Viestiketju: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

Alunperin kirjoittanut jheiskane

Vuosi 2008.
Rataverkon sähköistys alkoi n. 20 vuotta aikaisemmin, kuin oikeasti alkoi ja nyt suurin osa Suomen radoista on sähköistetty. Näillä osuuksilla ajelevat Pendolinot ja intercityt. Lähijunaliikennettä on ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla, mutta 2000-luvulla se on alkanut myös Turun, Tampereen ja Oulun seuduilla. ELSA-rata, kuin myös marjat ja pisarat on rakennettu/ollaan rakentamassa. Pendolino-reitit ovat pääosin samat, mutta Turusta liikenne jatkuu URPO-rataa pitkin Parkanon kautta Seinäjoelle ja etelässä Joensuun liikenne kulkee HELI-rataa pitkin Viipuriin, josta vanhaa Karjalan rataa Joensuuhun. Intercityjä kulkee kaikilla sähköistetyillä "suurilla" rataosuuksilla ja sähköistämättömien henkilöliikenne hoidetaan kiskobusseilla. Heli-radan vierellä on myös kaksiratainen osuus, jota pitkin huristelevat suurnopeusjunat Helsingistä Viipuriin ja edelleen Pietarin kautta Moskovaan 300 km/h.

Mun varovainen arvio on, että nykytilanteesen verrattuna vain HELI-rata olisi rakennettu, mahdollisesti ennen Parkanon ja Jämsänkosken ratoja. Suomen ensimmäiset sähköjunat olisivat kulkeneet Helsingin ja Viiipurin välillä, ja Porvoo, Loviisa ja Kotka olisivat n 2 kertaa isompia kaupunkeja kuin nyt, ja Sipoossa olisi isoja lähiöitä. Itämetroa ei olisi rakennettu koskaan metrona, sensijaan HELI-rata olisi johdettu neliraiteisena Kulosaaren sillan yli, josta maanalaisena kaupunkiratana keskustaan jatkuen Lauttasaaren yli Espooseen. Toisaalta jos Porkkala olisi vuokrattu Neuvostoliitolle, niin todenäköisesti Espoo olisi yhtä autio ja maaseutumainen kuin Sipoo nyt, eli voi olla että kaupunki todella loppuisi Lauttasaaren jälkeen.

On mahdollista ettei koko Jämsänkosken rataa olisi rakennettu lainkaan. Lahden kaupunki olisi jäänyt aika pieneksi koska sinne ei olisi koskaan muuttanut evakkoja Karjalasta. Jyväskylä olisi saattanut jäädä paitsioon eikä olisi ehkä koskaan kasvanut nykyisenkokoiseksi. Kuopion kohtalosta ei myöskään voisi sanoa mitään suuntaan tai toiseen. Sortavala olisi pohjoisen Itä-Suomen keskus, ja reilusti isompi kaupunki kuin Joensuu, ja Karjalan junaliikenne hoituisi tietenkin Viipurin kautta.

Alunperin kirjoittanut jheiskane

Yöjunia kulkee Helsingistä ja Turusta Kolarin kautta Ylläkselle,ja Rovaniemen, Sodankylän ja Inarin Kyrön kautta Petsamoon. Tällä Petsamon radalla on myös suuria öljykuljetuksia Suomen omilta öljykentiltä. Nyt ollaan avaamassa yöjunaliikennettä myös Rukalle Taivalkosken kautta, jossa vanhan radan parannus ja uuden rakentaminen Kuusamoon on käynnissä. Tavaraliikennettä on kaikilla radoilla, hoidettiin se sitten diesel- tai sähkökalustolla.

Jos Petsamon rata olisi Taivalkosken radan jatke, niin todennäköisesti Petsamon yöjuna kulkisi tietenkin sitä reittiä. Se olisi yhtä hyväkuntoinen kuin nykyinen Rovaniemen rata ja todennäköisesti sähköistettykin 2000-luvulla.

Petsamosta johtaisi todenäköisesti haarata Norjan Kirkkoniemeen, ja erikseen kulkisi kerran päivässä NSB:n leveäraiteinen juna Kirkkoniemeltä Haaparantaan, jossa vaihtoyhteys Oslon junaan. Nesta Oililla olisi öljyjalostamo Kemissä jonne öljyjunat kulkisivat.

Kolarin radalla ei olisi henkilöjunaliikennettä ollenkaan, koska nykyisen rajan väärällä puolella olevan ns Vanhan Sallan merkitys hiihtokeskuksena olisi paljon suurempi kuin Yllästunturin tai Levitunturin, ja Suomen Lapissa olisi järjestetty talviolympialaiset jo vuonna 1976, Rovaniemi varsinaisena isäntäkaupunkina. Alppilajit olisi järjestetty Vanhassa Sallassa jossa korkeuserot ovat riittäviä, ja Suomalainen Kalevi Häkkinen olisi voittanut olympialaisten syöksylaskukilpailun ennen Itävallan Franz Klammeria

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut 23Ají Anárjiri

Lähiliikennettä olisi mitä todennäköisimmin Viipurin ympäristössä, luultavimmin Lappeenrantaan ja Imatralle ulottuen. Viipuri oli kuitenkin juuri ennen sotaa yksi keskeisimmistä kauppakaupungeistamme. Siksi rannikonmyötäinen HELI rata varmastikin olisi tosiasia.Sortavalaan olisi ehdottomasti kiitojunayhteys Helsingistä, kenties yöjunareittikin Viipurista Sortavaln kautta Ouluun tms. Lappiin riiittäisi matkailijoita tuoltakin. Petsamon teollisuuden takia rata sinne olisi varmasti ollut yksi ensimmäisiä sähköistettyjä, kenties jopa kaksiraiteinen pitkiltä osin. olisihan sinne avattu viimeistään 2000-luvun alussa päivittäinen kiitojunayhteys. Kokonaisuutena voisi ajatella myös poikittaisyhteyksien pysyneen paremmin hengissä, koska Viipurista olisi ajettu Savonlinnan kautta Pieksämäelle jne., Sortavalasta Joensuuhun jne.

Nimenomaan Viipurin merkitys olisi erittäin suuri. Viipurihan oli ennen toista maailmansotaa monella tavoin merkittävämpi kuin Turku ja Tampere. Todennäköisesti rautatiet painottuisivat nykyistä idemmäs, koska asutuskin olisi jakautunut tasaisemmin Etelä-Suomessa.
Ilman alueluovutuksia todennäköisesti myös Petsamoon olisi jossain vaiheessa rakennettu rautatie, koska ympärivuotinen jäätön valtamerisatama olisi varmasti ollut teollisuudelle tärkeä. Lisäksi nikkeliä olisi voitu tuoda Etelä-Suomeen ja Itämeren yli Keski-Eurooppaan. Täytyy muistaa, että Petsamon alue kuului Suomeen ainoastaan 25 vuotta (jos viimeiset kuusi vuotta sodittiin), joten on ymmärrettävää ettei rataa tuona aikana vielä ehditty rakentamaan - varsinkin kun Suomi toden teolla teollistui vasta toisen maailmansodan jälkeen, sotakorvausten maksun ansiosta.
Tosin jos Suomi olisi onnistunut pysymään sodan ulkopuolella, voisi maa näyttää nykyisin melko erilaiselta. Sotakorvausten aiheuttamaa painetta teollisuudelle ei olisi koskaan syntynyt, joten Suomi olisi saattanut pysyä maatalousvaltaisena huomattavasti pidempään.

Alunperin kirjoittanut jheiskane

Eletään vuotta 1939. NL:n pyytäessä alueita Suomelta Suomi taipuu vaatimuksiin. Toinen maailmansota käydään Suomen pysyessä puolueettomana ja vuonna 1956 Neuvostoliitto luovuttaa alueet takaisin sodankäynnin muuttuessa "push-the-button-sodaksi".

Korjataanpa vaihtoehtohistoriasi todellisemmaksi:
- Neuvostoliitto painostaa vuosina 1939-40 Suomea ankarasti
- Saksa hyökkää vuonna 1940 Ruotsiin samanaikaisesti Tanskan ja Norjan kanssa. Norjan ja Ruotsin urhoollisesti yhdessä liittoutuneiden kanssa taistelleet armeijat antautuvat Norrlannissa loppuvuodesta 1940 ja Saksa miehittää maan.
- Vuonna 1940 Suomessa järjestetään näytösvaalit, jossa kaikki eduskuntapaikat menevät kommunisteille. Vastarinta nujerretaan verisesti.
- Suomi liitetään kommunistisen eduskunnan pyynnöstä kesällä 1940 Neuvostoliittoon. Vastalahjana Neuvostoliitto liittää Suomeen Neuvosto-Karjalan.
- Maassa alkaa sissisota "miehittäjiä" vastaan.
- Suomen väestöstä noin 10% teloitetaan tai pakkosiirretään Siperiaan
- Suomen joutuessa Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan taistelukentäksi suuri osa Suomen teollisuudesta tuhoutuu tai siirretään Neuvostoliittoon.
- Toisessa maailmansodassa Suomi menettää noin 20% väestöstään taisteluissa sekä Saksan ja Neuvostoliiton sortotoimien seurauksena.
- Suomi jää merkittävästi jälkeen kehityksestä.

Tämä nyt ihan vain Baltian maiden ja Puolan kohtaloon rinnastaen. Voidaan toki miettiä muitakin skenarioita, kuten vallankaappausta ja sisällissotaa Suomessa. Baltian maiden sodanaikainen ja -jälkeinen historia on kovin ikävä verrattuna Suomen kohtaloihin.

Joka tapauksessa, on erittäin naiivia kuvitella, että jos Suomi olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin 1939, sen kohtalo olisi ollut oleellisesti Baltian maita miellyttävämpi. Lisäksi Suomen alistuminen olisi pohjois-Euroopan osalta todennäköisesti muuttanut toisen maailmansodan kulkua.

Sellainen skenario, jossa Kannas ja Viipuri olisivat säilyneet suomalaisilla ilman, että Suomi olisi joko liitetty Neuvostoliittoon tai muutettu satelliittivaltioksi, edellyttäisi taas jotain toisenlaista talvisodan ja jatkosodan kulkua, josta ei kannata nyt spekuloida.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Korjataanpa vaihtoehtohistoriasi todellisemmaksi:
- Neuvostoliitto painostaa vuosina 1939-40 Suomea ankarasti
- Saksa hyökkää vuonna 1940 Ruotsiin samanaikaisesti Tanskan ja Norjan kanssa. Norjan ja Ruotsin urhoollisesti yhdessä liittoutuneiden kanssa taistelleet armeijat antautuvat Norrlannissa loppuvuodesta 1940 ja Saksa miehittää maan.
- Vuonna 1940 Suomessa järjestetään näytösvaalit, jossa kaikki eduskuntapaikat menevät kommunisteille. Vastarinta nujerretaan verisesti.
- Suomi liitetään kommunistisen eduskunnan pyynnöstä kesällä 1940 Neuvostoliittoon. Vastalahjana Neuvostoliitto liittää Suomeen Neuvosto-Karjalan.

.....
Joka tapauksessa, on erittäin naiivia kuvitella, että jos Suomi olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin 1939, sen kohtalo olisi ollut oleellisesti Baltian maita miellyttävämpi. Lisäksi Suomen alistuminen olisi pohjois-Euroopan osalta todennäköisesti muuttanut toisen maailmansodan kulkua.

Sellainen skenario, jossa Kannas ja Viipuri olisivat säilyneet suomalaisilla ilman, että Suomi olisi joko liitetty Neuvostoliittoon tai muutettu satelliittivaltioksi, edellyttäisi taas jotain toisenlaista talvisodan ja jatkosodan kulkua, josta ei kannata nyt spekuloida.

Tämän keskustelualoitus oli hieman leikkimielinen. Tosiasiassa Suomi ei olsi pystynyt välttämään 2. maailmansotaan joutumista.

Mahdollisesti voidaan spekuloida mikä lopputulos olisi ollut jos:
- Suomi olisi talvisodassa saanut sotilaalista apua Ruotsilta, Britannialta ja Ranskalta

tai jos:

- Suomi olisi jatkosodan aikana katkaissut Muurmannin radan kokonaan, Sorokan pohjoispuolella, mikä olisi katkaissut liittoutuneiden materiaali-avun SNTL:lle, ja sanonut, että vetäytyy pois vasta jos USA takaa että Suomi saa SNTL:lle Moskovan Rauhassa luovuttamat alueet, edellyttäen että ajaa pois saksalaiset alueeltaan.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Joka tapauksessa, on erittäin naiivia kuvitella, että jos Suomi olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin 1939, sen kohtalo olisi ollut oleellisesti Baltian maita miellyttävämpi.

Sellainen skenario, jossa Kannas ja Viipuri olisivat säilyneet suomalaisilla ilman, että Suomi olisi joko liitetty Neuvostoliittoon tai muutettu satelliittivaltioksi, edellyttäisi taas jotain toisenlaista talvisodan ja jatkosodan kulkua, josta ei kannata nyt spekuloida.

Olen täysin samaa mieltä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mahdollisesti voidaan spekuloida mikä lopputulos olisi ollut jos:
- Suomi olisi talvisodassa saanut sotilaalista apua Ruotsilta, Britannialta ja Ranskalta

Oikeasti Suomi sai suhteellisen runsaasti apua aseiden ja ampumatarvikkeiden muodossa, vaikka sitä ei historiankirjoissa aina "muisteta" mainita. Joukkoja ei tosin tullut mutta tuskin useimmilla ulkomaisilla joukko-osastoilla olisi esimerkiksi hiihtotaito ollut talvisodankäyntiin riittävä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mahdollisesti voidaan spekuloida mikä lopputulos olisi ollut jos:
- Suomi olisi talvisodassa saanut sotilaalista apua Ruotsilta, Britannialta ja Ranskalta

Britit olivat jo melkein lähettämässä joukkoja Suomen avuksi, mutta kun Saksa valloitti Norjan, pääsy Suomeen hankaloitui merkittävästi.
Toisaalta voidaan miettiä mitä olisi tapahtunut, jos Iso-Britannia olisi ehtinyt Suomen avuksi talvisotaan: silloin Iso-Britannia ja Neuvostoliitto olisivat olleet sodassa keskenään, mikä olisi merkittävästi vahvistanut Saksan asemia.

Alunperin kirjoittanut Jussi

Britit olivat jo melkein lähettämässä joukkoja Suomen avuksi, mutta kun Saksa valloitti Norjan, pääsy Suomeen hankaloitui merkittävästi.

Joukkojen lähettäminen kaatui Ruotsin vastustukseen. Ruotsi ei halunnut vieraan maan joukkoja Lappiin koska se pelkäsi niiden katkaisevan yhteydet Kiirunan kaivoksilta merelle. Ruosti oli de facto liittoutunut Saksan kanssa kaupallisesti ja henkisesti vaikka ei osallistunut sotatoimiin.

Mutta jos Ruotsissa olisi myös valtiovallan, eikä vain kansalaisten keskuudessa herännyt voimakkaita sympatioita Suomea ja miehitysuhan alla olevaa Norjaa kohtaan, niin sotilaallinen apu lännestä ja myös Ruotsista olisi saattanut olla niin mitavaa, että niin Puna-armeijan hökkäys Suomea kohtaan kuin Saksan hyökkäys Norjaa kohtaan olisi saatettu torjua.

Britannia piti sodan alkuvaiheessa Stalinin Neuvostoliittoa yhtä pahana vihollisena kuin Saksaa. Jos Ranskan, Britanian, USA:n ja Pohjoismaiden välille olisi syntynyt vahva sotilasliitto, Hitlerin ainoa mahdollisuus olisi ollut liittoutua Stalinin kanssa, mutta epäilen että siitä olisi tullut mitään.

t. Rainer

Huomionarvoista on myös, että siinä missä Helsingin lähiympäristöstä radat johtivat (ennen Martinlaakson metroa ja Lahden oikorataa) periaatteessa kolmeen suuntaan eli länteen, pohjoiseen ja Porvooseen, niin Viipurista haarautuivat 50 kilometrin sisällä radat kahdeksaan suuntaan. Kouvola, Lappeenranta, Enso, Hiitola, Valkjärvi, Terijoki, Koivisto, Uuras.

Alunperin kirjoittanut Jussi

Britit olivat jo melkein lähettämässä joukkoja Suomen avuksi, mutta kun Saksa valloitti Norjan, pääsy Suomeen hankaloitui merkittävästi.
Toisaalta voidaan miettiä mitä olisi tapahtunut, jos Iso-Britannia olisi ehtinyt Suomen avuksi talvisotaan: silloin Iso-Britannia ja Neuvostoliitto olisivat olleet sodassa keskenään, mikä olisi merkittävästi vahvistanut Saksan asemia.

Ja ihan oikeasti tapahtui sitten "jatkossa" näin:

Suomi oli SNTL:n kanssa sotatilassa 26.6.1941 alkaen. Johtajavaltio antoi materiaalista yms. tukea ja Oulujoen pohjoispuolella otti myös vetovastuun.

Iso-Britannia, Australia, Etelä-Afrikka, Intia, Kanada ja Uusi-Seelanti julistivat Suomelle sodan itsenäisyyspäivänä 6.12.1941.

Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan seuraavana päivänä, mutta kavensi vain diplomaattisia suhteitaan Suomeen.