanviete olisi käydä kuppilassa vetämässä huurteisia. Kaupungilla käyminen tuo piristystä elämään, kun voi lähiöstä matkustaa keskustaan nauttimaan ihmisvilinästä ja urbaanista meiningistä, vaikka ei mitään ostaisikaan. Jos sosiaalitoimisto muuttaisi linjauksiaan ja kustantaisi köyhille matkaliput, niin ei olisi enää tarvetta matkustaa pummilla, joten ongelma poistuisi tätä kautta. Nythän eläkeläiset ja opiskelijat saavat lippunsa puoleen hintaan, mutta työttömät maksavat lipustaan saman täyden hinnan, minkä töissäkäyvätkin maksavat. Tai siis eivät maksa, kun ei ole varaa.

Helsingissä tulisi miettiä tätä liikkumisen sosiaalista tasa-arvoisuutta vähän pidemmälle sen takia, että etäisyydet alkavat olla niin pitkiä, että niitä on vaikea pyöräillä tai kävellä. Palveluita keskitetään aluekeskuksiin ja keskustaan, joka tuo säästöjä kaupungille ja yrityksille. Ok, säästöjä näennäisesti tulee, mutta ihmiset joutuvat ostamaan matkalippuja päästäkseen palveluiden pariin, joten onko se sitten säästöä! Kukaan ei näitä matkalippujen hintoja korvaa asukkaille, vaikka palvelut väkisin viedään kauas ihmisten asuinlähiöistä. Jos ihmisiltä edellytetään liikkumista, niin kyllä kunta saisi kustantaa ilmaisen joukkoliikenteenkin, jos kerran ilman joukkoliikenteen käyttämistä ei niitä palveluja saa.

Nuo automaattiportit toimivat ainakin Tukholmassa varsin hyvin paikallisilla magneettikorteilla. Siellä on kahdenlaista porttia. Metallinen tankoportti on ikävämpi, mutta se toinen malli, jossa ovet nousevat vikkelästi kummaltakin puolelta viistoon sivulle ylös läpikulun ajaksi, on näppärämpi.
 
Viimeksi muokattu:
Pummilla matkustetaan paljon sen takia, että ei ole rahaa lippuun. Jos pummilla ei voitaisi matkustaa, niin syrjäytyneet jäisivät neljän seinän sisälle nököttämään ja ainoa ajanviete olisi käydä kuppilassa vetämässä huurteisia. Kaupungilla käyminen tuo piristystä elämään, kun voi lähiöstä matkustaa keskustaan nauttimaan ihmisvilinästä ja urbaanista meiningistä, vaikka ei mitään ostaisikaan.
Mä olen valitettavasti sitä mieltä että pummilla matkustaminen on varastamista samalla tavallakuin myymälästä näpistäminen. Myönnän että olen itse joskus nuoruudessani kun en ollut erityisen varakas, ollut niin ahne, että olen kulkenut satunnaisia matkoja pummilla, koska se on niin helppoa, ja kiinnijäämisen riskit olemattomat, jos tietää niksit. Pari kertaa olen ihan kuljettajan luvalla mennyt pummilla pari pysäkinväliä kun olen vakuuttanut kuljettajalle, että uusin kuukausikorttini heti kun pääsen R-kiskalle. Kaikissa tapauksissa kuitenkin vain siksi että mielestäni on ollut parempaa käyttöä rahalle kuin maksaa "kallis" kertalippu.

Jos sosiaalitoimisto muuttaisi linjauksiaan ja kustantaisi köyhille matkaliput, niin ei olisi enää tarvetta matkustaa pummilla, joten ongelma poistuisi tätä kautta. Nythän eläkeläiset ja opiskelijat saavat lippunsa puoleen hintaan, mutta työttömät maksavat lipustaan saman täyden hinnan, minkä töissäkäyvätkin maksavat. Tai siis eivät maksa, kun ei ole varaa.
Helsingin seudulla on varmasti miljoona tarinaa miksi ei muka olisi varaa maksa matkalippunsa. Jollakin voi olla todella vaikea tilanne esim sairaus, jonka takia pitää käydä toistuvasti lääkärillä ja apteekissa jne, ja kävellen matka olisi liian pitkä. Sellaisia varten olisi parempi jos yhteikunta kustantaisi nipun lippuja jolla pääsee kulkemaan. Mutta on valitettavasti hyvin paljon sellaisia joilla ei ole muuta tekemistä kuin surffata junalla, ratikalla ja metrolla baarien ja alkojen välillä.

Tarkennus väitteeseesi noista eläkeläislipuista: Eläkeläiset eivät saa YTV-alueen sisällä alennusta jos he eivät nosta kansaneläkettä, eli alennus myönnetään vain pienelle osalle eläkeläisiä. Opiskelijoille taas ollaan mielestäni hiukan liiankin höveleitä. Yli 20 vuotta sitten, kun minä opiskelin, ei opiskelija-alennusta tunnettu joukkoliikenteessä ollenkaan muissa kuin kaukoliikenteen kulkuneuvoissa. Opiskelu katsottiin siihen aikaan olevan "investointi" joka takaa paremmat ansiot, ja se piti pääosin kustantaa itse esim opintolainalla. Nykyisin opiskelijat saavat alennuksia lähestulkoon kaikista palveluista. Työttömyys taas on suurkaupunkioloissa, normaalin työllisyystilanteen vallitessa usein ohimenevä ilmiö, tai oma valinta. Ja toisaalta työttömän ei ole pakko kulkea joka päivä minnekään.

Eniten joukkoliikennematkustuksen kalleus riepottelee ns urbaaneja matalapalkkaisia pätkätyöläisiä, jotka yrittävät sinnitellä eteenpäin kalliin asumisen, kalliin liikkumisen ja kalliiden elintarvikkeiden ja huonon palkan muodostamassa ahtaassa liikkumatilassa. Heidän mielestään olisi usein oikeudenmukaisempaa jos matkan hinta määräytyisi esim matkan pituuden mukaan tai nykyisiä vyöhykejakoa tihennettäisiin, ja sallisttaisiin ns vyöhyekelisä jo maksettujen kk-matkakorttiin laddattujen vyöhkkeiden lisäksi. Ts yleensä joustavempi ja oikeudenmukaisemmaksi koettu lippujen hinnoittelu motivoisi maksamaan ennemmin kuin esim kulkemaan vyöhykerajojen yli pummilla pelkän yhden vyöhykkeen lipulla.

t. Rainer
 
Joukkoliikenteen alennukset

Tarkennus väitteeseesi noista eläkeläislipuista: Eläkeläiset eivät saa YTV-alueen sisällä alennusta jos he eivät nosta kansaneläkettä, eli alennus myönnetään vain pienelle osalle eläkeläisiä. Opiskelijoille taas ollaan mielestäni hiukan liiankin höveleitä. Yli 20 vuotta sitten, kun minä opiskelin, ei opiskelija-alennusta tunnettu joukkoliikenteessä ollenkaan muissa kuin kaukoliikenteen kulkuneuvoissa. Opiskelu katsottiin siihen aikaan olevan "investointi" joka takaa paremmat ansiot, ja se piti pääosin kustantaa itse esim opintolainalla. Nykyisin opiskelijat saavat alennuksia lähestulkoon kaikista palveluista. Työttömyys taas on suurkaupunkioloissa, normaalin työllisyystilanteen vallitessa usein ohimenevä ilmiö, tai oma valinta. Ja toisaalta työttömän ei ole pakko kulkea joka päivä minnekään.
Mielestäni on reilua että pienituloiset kuten eläkeläiset, opiskelijat ja lapset saavat alennusta lippujen hinnoista. Tampereella ja Turussa kaikille yli 65-vuotiaille myönnetään alennus lipun hinnasta, tosin alennus riippuu kellonajasta. Oma mielipiteeni on että YTV-alueella voisi olla samanlainen käytäntö kuin Tampereella ja Turussa.

Huonoin tilanne on linja-lupaliikenteen alueella. Esimerkiksi täällä Lappeenrannassa ei taida olla eläkeläisille minkäänlaista alennusta. Mielestäni Matkahuolto ja linja-autoyritykset voisivat tulla asiassa vastaan myymällä yli 65-vuotiaille saman hintaisia lippuja kuin alle 12-vuotiaille.
 
Viimeksi muokattu:
Opiskelijoille taas ollaan mielestäni hiukan liiankin höveleitä. Yli 20 vuotta sitten, kun minä opiskelin, ei opiskelija-alennusta tunnettu joukkoliikenteessä ollenkaan muissa kuin kaukoliikenteen kulkuneuvoissa. Opiskelu katsottiin siihen aikaan olevan "investointi" joka takaa paremmat ansiot, ja se piti pääosin kustantaa itse esim opintolainalla. Nykyisin opiskelijat saavat alennuksia lähestulkoon kaikista palveluista.
Nykyaikana suurimmalle osalle opiskelijoista tulevaisuuden paremmat ansiot eivät ole mikään itsestäänselvyys. Jos aikoo tutkijanuralle, tarjolla on vain loputon pätkätyöputki - sama pätee muissakin julkisen sektorin työpaikoissa. Lisäksi opintotukea on ennen nykyhallitusta edellisen kerran korotettu Ahon hallituksen aikana (tarvitaan ilmeisesti porvarihallitus, jotta köyhimpien opiskelijoiden asemaa parannetaan) ja nykyisin se on 298e/kk + mahdollinen asumislisä (max. 80% vuokrasta / 201,60 euroa). Enpä sanoisi noita tukia liian suuriksi, jos halutaan mahdollistaa täyspäiväinen opiskelu ilman vanhemmilta saatavaa taloudellista tukea.
 
Pummilla matkustetaan paljon sen takia, että ei ole rahaa lippuun. Jos pummilla ei voitaisi matkustaa, niin syrjäytyneet jäisivät neljän seinän sisälle nököttämään ja ainoa ajanviete olisi käydä kuppilassa vetämässä huurteisia.

Jos on varaa vetää yksikin huurteinen, on varaa maksaa se kertalippukin.
 
Nykyaikana suurimmalle osalle opiskelijoista tulevaisuuden paremmat ansiot eivät ole mikään itsestäänselvyys. Jos aikoo tutkijanuralle, tarjolla on vain loputon pätkätyöputki - sama pätee muissakin julkisen sektorin työpaikoissa. Lisäksi opintotukea on ennen nykyhallitusta edellisen kerran korotettu Ahon hallituksen aikana (tarvitaan ilmeisesti porvarihallitus, jotta köyhimpien opiskelijoiden asemaa parannetaan) ja nykyisin se on 298e/kk + mahdollinen asumislisä (max. 80% vuokrasta / 201,60 euroa). Enpä sanoisi noita tukia liian suuriksi, jos halutaan mahdollistaa täyspäiväinen opiskelu ilman vanhemmilta saatavaa taloudellista tukea.

Ei opiskelu ennenkän taannut mitään huippuansioita, mutta nykyään ei taida saada mitään kunnollisia töitä ellei ole vähintään keskiasteen tutkinto.

Mun ymmärtääkseni opintorahoja korotettiin ihan äsken? Joka tapauksessa, opintolainan nostomahdolllisuushan on yhä olemassa, jos ei pappa betalar, ja korot eivät taida ihan päätä huimata. Silloin kun itse piti maksaa opintolainan takaisin, oli korko yli 10%.

Aiheeseen palatakseni, niin alennukset joukkoliikenteessä opiskelijoilla ovat ihan OK, ainoastaan alennusprosentista voi olla montaa mieltä, ja siitä että pitäisikö olla jokin yläikäraja. VR:llähän se taitaa olla käytössä.

VR:ää on kritisoitu myös sitiä ettei se anna ulkomailla opiskeleville mitän alennusta. Sitäkin voi kysyä että miksi pitäisi? Ulkomailla opiskelevahan saa alennusta opiskelumaansa junalipuista, kuten pitääkin. Ennen vanhaan ainakin pystyi, jos oli opiskelija tai alle jonkun iän, ostamaan n puoleen hintaan kansainvälisen junalipun mistä tahansa Eurooppaa mihin tahansa toiseen maahan joka oli järjestelmässä mukana, ja ymmärtääkseni Suomikin oli. Eikö se järjestely ole enää olemassa?

t. Rainer
 
Mun ymmärtääkseni opintorahoja korotettiin ihan äsken? Joka tapauksessa, opintolainan nostomahdolllisuushan on yhä olemassa, jos ei pappa betalar, ja korot eivät taida ihan päätä huimata. Silloin kun itse piti maksaa opintolainan takaisin, oli korko yli 10%.

Tässä on yksi pieni mutta (ja vähän offtopicia)...

Olkoon korko vaikka 0%, niin tämä ei kuitenkaan takaa sitä, että nuori saisi vakituisesti töitä kahden vuoden sisällä valmistumisen jälkeen. Asia oli täysin toisella tolalla vielä ennen viime lamaa 80-luvulla. Silloin kannatti hankkia ammatillinen tutkinto, mutta 90-luvulta alkaen tämä tutkinto ei lyhyellä tähtäimellä ole niinkään kannattanut.

Nykyään saa olla varma valmistuessaan, että ainakaan omalta alalta sitä työtä ei löydy kuin hyvillä suhteilla tai äärimmäisen hyvällä tuurilla. Vastapainoksi on sitten niitä aloja, joille ei riitä tarpeeksi työntekijöitä. Opintoja ei kuitenkaan kannata suorittaa työmarkkinoidenkaan mukaan (muulla kuin terveydenhuollon alalla), koska kolmessa neljässä vuodessa asiat ovatkin ehtineet kallistua jo roimasti toiseen suuntaan. Kilpailu kiristyy ja turhia riskejä ei oteta. Työnantajilla olisi enemmän valtaa kuin ehkä ymmärtävätkään.
 
Nykyään saa olla varma valmistuessaan, että ainakaan omalta alalta sitä työtä ei löydy kuin hyvillä suhteilla tai äärimmäisen hyvällä tuurilla.

Riippuu vähän mitä opiskelee. Jos opiskelee, jotain hauskan sivistävää humanistista ainetta, kuten vaikka kieliä, historiaa tai taideaineita, noin usein on.

Toisaalta esimerkiksi diplomi-insinöörit, Kauppatieteilijät, oikeustieteilijät, lääkärit, sairaanhoitajat, hotelli- ja ravintola-alan henkilöt jne ovat saaneet ihan hyvin alan töitä.
 
Toisaalta esimerkiksi diplomi-insinöörit, Kauppatieteilijät, oikeustieteilijät, lääkärit, sairaanhoitajat, hotelli- ja ravintola-alan henkilöt jne ovat saaneet ihan hyvin alan töitä.

Perinteisesti näin. DI-puolellakin on kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä ilmassa muun muassa metsä- ja konepajateollisuuden nykytilanteen huomioiden. DI:llä myös luetaan usein oman alan töiksi kaikki tekninen, vaikka työ ei varsinaisesti omaa koulutusta tai omia toiveita kovin täsmällisesti vastaisi. Toki palkka on yleensä kaikissa näissä hommissa vähintäänkin kohtuullinen, joten mahdolliset opintolainat pystyy maksamaan.

Hotelli- ja ravintola-alalle tulee varmaankin suurta sisäistä vaihtelua tässä taloustilanteessa. Kalliimmassa päässä ainakin saattaa tulla tiettyä hiljentymistä aivan huippupaikkoja lukuun ottamatta. Toisaalta pienempiä huveja ihmiset yleensä harrastavat lamankin aikaan.

Rainerilta kysyisin vielä 10 % koron aikoihin vallinnutta inflaatioprosenttia. Veikkaisin senkin olleen aika hyvä, jos ei aivan pahimpaan saumaan osunut.
 
DI:llä myös luetaan usein oman alan töiksi kaikki tekninen, vaikka työ ei varsinaisesti omaa koulutusta tai omia toiveita kovin täsmällisesti vastaisi. Toki palkka on yleensä kaikissa näissä hommissa vähintäänkin kohtuullinen, joten mahdolliset opintolainat pystyy maksamaan.

Kaikilla akateemisilla aloilla voidaan oman alan töiksi laskea tietotyöt, joista alkupalkkana saa likimain suomalaista keskipalkkaa. Eihän diplomi-insinöörin ja kauppatieteilijänkään koulutus johda varsinaisesti mihinkään ammattiin.
 
Riippuu vähän mitä opiskelee. Jos opiskelee, jotain hauskan sivistävää humanistista ainetta, kuten vaikka kieliä, historiaa tai taideaineita, noin usein on.

Toisaalta esimerkiksi diplomi-insinöörit, Kauppatieteilijät, oikeustieteilijät, lääkärit, sairaanhoitajat, hotelli- ja ravintola-alan henkilöt jne ovat saaneet ihan hyvin alan töitä.

On huolestuttavaa, jos yhteiskunta ei pidä sivistystä arvossaan. Millainen yhteiskunta syntyy, jos koulutetaan vain kovien alojen ammattilaisia, mutta sivistys unohdetaan tyystin. Tutkijathan auttavat meitä ymmärtämään tätä maailmaa ja tekevät pinnan alla sitä pitkän tähtäimen kehitystyötä yhteiskunnassa, jota eivät tee liike-elämä tai sensaatiopoliitikot. Nykyään yhteiskunnan kehityksen tahti on hidastunut, koska keskitytään vain pieneen näpertelyyn.

Martin Saarikangas polkaisi 1970-luvulla liikkeelle Finnjetin, joka oli aivan uutta tuolloin ja valtava ponnistus ja taidonnäyte omalla alallaan. Nykyään tuollaista aivan uutta ei voida saada aikaan, kun suuret yhtiöt eivät uskalla ottaa riskejä ja pienillä taas ei ole riskinottokyvystä puutetta, mutta rahat kokeiluihin puuttuvat. Kiinassa meininki on toinen, tehdään esim. kokeellisia lyhyitä maglev-junaratoja ihan uuden tekniikan kokeilun ja siitä oppimisen takia, vaikka välitöntä hyötyä ne eivät paljoa tuotakaan. Meillä haluttaisiin kaikki varmistella liian pitkälle ja siksi tämä jämähtäneisyys.

Onko syynä väestön ikääntyminen? Toisaalta nuoret ovat osoittautuneet monesti vanhoja konservatiivisemmiksi, räväkimmät ideat tulevat vanhoilta parroilta, kuten Erkki Tuomiojalta näiden nuorten sijaan. Mikä merkitys on elämän muuttumisella epävarmemmaksi näissä kapitalismin pyörteissä. Kun on koko ajan työpaikka vaakalaudalla ja tulosvaatimukset puskevat niskaan, niin ei ole sitä lepoa ja rauhaa, jonka aikana voisi mieleen tulla aivan uudenlaisia ideoita. Ja kun on kaiken oltava varmasti tuottavaa, niin eipä sitä uskalleta uusia ideoita tuoda esille, kun epäonnistumisen myötä ulko-ovi voisi kutsua. Onko sillä ollut vaikutusta, että valtionyritykset (Valmet ym.) ovat muuttuneet liikeyrityksiksi ja olosuhteet kahlitummiksi, valtion helmassa uskalletaan tehdä suurempia riskeerauksia, kun on aina valtion tuki takana.

Työttömyys taas on suurkaupunkioloissa, normaalin työllisyystilanteen vallitessa usein ohimenevä ilmiö, tai oma valinta. Ja toisaalta työttömän ei ole pakko kulkea joka päivä minnekään.

On kuitenkin aina oltava pientä työttömyyttä, jotta yritykset saavat tarvitsemiaan henkilöitä töihin. Muutenhan olisi työvoimapula. Koska järjestelmä vaatii pienen vakion työttömyysprosentin, niin ei tästä tulisi työttömäksi jääneitä ihmisiä rangaista. Ja nythän emme ole normaalissa työllisyystilanteessa, vaan työttömyys paisuu kuin pullataikina. Tuleeko näitä työttömäksi jääneitä rangaista normaalihintaisella lipulla, vai olisiko aihetta sittenkin antaa edes -25 % alennus heille.

Työttömän ei ole pakko kulkea joka päivä minnekään, mutta inhimillisistä syistä olisi liikkumisen vapaus työttömillekin turvattava, jotta jonkinlainen kontakti ympäröivään maailmaan säilyy. Suurin osa työttömistä on aivan tavallista väkeä, ei puliukkoja. Ehkä heistä moni on vähän heikkolahjainen, ettei vapaille markkinoille työllisty, kun tarpeeksi helppoja töitä ei enää ole, mutta ei se ole ihmisen oma syy. Joko meille olisi saatava matalan vaatimustason työpaikkoja, kuten 1980-luvulla vielä oli, tai työttömiksi syrjäytetyille olisi saatava kunnon edut kompensaatioksi.

Sanon näitä ihmisiä syrjäytetyiksi, koska moni on puoliksi työkyvytön, mutta he eivät syystä tai toisesta saa eläkepapereita ja näkyvät tilastoissa työttöminä. Tämä on jostain syystä yleistä nykyään, että ei anneta työkyvyttömyyspapereita, vaikka olisi aihetta. Muuten tilastot olisivat liian synkkiä poliitikkojen kannalta?

Palaan tuohon töiden vaatimustason kasvuun vielä tarkennuksen vuoksi. Lama-aikahan toi meille suuren joukon työttömyyden "kovaa ydintä", joka ei nousukauden aikanakaan työllistynyt, kuten vielä 1980-luvun nousukaudella onnistui. Aluksi luultiin, että nämä ihmiset olisivat 50-vuotiaita ja vanhempia, jotka olisivat vain tippuneet kärryiltä ja ikärakenteen vanheneminen hoitaisi ongelman. Koko ajn kuitenkin tätä tippumista tapahtuu ihan jo nuorista ikäluokista lähtien.

Osmo Soininvaaran mielestä kyse on siitä, että palkankorotuksia on tehty ja tuottavuusvaatimuksia työntekijöille nostettu. Ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi pienesti palkattuja matalan vaatimustason töitä, joihin voitaisiin palkata jopa lukutaidottomia ihmisiä. Yhdysvalloissa lukutaidottomatkin on työllistetty, joka ei meillä näytä onnistuvan. Ay-liikekö on osasyyllisenä tähän soppaan, kun ei hyväksy osa-aikaisia ja osapalkkaisia, vaan puhuu vain täysin työkykyisten kokoaikaisten puolesta.
 
Viimeksi muokattu:
Eräs uusi mainoskampanja iski tämän aamun Helsingin Sanomien sivuilla silmään:

"Ennakkoon edullisemmin!

Suunnittele matkasi hyvissä ajoin ja matkusta edullisemmin! Kun ostat matkasi viikon 12 aikana ja matkustat 30.3.-1.4., saat matkastasi 20 % alennuksen seuraavasti:
  • Osta junalippu mille tahansa kotimaan junamatkalle viikolla 12 (16.-22.3.2009), niin saat aikuisen täyden hinnan maksavasta junamatkasta 20 % alennuksen.
  • Alennushintaisella lipulla voit matkustaa ma 30.3. - ke 1.4.2009 välisenä aikana.
  • Tarjoushintaisen lipun voit ostaa myös yöjunan makuupaikalle.
  • Halutessasi voit muuttaa junalipun toiselle matkalle kelpaavaksi, mutta se vaihdetaan vain normaalihintaiseen junalippuun.
  • 20 % alennettuja junalippuja myydään VR asemien lipunmyynnissä ja jälleenmyyjiltä. Voit myös varata lippusi VR Puhelinpalvelusta ja lunastaa sen R-kioskilta tai junamaatista. Lunasta lippu tällöin viikon 12 aikana.
  • Tarjous koskee kaukoliikenteen junamatkoja.
  • Muita alennuksia ei myönnetä."

http://www.vr.fi/heo/hinnat/ftarjoukset.htm
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Uudet konduktöörien myyntilaitteet liittyvät osaltaan lippujärjestelmän kehittämiseen. Tuossa R-junalla matkustaessani eteisen kortinlukijat olivat suljettuja, Arvokorttia käyttäville matkustajille konduktööri ilmoitti, ettei uudella laitteella voi lukea matkakortteja ja matkalle myytiin sitten normaalihintaiset kertaliput. Bussissa pääsee ilmaiseksi, jos YTV:n koneet eivät toimi. Pidänkin menettelyä tuossa junassa aivan omituisena, matkustajat ovat tavallaan maksaneet jo matkansa, mutta laitevian vuoksi hintaa ei vain voitu veloittaa. Asiakkaan ei kuulu kärsiä huonoista laitteista.

YTV:n palvelu- ja myyntiohjeen mukaan kortinlukijoiden vikaannuttua ja muiden matkakorttiongelmien iskiessä matkustajan tulee kääntyä konduktöörin puoleen. Jos uusi myyntilaite ei todella osaa lukea matkakortteja, pitäisi niiden käyttö YTV:n lippujärjestelmän junissa kieltää. Eikö YTV:n ja VR:n solmimissa sopimuksissa todellakaan edellytä matkakortin lukuun kelpaavaa myyntilaitetta? Asia pitäisi selvittää heti ennenkuin uusia laitteita otetaan lisää käyttöön. Ainakin konduktöörit pitäisi ohjeistaa päästämään matkustajat ilmaiseksi edelläkuvatunlaisissa tapauksissa.
 
Öö häh? Minä ainakin tuonkaltaisessa tilanteessa kieltäytyisin maksamasta kertalippua. Arvolipun on kelvattava YTV-liikenteessä, piste. Muuten matkakortti on muovista makulatuuria.
 
Takaisin
Ylös