Aftonbladet: Junaliikenne tuottaa bussiliikennettä enemmän hiilidioksidipäästöjä

Liittynyt
23 Elokuu 2005
Viestit
3,331
Rautatiesivun uutisista bongasin, että Aftonbladetin artikkelissa kirjoitetaan junaliikenteen tuottavan useimmissa Euroopan maissa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bussiliikenteen, kun sähköntuottamistavat otetaan huomioon. Sen mukaan junamatkustaminen Suomessa tuottaa hiilidioksidia 22 g/matkustaja-km ja bussiliikenne 15 g/m-km. Nollille pääsevät Ruotsi, Norja ja Sveitsi, koska niiden sähkö tuotetaan vain "vihreällä sähköllä" (eikö näissä maissa tosiaan ole ollenkaan diesel-junaliikennettä?). Artikkelin mukaan myös Ranskan, Itävallan ja Luxemburgin junaliikenne pääsee bussiliikennettä vähempiin päästöihin. Saksa taas on sijoittunut lähes huonoimpaan kastiin 52 g/m-km-päästöillään.

Vähän herää epäilyksiä tuosta vertailusta. Diesel-henkilöliikenne Suomessa on matkustajamääriltään jo melko olematonta, mutta en ole varma, onko vertailussa huomioitu diesel-liikennettä ollenkaan, mutta sen pitäisi vain parantaa junan sijoitusta. Suomalaisissa vertailuissa asialla on ollut VTT, ja tulos on ollut aina selvästi junan eduksi. Ja junan käyttämä energia on Suomessakin merkittävästi vähähiilidioksidisempaa kuin dieselbussin, vaikka VR tilaisi vain "halpaa sähköä" (tämän vuoden tammikuusta alkaen ilmeisesti vihreää sähköä). Junan täytyisi siis käyttää merkittävästi enemmän energiaa matkustajakilometriä kohti. Toki yleensä suomalaisissa vertailuissa käytetään matkaa Helsingistä Ouluun, jolla junalla lienee kuitenkin melko hyvä käyttöaste. Olisi mielenkiintoista kuitenkin tietää lukuarvot tuon selvityksen taustalla.

Tutkimuksen on tehnyt NTM, jolla tarkoitettaneen: Nätverket för transporter och miljön.
 
Näitä tutkimuksia on vaikka kuinka paljon. Yhdessä sanotaan junan olevan ympäristöystävällisin ja toisessa tutkimuksessa paras on bussi. Tällä foorumilla keskusteltiin tutkimuksesta jossa lentoyhtiö väitti lentokonetta junaa ympäristöystävällisemmäksi. Löysin netistä myös laskelman jossa ympäristön kannalta paras on henkilöauto. http://keskustelut.a-lehdet.fi/tuulilasi/topic_show.pl?tid=1965;pg=1

Vaikka Suomessa tuotetaan paljon sähköä kivihiilellä niin huomattavan suuri osa sähköstä tuotetaan päästöttömästi vesi- tai ydinvoimalla. Kivihiiltä myös riittää sadoiksi vuosiksi toisin kuin öljyä. Juna on myös bussia turvallisempi, nopeampi ja mukavampi.
 
Näillä tutkimuksilla voidaan mielestäni todistaa juuri sitä mitä halutaan. Suurena pelivarana on kikkailu sähkön tuotantotavoilla. Jos halutaan todistaa, ettei juna tuota CO2-päästöjä, päätetään, että juuri junat käyttävät Suomen vesivoimalla tuotetun sähkön. Päinvastaisessa tapauksessa ilmoitetaan, että juuri junat käyttävä hiilellä, öljyllä ja kaasulla tuotettua lauhdevoimaa, jossa hukkalämpöä ei käytetä edes kaukolämpönä.

Paremmuutta pitäisi pikemminkin pohtia arvioimalla erilaisia muutostilanteita. Kuten sitä, mitä voidaan tehdä CO2-päästöjen vähentämiseksi. Jos joku esittää, että lisätään bussiliikennettä ja vähennetään junia, jotta CO2-päästöt vähenisivät, niin väitänpä aika fakiiriksi.

Tai ajatellaan, mitä vaikuttaa, jos on tarpeen vähentää öljyn ja hiilen käyttöä CO2-päästöjen vähentämiseksi. Viimeiseksi liikkeellä pysyvät sähkökäyttöiset junat, koska niille voidaan tuottaa sähköä CO2-päästöttömillä menetelmillä. Henkilöautoista voidaan luopua ensimmäisinä, suuresta osasta lentokoineita seuraavaksi ja kolmanneksi luovutaan busseista.

Antero
 
Jos halutaan todistaa, ettei juna tuota CO2-päästöjä, päätetään, että juuri junat käyttävät Suomen vesivoimalla tuotetun sähkön.

Mutta tuohan riippuu täysin siitä, millaista sähköä VR haluaa ostaa, ei sitä vain voi päättää. Vaikka töpselistä (tai virroittimesta) tuleekin toki satunnaisia elektroneja riippumatta maksutavoista, on tuo korrelaatio maksamisen ja tuotannon välillä silti selvä. Jos VR ostaa "likaista" sähköä, jossa rahaa menee hiilivoimantuotantoon, on VR omalta osaltaan vastuussa niiden hiilidioksidipäästöistä. Jos VR päättää ostaa vain vesivoimaa, päästövastuu putoaa nollaan. Koko Suomen sähköä ei voi myydä näin, koska on sitten teknisiä rajoitteita säätövoimasta yms., mutta rajallisilla energiamäärillä tämä ajattelutapa toimii.

Pointtini oli, että vaikka juna käyttäisi pelkästään yleistä sähköä, voiko sen hiilidioksidipäästöt olla bussia suuremmat, koska mielestäni hiilivoimalatkin tuottavat energian paremmalla hyötysuhteella kuin dieselmoottorit (koko jakeluketju voimalasta vetopyörille huomioiden), ja suuri osa Suomen sähköstä ei ole hiilivoimaa. Ja lisäksi junan energiankulutuksen väitetään olevan bussia pienempi, ei suurempi. Jos kaikki muuttujat ovat siis busseja parempia, miten kokonaistulokseksi on saatu bussia huonompi? Missä muuttujassa on vikaa ja kenellä?

Minä kyllä tiedän Anteron esittämät pointit siitä, että junan tärkein ominaisuus on, että energia voidaan tuottaa haluttaessa päästöttömästi. Mutta kun tuollaisia tutkimuksia tehdään, vaikuttaa se muidenkin ihmisten mielipiteisiin kuin minun. Siksi minua kiinnostaisi tietää, millä menetelmillä tulos on saatu.
 
Viimeksi muokattu:
Näillä tutkimuksilla voidaan mielestäni todistaa juuri sitä mitä halutaan.

Esimerkiksi tuossa Tuulilasilehden keskustelussa väitetään autoa joukkoliikennettä paremmaksi päästöjen osalta. Todellisuudessa kaduilla liikkuu enemmän katumaastureita kuin Smarteja ja useimmin autoissa on yksi ihminen eikä seitsemää.

Jos taas halutaan tehdä tutkimus busseista ja junista ja halutaan että bussi on parempi niin tutkimuksessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi veturien ja vaunujen valmistus. Sitten toivotaan että kukaan tutkimusta lukeva ei huomaa että bussien valmistusta ei ole otettu huomioon.
 
Jos taas halutaan tehdä tutkimus busseista ja junista ja halutaan että bussi on parempi niin tutkimuksessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi veturien ja vaunujen valmistus.

Minua ei kiinnosta, millä tavoin vääristelemällä saadaan aikaan "haluttu" tutkimustulos. Minua kiinnostaa asiassa totuus. Tiedän, ettei totuus ole yksikäsitteisesti määritettävissä, mutta silti voidaan arvioida, mitä virhelähteitä missäkin tuloksessa on. Ja nyt minua kiinnostaisi tietää, mitkä tuon tutkimuksen virhelähteet ovat (jos sellaisia on) ja miten muissa tutkimuksissa on päästy erilaisiin tuloksiin.

Tutkimuksia ei voi vain hylätä argumentilla "onhan noita tutkimuksia", koska sama argumentti pätee myös niihin tutkimuksiin, jotka ovat itselle mieluisia.
 
Hej!

Mielenkiinnosta aloin vertailla miten eri rautatie yhtiöt täällä Pohjolassa ilmoittaa päästöjää. Otin vertailun vuoksi reitin Helsinki - Rovaneimi, ja suurin piirtein saman pituisia matkoja Norjasta (Oslo S - Mosjøen) ja Ruotsista (Tukholma - Luulaja). SJllä oli kaiken vanhimmat lähdetiedot (Tammikuu 2005)

VR:n sivujen mukaan eri matkavälineiden päästöt ko. matkalle oli seuraava:

Helsinki - Rovaniemi

Juna: (900km)
Co2: 0 kg
Energia: 396 MJ

Bussi (855 km)
Co2: 41 kg
Energia: 554MJ

Henkilöauto: (832 km)
Co2: 60 kg
Energia: 815MJ

Lentokone
Co2: 155 kg
Energia: 2155MJ


Tukholma - Luulaja

Juna, (X2000) käyttöaste 55% (1130 km)
CO2 6,6 g
HC 0,025 g
NOx 0.025 g
Partikkelit 0,0029 g
Ympäristökustannus 0,012 SEK

Bussi, (diesel) Käyttöaste 55% (925 km)
CO2 39,68 kg
HC 1,60 g
Nox 260 g
Partikkelit 0,79 g
Ympäristökustannus 75,69 SEK

Henkilöauto (Ympristöluokka 2000) 2 henkilöä (925 km)
CO2 86,26 kg
HC 110 g
Nox 33 g
Partikkelit 20 g
Ympäristökustannus 135,85 SEK
Lentokone, käyttöaste 65% (737 km)
CO2 106,13 kg
HC 51 g
NOx 290 g
Partikkelit - g
Ympäristökustannus 178,76 SEK



Oslo S - Mosjøen

Sähköinen kaukojuna, normaalikäyttöaste(55%) 959km
Päästöt
SO2 0.00 kg
CO 0.00 kg
NOX 0.02 kg
CO2 5.47 kg
NMVOC 0.00 kg
CH4 0.02 kg
PM 0.00 kg
Energiakulutusta 135.22 kWh
Onnetomuusriski/milj.henk. 0.83 kuolematapaturmia
Tapaturmakustannus: 54.66 NOK
Ympäristökustannus: 7.55 NOK

Bussi, normaalikäyttöaste (36%) 846km
Päästöt
SO2 0.00 kg
CO 0.09 kg
NOX 1.01 kg
CO2 32.15 kg
NMVOC 0.04 kg
CH4 0.00 kg
PM 0.03 kg
Energiakulutusta 119.29 kWh
Onnetomuusriski/milj.henk. 0.60 kuolematapaturmia
Tapaturmakustannus: 27.07 NOK
Ympäristökustannus: 127.78 NOK

Henkilöauto, 2 henkilöä autossa 846km
Päästöt
SO2 0.01 kg
CO 0.28 kg
NOX 0.08 kg
CO2 77.83 kg
NMVOC 0.03 kg
CH4 0.01 kg
PM 0.07 kg
Energiakulutusta 288.49 kWh
Onnetomuusriski/milj.henk. 3.50 kuolematapaturmia
Tapaturmakustannus: 132.52 NOK
Ympäristökustannus: 92.33 NOK

Lentokonetta ei ole tälle reitille.


Tästä näkee että Suomessa reittille menee 0g, Ruotsissa 6,6 g, ja Norjassa 5740 g. Se on aikamoinen ero. Silloin luultavasti vetäjinä on sama Sr2 Suomessa että Norjassa. Ruotsissa ne taittaa vaan ostaa ”miljöel” ja Norjassa käytetään vesivoimaa, ja suomessa ydinvoima. (Ps. Todellisuudessa taittaa Mosjøenille päästää vain diesel käyttövoimalla.) Eli kaikkilla on suhteellisen puhtaita tuotanto tapoja. Mutta voidaan kysyä kenen tapa ilmoita mainokseenssa päästöt ovat parhampia. NSBn ovat ainakin tarkkoja. VRn mainos ei oikeastaan sanoo todellisuudessa mitään...
Tämä oli nyt jonkinlainen vertailu…

/Skurubisin
 
Eli kaikkilla on suhteellisen puhtaita tuotanto tapoja.
Eikös atomi-/ydinvoima ole kaikkein suositeltavin energiamuoto ja puhtainta energiaa. Sehän on valtiovallan erityisessä suojeluksessakin. Sitä rakennetaan lisää ja kansakuntana ollaan ylpeitä siitä. Ihmetyttää VR:n asenne puhua jostain vihreästä vesisähköstä. Ydinvoimaloitahan omistajatahokin halajaa, mutta onko se sitä "monopolin" kiukuttelua?
 
RAide-YVA:ssa laskettiin, että kWh:n tuottaminen Suomessa aiheuttaa CO2-päästöjä 260 g. Tämä on jonkilainen tilastoarvo Suomen sähköntuotannosta. Jos VR Oy sanoo, että sen CO2-päästöt ovat nolla, niin silloin sen täytyy ostaa vain joko ydin-, vesi- tai tuulivoimaa.

Antero
 
Jos VR Oy sanoo, että sen CO2-päästöt ovat nolla, niin silloin sen täytyy ostaa vain joko ydin-, vesi- tai tuulivoimaa.

VR sanoi:
Ensi vuonna (kirjoitettu 2007 eli tarkoittaa vuotta 2008) vihreän sähkön toimittaa VR:lle Savon Voima. Sen toimittamassa sähkössä käytetään vain uusiutuvia energialähteitä, esimerkiksi vesivoimaa, biopolttoaineita ja tuulivoimaa.

Vuosina 2009–2010 VR tilaa sähkön Fortumilta. Sähkö tuotetaan joko Kemijoen tai Oulujoen vesivoimalla tai näiden yhdistelmällä. VR:n ja Fortumin sopimuksessa on sähköntoimitusoptio vuoden 2013 loppuun.

Lähde http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_340.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Todellisuudessa taittaa Mosjøenille päästää vain diesel käyttövoimalla.

Näin on. Trondheimista eteenpäin rata on sähköistämätön. Onkohan tätä otettu laskelmalla huomioon?

NSB kertoo ympäristösivuillaan, että dieselhenkilöjunien päästöt vähenivät kolmannekseen 2000-luvun alussa, kun vanhat dieselveturit (Di.3) korvattiin uusilla moottorijunilla.

VR:n ilmoittama nollalukema ei ole aivan totta. Vaikka sähköntuotannossa ei päästöjä syntyisikään, niin ravintolavaunujen 15 kW:n dieselaggregaatit ja matkustajajunien vaihtotöissä käytettävät dieselveturit tuottavat niitä aina jonkin verran.
 
Takaisin
Ylös