Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-26/26

Viestiketju: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

  1. #16
    Aleksi.K avatar
    Liittynyt
    27.04.2006
    Sijainti
    Leppävaara
    Viestejä
    2697

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Luultavasti Viipuriin pääsisi muillakin junilla kun Sibeliuksella, Repinillä tai Tolstoilla. Vainikkalassa ei vaihdettaisi vetureita venäläisiin. Esimerkiksi osa Kouvolan Ic2-junista voisi sinne ulottua. Ratakin olisi luultavasti paremmassa kunnossa, joten matka-aika sinne ei olisi tuota nykyistä 3,5 tuntia. Yöjunakin sinne olisi ehkä mahdollisesti mennyt, mutta se oltaisiin viimeistään UJA:n alkaessa lakkautettu. Samaan tyyliin kun yöjunat Joensuu-Tampere-Turku tai Helsinki-Kuopio-Oulu.
    Tyhmä ei se joka myy, vaan se joka ostaa.

  2. #17
    M62
    M62 ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    04.05.2006
    Viestejä
    31

    oletus Karjalais-Suomalaisen SNT:n rataverkko

    Jos vaihtoehtoista historiaa leikitään, siis todeennäköisin vaihtoehto on jatkosodan toineni päättäminen. Siinä marras-joulukuussa 1944 puna-armeija valloitaa Suomen, jonka liitetään Neuvostoliittoon Itä-Karjala mukan lukien nimellä Karjalais-Suomalainen neuvostotasavalta. Otto Ville Kuusisestä johtaja; Ryti, Linkomies ym telotetaan, Mannerheim ehtii maanpakoon Sveitsiin jossa hän kuoleekin. Raja Venäjän SFNT:n kanssa olisi kulkenut kannaksella 20 km Viipurin päästä sekä nykyisten Karjalan tasavallan rajoja myöten. Murmanskin alue olisi kyllä Venäjän enklaavi ja todeennäköisesti Petsamo olisi siihen liitetty.

    Keskeytetään nyt rautateihin. VR olisi ilman muuta lakkautettu ja sen tilalla toimisvat Neuvostoliiton Rautatieliikenneministeriön alaiset rautatiet, tasavallan itäosassa olisivat Kirovin rautatiet. Vuoden 1959 rautatiealuejaon uudistuksissa ne olisi yhdistetty Neuvostoliiton Luoteisiin Rautateihin, jonka hallitus sijaitsisi Helsingissä. Baltian rautateiden tapaan (Kaliningradin alue) se kaattaisi myös Kuolan niemimaata. Muiden rautateiden tapaan se olisi jaettu seuraavin osastoihin: Helsingin, Kouvolan, Tampereen, Seinäjoen, Pieksämäen, Sortavalan, Petroskoin, Viennan Kemin, Oulun ja Murmanskin. Naapureita olisivat olleet Lokakuun rautatiet (Viipuri, Hiitola, Syväri), Pohjoiset rautatiet (Sorokkan radan malenka) sekä SJ Tornion kohdalla.

    Ratojen rakentaminen olisi mennyt näin: 1950 luvulla Itä-Karjalassa ensin Suojärvi - Letmajärvi - Kalevala ja sitten Karjalan oikorata Luumäki - Lappeenranta - Imatra - Parikkala - Sortavala - Jänisjärvi. Viimeisien tarkoitus olisi yhdistää Helsinki ja Petroskoi joka olisi Neuvosto-Suomen toiseksi suurin kaupunki (Viipuri olisi jäänyt neljänneksi väistettyä myös teollisuuskeskukselle Tampereelle) suoralla linjalla sekä vähentää päärädan (se olisi ilman muuta Moskovan johtava rata Kouvolan ja Viipurin kautta) ruuhkaa. 1960-luvulla varmaan olisi tehty Parkanon ja Orivesi - Jyväskylä oikoradat, Tornio - Kolari rata. 1970-luvulla Kotskoma - Letmajärvi - Kostamus - Kontiomäki ja mahdollisesti Kuusamosta linjausta vedettäisiin Kuusamon saakka ja Kalevalan ja Kiestinkin mahdollinen yhteys. Voisi olla että myös URPO-rata olisi toteuttunut ja jopa uloittuisi Päännäisten saakka, silla olisi sotilallista tarkoitusta sekä ihan utooppinen Helsingin ja Tallinnaan välinen rautatietunneli.

    Junalla Helsingissä pääsisi minne vaan tasavaltaa pitkiin sekä Moskovan ja Leningradin ohella myös Kiovaan, Odessaan, Adlerin, Simferopoliin, Gorkiin, Kuybysheviin, Sverdlovskiin jne. Moskovasta olisi varmaan suoria junayhteyksiä Petroskoihin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Kuopioon sekä jonnekin muualle ainakin siirtovaunujen muodossa. Suurimmista kaupungissa olisi myös kesäisin eteläjunien kulkemista. Näin Leningradille olisi noussut pystyyn Laatokaan asema joskus 1960-70-lukujen taitteessa.

    Alkuaikoina radalla olisi käytössä ainoastaan höyryvetureitä - sekä suomalaisia että neuvostoliittolaisia (E, SO, IS, P36) mutta 1950-luvun lopusta alkaisi siirto dieseleihin. Ilman muuta tavarajunia vetäisivät yleisimmät TE3-koneet ja matkustajajunia TEP10, jonka nykyharrastajilla olisi yhtä ikävää kuin Huruja ja Alstikoita joita ei tietenkään olisi koskaan tullut. Siirtotöitä tehtäisiin TEM1, TEM2 ja CHMe3 koneilla. 1970-luvusta verkkoon eksyisivät M62, 2M62, TEP60 ja 2TEP60 ja 1980-luvulla noiden lisäksi 2M62U, 3M62U, 2TE10M, 2TE116 ja TEP70. Vaikka dieselveto olisi kai vallitseva joissain radoissa liikkennöitiin sähkön voimilla. Näin päärata Helsingista Viipurin kautta Leningradin ja Moskovaan, Murmanskin rata Karhumäen saakka, Luumäen ja Petroskoin sekä Helsingin ja Turun, Keravan ja Porvoon, Hyvinkään ja Hangon, Kouvolan ja Kotkan/Haminan sekä Riihimäen ja Tampereen ja mahdollisesti myös Sortavala-Joensuu, Matkaselkä-Janisjärvi ja Turku-Toijala olisivat olleet sähköistetty 3000V tasavirralla. Matkustajajunia siellä vedettäisin ChS2, ChS2T sekä ChS7 koneilla, tavarajunia VL8, VL23, VL10, VL10U, VL11, VL11M vetureilla ja paikallisliikennessä olisi käytössä ER1 ja ER2 perheiden junajyskiöitä. Mahdollisesti Moskovasta Helsinkiin olisi ollut myös nopea junayhteys jonka hoidettaisiin Lokakuun rautateiden ChS200-sähkövetureilla. Sellaiset pätkät kuin Karhumäki-Murmansk, Kouvola-Pieksämäki-Kuopio-Kontiomäki-Oulu, Kotskoma-Kontiomäki, Sorokka-Obozerskaja ja mahdollisesti myös Tampere-Seinäjoki-Oulu, Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki-Joensuu olisi sähköistetty 25 kV/50 hZ vaihtovirralla. Siellä liikennöitäisiin ChS4T, ChS8, VL60K, VL80S, VL80T vetureilla sekä ER9-perheen moottorivaunuyksiköillä.

  3. #18
    JSL
    JSL ei ole kirjautuneena
    JSL avatar
    Liittynyt
    31.07.2005
    Viestejä
    822

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Luin tuossa rajaliikennejuttua tämän vuoden 2. veturimiesten liiton lehdestä. Löysin minulle uuden asian, nimittäin vanhaa Karjalan rataa ajettiin täysin suomalaisilla junilla alkuvuodesta 1957 aprillipäivään asti. http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/s...029/19560029_2 : asiaa koskeva valtiosopimus. (Parikkalan ja Wärtsilän välillä) Nopeus oli rajoitettu 40km/h.

  4. #19
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3344

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Periaatteessa voisihan olla, että Suomi olisi saanut pitää alueensa, jos olisi tehty Kansainliiton valvonnassa valtiosopimus, jonka nojalla Kannas demilitarisoitaisiin. Leningradia lähimmät suomalaisjoukot olisivat olleet Viipurin tai Lappeenrannan varuskunnassa ja Viipuria lähimmät neuvostojoukot – noh, toki Mainilan-Siestarjoen seutuvilla Piiteriä puolustamassa.

    Demilitarisointi olisi sitten voitu aikanaan kumota (tai jättää kumoamatta yhtä hyvin) 60-luvulla sotateknologian kehityttyä vanhentuneena.

    Mutta entäpä jos Karjalais-Suomalainen SNT olisi jäänyt vanhoine rajoineen erilliseksi neuvostotasavallaksi merkittävine suomensukuisine kansanryhmineen? Se olisi 1990-91 julistautunut muiden neuvostotasavaltain tavalla Neuvostoliitosta itsenäiseksi ja tilanne olisi kuin Moldovalla ja Romanialla nykypäivänä. Molemmissahan puhutaan käytännössä samaa latinansukuista romaniaa, mutta Moldovassa kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettuna stalinismin jäljiltä. Ehkäpä itäisin osa Karjalaa olisi julistautunut venäläismieliseksi Transonegiaksi ja pyrkinyt liittymään Venäjän Federaatioon...

    Siis miltä itsenäisen Karjalan Tasavallan rautatieverkosto näyttäisi, ja miten se toimisi suhteessa Suomeen? Maiden välille olisi muodostettu viimeistään nykypäivään mennessä oikeus kulkea passitta, ja varsinkin Viipuri olisi talouskasvun keskittymä. En ota nyt kantaa, olisiko Suomesta tullut KS-SNT:hen paluumuuttoa ja aatteellista muuttoa YYA-aikana (kommunistievakot, taistolaiset), enkä siis sitä, minkälainen paikka Kannas olisi etnisesti.
    Sakari Kestinen

  5. #20
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Periaatteessa voisihan olla, että Suomi olisi saanut pitää alueensa, jos olisi tehty Kansainliiton valvonnassa valtiosopimus, jonka nojalla Kannas demilitarisoitaisiin. Leningradia lähimmät suomalaisjoukot olisivat olleet Viipurin tai Lappeenrannan varuskunnassa ja Viipuria lähimmät neuvostojoukot – noh, toki Mainilan-Siestarjoen seutuvilla Piiteriä puolustamassa.
    Neuvostoliitto oli erotettu Kansainliitosta talvisodan seurauksena, joten tuo skenaario vaikuttaa jotenkin kaukaa haetulta. Ja kun vielä muistetaan, että naapurin motiivi talvisodalle oli Suomen täydellinen poistaminen maailmankartalta, on jotenkin naiivia ajatella, että demilitarisoidut vyöhykkeet olisivat jollain tavalla saaneet muutosta aikaan. Suomenlahden saaria, Laatokkaa ja Kalastajansaarentoakin koskien oli jo ennen talvisotaa asetettu Suomen asevoimien koolle erilaisia rajoituksia, ja silti kaikki menetettiin 1940. Joten jos halutaan rakentaa edes suunnilleen uskottavan oloista vaihtoehtohistoriaa, sen on näiltä osin lähdettävä joistakin muista lähtökohdista.

    Karjalais-Suomalaisen SNT:n tilannetta on vaikea verrata Romania-Moldova -asetelmaan, koska valtaosa Moldovan alueesta oli Romaniaa vuoteen 1940 saakka, vieläpä siten, että alueluovutuksen yhteydessä alueen romanialaiset jäivät pitkälti paikoilleen. Näinhän ei Suomen ja Neuvostoliiton rajaa muuteltaessa käynyt, vaan väestö siirtyi rajan mukana. Karjalankielinen väestö Karjalais-Suomalaisessa SNT:ssä rajoittui siten alueille, jotka olivat Neuvostoliittoa ja Venäjän SFNT:n aluetta jo ennen vuotta 1940. Lisäksi Karjalais-Suomalaisen SNT:n rajoiksi vakiintui hyvin nopeasti, viimeistään jatkosodan päätyttyä, nykyiset Karjalan tasavallan rajat. Eli esimerkiksi Viipuri olisi jäänyt ulkopuolelle alueesta. Ja silläkin alueella, jolla Karjalais-Suomalainen SNT pysyi olemassa 1956 saakka, on suomensukuisia kieliä puhuvien osuus alle 10 %. Teoriassa tietysti kaikella voi spekuloida, mutta itsenäistä Karjalais-Suomalaista tasavaltaa olisi vaikea kuvitella muuna kuin hyvin voimakkaasti Venäjään suuntautuneena valtiona.
    terveisin
    JE

  6. #21
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3344

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Neuvostoliitto oli erotettu Kansainliitosta talvisodan seurauksena, joten tuo skenaario vaikuttaa jotenkin kaukaa haetulta. Ja kun vielä muistetaan, että naapurin motiivi talvisodalle oli Suomen täydellinen poistaminen maailmankartalta, on jotenkin naiivia ajatella, että demilitarisoidut vyöhykkeet olisivat jollain tavalla saaneet muutosta aikaan. Suomenlahden saaria, Laatokkaa ja Kalastajansaarentoakin koskien oli jo ennen talvisotaa asetettu Suomen asevoimien koolle erilaisia rajoituksia, ja silti kaikki menetettiin 1940. Joten jos halutaan rakentaa edes suunnilleen uskottavan oloista vaihtoehtohistoriaa, sen on näiltä osin lähdettävä joistakin muista lähtökohdista.
    No, tosiasialliset syyt talvisodalle olivat varmastikin erilaiset kuin viralliset syyt. Kuitenkin Stalinilla olisi ollut yksi tekosyy vähemmän aluevaatimuksille, jos Suomi olisi vuonna 1939 ehdottanut Kannaksen demilitarisoimista (rakentaen Viipuri-Enso-Käksalm-akselille uudet linnoitukset). Neukkulan Hangon/Porkkalan tukikohdan tarvetta toki Kannaksen demilitarisointi ei olisi poistanut.

    Kesällä 1939 SNTL kuului vielä Kansainliittoon.
    Sakari Kestinen

  7. #22

    Liittynyt
    04.12.2006
    Viestejä
    122

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Mutta entäpä jos Karjalais-Suomalainen SNT olisi jäänyt vanhoine rajoineen erilliseksi neuvostotasavallaksi merkittävine suomensukuisine kansanryhmineen? Se olisi 1990-91 julistautunut muiden neuvostotasavaltain tavalla Neuvostoliitosta itsenäiseksi ja tilanne olisi kuin Moldovalla ja Romanialla nykypäivänä.
    Eikös Karjalan tasavalta julistautunutkin itsenäiseksi Neuvostoliiton hajotessa 1991? Julistusta ei vain kukaan tainnut ottaa todesta Venäjällä.

    Jos Karjala olisi itsenäistynyt ja Suomi saanut ostaa takaisin Laatokan Karjalan alueet, olisi ainakin Simpeleen - Elisenvaaran rata rakennettu uudelleen ja sähköistetty Sortavalaan saakka. Mahdollinen oikaisu Sortavalasta Suojärven/Petroskoin radalle olisi ehkä myös rakenteilla. Muulta osin valtion rahat olisivat kiinni vanhan infran kunnostuksessa vielä vuosikymmeniksi eteenpäin...

    Jos muuten Viipuri kuuluisi edelleen Suomeen, olisiko siellä vielä raitioliikennettä? Mene ja tiedä

  8. #23

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3672

    oletus Suur-Suomen rataverkko

    Lainaus Alunperin kirjoittanut M62 Näytä viesti
    Jos vaihtoehtoista historiaa leikitään, siis todeennäköisin vaihtoehto on jatkosodan toineni päättäminen. Siinä marras-joulukuussa 1944 puna-armeija valloitaa Suomen, jonka liitetään Neuvostoliittoon Itä-Karjala mukan lukien nimellä Karjalais-Suomalainen neuvostotasavalta.
    Onhan noita vaihtoehtoisia jatkosodan historiankulkuja muitakin. Tälläinenkin tuli mieleen.

    Kevät 1941 tulee hyvin aikaisin, Toukokuun 4. päivä Saksa hyökkää Neuvostoliittoon ja Suomi on mukana liitossa. Saksa etenee vakuuttavasti, valtaa Moskovan ja lähialueet lokakuussa 1941. Leningard ja koko pohjoinen rintama romahtaa marraskuussa 1941. Neuvostoliiton armeija on pahasti hajalla ja Saksa pystyy suuremmitta vaikeuksitta huoltamaan joukot ja ryhmittäytymään uuteen hyökkäykseen. Toukokuussa 1942 saksa hyökkää suuntanaan Etelä-Venäjä. Kesäkuussa 1942 saksa valtaa Kazanin ja elokuussa 1942 Stalingradin. Neuvostoliitto romahtaa, kommunistivalta kaatuu. Marraskuussa 1942 Saksa ja Britannia solmivat rauhansopimuksen Versaillesissa. Ranskan miehitys päättyy. Saksa painostaa USA:ta pois Japanin kimpusta. Kesäkuussa 1943 Saksa, Japani ja USA tekevät rauhansopimuksen. Alkaa kylmä sota Saksan ja USA:n välillä.

    Suomelle olisi tuossa tilanteessa ehkä tullut rajaksi Kannaksella vanha raja - Syväri - Ääninen - Vienanlahti. Eli Vienanlahdesta Laatokkaan.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 29.06.2009 kello 15:57.

  9. #24

    Liittynyt
    01.08.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    65

    oletus Vs: Millainen olisi Suomen rataverkko ilman alueluovutuksia...

    Valtakunta-projektissahan oli vaihtoehtoinen historia eli Saksa olisi voittanut sodan ja Suomi olisi saanut Suur-Suomi statuksen. Sotasaaliina Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa.

    Valitettavasti Valtakunta on netissä jo suljettu, mutta foorumilta saaduilla tiedoilla seuraavaa:

    Junaverkko on jaettu kahteen eritasoiseen junaverkostoon.
    1. Kantaverkko, jolla ajetaan perussähköjunia ja dieseleitä.
    2. Neugezug-rataverkko, jolla ajetaan suurnopeusjunilla.

    Neugezug-junarata kulkisi Helsingistä Ouluun Tampereen kautta, Helsingistä Turkuun, Helsingistä Muurmanniin (Murmansk), Helsingistä Äänislinnaan (Petroskoi) ja Helsingistä Viipurin kautta Petersburgiin/Pietariin ja sieltä edelleen eteenpäin etelään kohti Suur-Saksan Valtakuntaa.

    Neugezug Helsinki - Oulu olisi oikaistu Pohjanmaalla ohittaen Kokkolan, ELSA-oikasu Turkuunpäin mentäessä. Idän Neugezug-rata kulkisi etelärannikon kaupunkien kautta aina Viipuriin asti (HELI), jossa se haarautuisi Petersburgiin/Pietariin ja kohti pohjoista Muurmanniin. Laatokan pohjoispuolella rata vielä haarautuisi Äänislinnaa kohti. Linjaus mahdollistaisi myös suurnopeusjunalinjan Muurmannista Viipurin kautta Petersburgiin ja siitä eteenpäin kohti Valtakuntaa. Siis sen Helsinki - Petersburgin lisäksi.

    Tuossa Uuden Euroopan eli UE:n kartta ja ei kannata ottaa nyt tälläistä vaihtoehtomaailmajuttuja minään mun omana poliittisena kantana.
    http://strangemaps.files.wordpress.c...sieurooppa.png
    Haluan kuolla unessa, kuten isäni - En kirkuen, kuten hänen matkustajansa.

  10. #25
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3344

    oletus Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Tämähän on aivan selvä tapaus: laitavasemmiston attentaatti Berliinin muurin murtumisen 20-vuosipäivän kunniaksi...
    Tästä aasinsiltana ajatusleikki: mitä jos Saksan kohtalo olisi ollut myös Suomen kohtalo? Liittoutuneet olisivatkin miehittäneet ja jakaneet Suomen miehitysvyöhykkeiksi samaan tapaan kuin Saksan ja Itävallan. SNTL olisi miehittänyt puolet Suomesta ja Pääkaupunkiseutu olisi jaettu omiin sektoreihinsa. Myöhemmin länsiliittoutuneiden ja Neukkujen alueet olisivat eriytyneet omiksi valtioiksensa.

    Sain kipinän tähän jo kuukausia sitten ihmeteltyäni suomettuneisuutta, suorastaan sosialistista realismia maassamme. Varsinkin Hakaniemi on oikea reaalisosialismin pastissi: ammattiliitot, demarit, Elanto, Maailmanrauha-patsas, Merihaka ja viereinen vanha työläiskaupunginosa Kallio, puhumattakaan Herttoniemen itäpuolisista commieblock-lähiöistä ja eräistä Vantaan lähiöistä. Ajattelin, että ihan hyvin tässä Pitkänsillan ja rautatien kohdalla olisi voinut olla samanlainen muuri kuin Berliinissä, kun vertailee rakennuskantaa. Samoin aseveliakselin n. 1945-2006 hallinnoimalla Tampereella, jossa vuoden 1960 vaakunakin on "lievästi" ottanut vaikutteita erään entisen naapurimaan lipun tematiikasta lukuunottamatta sitä feminiinistä työkalua, toki korvaten sen porvarillisella Merkuriuksen sauvalla.


    Tässä kartassa näkemykseni, miltä jaetun Suomen kartta olisi voinut näyttää. Pohjakarttana vuoden 1939 Suomen kartta, johon olen lisännyt miehitysvyöhykkeet ja vuoteen 1990 mennessä todennäköisesti toteutuneet uudet radat. Pikanttina lisänä puolueeton Ruotsi miehitysvaltana kaksi- ja ruotsinkielisillä alueilla sekä Tornionjokilaaksossa ja Käsivarren Lapissa. Ahvenanmaa olisi ollut demilitarisoitu, mutta autonominen osa länttä Itä-Suomen virallisen valtiollisen irtaantumisen jälkeen.

    Tässä skenaariossa Länsi- ja Itä-Suomen raja olisi kulkenut Hämeessä Vanajaveden, Pyhäjärven, Näsijärven ja Tarjanteen kautta Haapamäelle, joten selviä kompromissiratkaisuja oltaisiin jouduttu tehdä muodostettaessa erilliset Suomen tasavalta ja Suomen kansantasavalta.

    Hämeenlinna ja Tampere olisivat Helsingin lisäksi olleet jaettuja kaupunkeja tiukalla rajavalvonnalla. Miehitysvaltain yhteisinä, "neutraaleina" hallintoalueina olisivat olleet aluksi näiden kaupunkien rautatieasemat, Tammerkoski, Lempäälän ja Muroleen kanavat. Pääkaupunkiseudulle miehitysvallat olisivat perustaneet Helsingin hallintoalueen yhteistyövaltuuskunnan (YTV), josta SNTL olisi myöhemmin sirtaantunut julistaen Itä-Helsingin SKT:n pääkaupungiksi. Länsi-Suomen pääkaupunki olisi ollut itsestäänselvästi Turku, Puolustusvoimien pääesikunta olisi sijoitettu Vaasaan.

    Itä-Suomen valtavuudesta melko suuri osa johtuu Karjalais-Suomalaisen SNT:n lakkauttamisesta ja sen suomen- ja karjalankielisenemmistöisten alueiden annektoimisella Suomen kansantasavaltaan Terijoen hallitukselle luvatun itärajan mukaisesti. Jäljellejääneestä tyngästä olisi muodostettu Petroskoin oblast.

    Koska Tampere oli Suomen ja myös Venäjän sosialisteille historiallisesti ja poliittisesti merkittävä kaupunki, tekivät liittoutuneet keskenään lehmänkaupat: Länsi saa pitää Kainuun ja Petsamon, jos Itä saa edes osan Tamperetta. Itä-Suomen suurlähetystö Länsi-Suomessa olisi perustettu Tampereen työväentaloon Hämeenpuistoon, noin kilometrin päähän sisärajalta.

    Kylmän sodan kiristyessä raja olisi sulkeutunut täysin, lukuunottamatta Rantarataa, Päärataa ja Pohjanmaan rataa Haapamäelle asti, joita pitkin tosin olisi liikennöity pysähtymättä ja mahdollisesti Porkkalan parenteesin tapaan ikkunaluukut kiinni.

    Länsi-Suomi olisi rakentanut ensimmäiseksi varayhteydeksi jo ennen kylmän sodan jäätävintä vaihetta 1960-luvun alussa radanpätkän Uusikaupunki-Rauma ja Parkano-Kauhajoki. Veturinvekslauksella Peipohjan ja Porin asemilla – ellei kolmioraiteita olisi rakennettu – olisi Turusta päässyt kaukana Suomen sisärajasta aina Lappiin asti. Koska puoliksi jaettu Tampere olisi ollut toteutunutta vähämerkityksellisempi ainakin Lännelle ja rata Lempäälän kautta tukossa, olisi Parkanosta etelään tuotu oikorata Ikaalisten ja Kyröskosken kautta Siuroon ja edelleen Vesilahden kautta Toijalaan. Tämän myötä Länsi-Tampere olisi kasvanut vahvasti Tampere-Siuro-nauhakaupungiksi, ja Amurin ja Siuron asemien välillä olisi ajettu tiheätä paikallisjunaliikennettä, joiden ohella jonkin verran kaukojunia. Hämeenlinnan kohdalla olisi päädytty aseman jäätyä Vanajaveden väärälle puolen rakentamaan kaupungin länsipuolta uusi rata, jolta yhteys sisärajan yli Vanajaan. Myöhemmin olisi rakennettu vielä rata Humppilasta Huittisten kautta Peipohjaan ja Kiikkaan ja kenties jotain muita ratoja?

    Itä-Suomi olisi aitoon sosialistiseen tyyliin rakentanut kohtalaisen määrän uusia ratoja, ja sen rataverkko muutenkin olisi ollut länttä kattavampi. Uusia ratoja olisi ollut rajan sulkeuduttua ainakin Hämeenlinna/Lahti-Valkeakoski-Kangasala-rata, oikeastikin toteutunut Orivesi-Jämsänkoski-O.W. Kuusisenkaupunki-rata (ehkä hieman kiemurtelevammalla linjauksella J:koski-Jkl), Heinola-Mikkeli, Espoon kiertävä rata Pasila-Klaukkala-Nummela (Hanko-Hki-yhteyttä varten), Porvoo-Porlammi-Kouvola ja Iisalmi-Valtimo-oikorata. Mitä muita?

    Aluksi pääkaupunkiseudulla olisi ollut miehitysvaltain hallinnoiman YTV:n alainen rautatieviranomainen, jonka toimivallassa olisi ollut rataosat Helsingistä Kauklahteen, Hanalaan ja Herttoniemeen. 1960-luvulta alkaen Helsingin hallintoalueen YTV liikennöi vain rataosaa Helsinki-Kauklahti SNTL:n irtisanottua YTV-sopimuksen. Itä-Helsingissä liikennöi SKT:n rautatielaitos päärataa ja kaupunkiradoiksi muutettuja satamaratoja Hakaniemeen ja Herttoniemeen. Itä-Helsingin päärautatieasema on Pasila (yläratapiha, ratapihojen välissä sisäraja), paikallisjunat liikennöivät Sörnäisten kautta Hakaniemeen, jossa on Itä-Helsingin hallinnollinen keskus.

    Post Scriptum: huomasinpa juuri, että toteutuneet Kolarin, Alakurtin ja Taivalkosken/Ämmänsaaren radat sekä suunnitteilla ollut Petsamon rata sekä Itä-Karjalan rata ovat jääneet pois, korjaan seuraavaan versioon puutteet. Myös muista puutteista saa huomauttaa.
    Sakari Kestinen

  11. #26
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Kylmä sota: Jaettu Suomi

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Sain kipinän tähän jo kuukausia sitten ihmeteltyäni suomettuneisuutta, suorastaan sosialistista realismia maassamme. Varsinkin Hakaniemi on oikea reaalisosialismin pastissi

    ---

    Pikanttina lisänä puolueeton Ruotsi miehitysvaltana kaksi- ja ruotsinkielisillä alueilla sekä Tornionjokilaaksossa ja Käsivarren Lapissa.
    Berliinissä sodan jälkeen lännessä lakkautettiin raitiotiet, muuta idässä ne korjattiin. Nyttemmin joitakin linjoja on jatkettu jonkin matkaa aiemmalle länsipuolelle. Kun 1997 kävin Berliinissä, nousimme länsipuolella raitiovaunuun, joka meni itäänpäin. Jonkin aikaa vaunussa istuttuamme matkakumppani, joka tunsi kaupunkia ennestään, huomautti, että nyt ollaan jo itäpuolella. Silloin huomasin ajattelevani: "Täällähän on kuin Tuirassa."
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 16.11.2009 kello 23:36. Syy: jaettu viesti kahtia

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Vastaavia viestiketjuja

  1. Puhelimeen ilman hf-laitetta puhuvat kuljettajat
    kirjoittanut zige94 foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 30
    Viimeisin viesti: 12.03.2011, 01:21
  2. Millainen olisikaan HSL-kuntayhtymän liikemerkki ja bussien ulkoasu?
    kirjoittanut vristo foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 88
    Viimeisin viesti: 13.01.2011, 12:48
  3. Mikä suurin eurooppalainen kaupunki ilman junayhteyttä?
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Junat
    Vastauksia: 43
    Viimeisin viesti: 02.09.2009, 17:13
  4. Millainen olisi Helsingin joukkoliikenne ilman raitioteitä?
    kirjoittanut vristo foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 21.06.2009, 21:02
  5. Mitäpä Helsingin syksy olisi ilman...?
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Kuvat
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 30.08.2005, 14:15

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •