Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Onkohan 150 000€ yhtä Sm1 yksikköä kohti, kun en oikein saa siitä paperista selvää..
 
Onkohan 150 000€ yhtä Sm1 yksikköä kohti, kun en oikein saa siitä paperista selvää..

Kyllähän ne melko suurta panostusta vaativat, jos niistä oikein timmejä halutaan, mutta epäilen sitä halua... Suurin ongelmahan niissä taitaa olla telit, jotka ovat melko finaalissa, niille kun ei ole tehty kovin suuria korjauksia, koska on oltu siinä uskossa, että pataan joutuminen tapahtuu näillä hetkillä. Eikä varaosiakaan taida saada enää edes tekniikan museosta. ;) Toinen ongelmakohta ovat korit, jotka alkavat joittenkin yksilöitten kohdalla olemaan melko lohduttomassa kunnossa. Muuten varsinainen perustekniikka on kunnossa ja luotettavaa verrattuna vaikkapa johonkin 30 vuotta uudempaan kalustoon.
 
Silloin kun asuin Pohjois-Vantaalla, K-junien reitin varrella, niin kirosin kyllä sitä kun K-junien pysähdyspaikkoja lisättiin niin että ensin lisättiin Puistola, ja sitten Oulunkylä, kun ennen oli pääsyt suht haipakkaa.
Vanhimmat vantaalaiset vielä muistavat senkin, kun K-juna viuhui pysähtymättä Tikkurilasta Pasilaan. Siihen nähden aika merkittävä matka-ajan pidennys tulee, jos joka laiturille pysähdytään.

Itse asun Tikkurilan aseman vaikutuspiirissä ja täytyy tunnustaa, että yleensä hakeudun R-, H- ja Z-junille. Matka-ajat nykyään ovat 14 min noilla pitkän matkan junilla (jopa 10 min, jos ovat myöhässä), 18 min K:lla ja 21 min I:llä. I siis pidentää matka-aikaa pahimmillaan 50 %.
 
Vanhimmat vantaalaiset vielä muistavat senkin, kun K-juna viuhui pysähtymättä Tikkurilasta Pasilaan. Siihen nähden aika merkittävä matka-ajan pidennys tulee, jos joka laiturille pysähdytään.

Itse asun Tikkurilan aseman vaikutuspiirissä ja täytyy tunnustaa, että yleensä hakeudun R-, H- ja Z-junille. Matka-ajat nykyään ovat 14 min noilla pitkän matkan junilla (jopa 10 min, jos ovat myöhässä), 18 min K:lla ja 21 min I:llä. I siis pidentää matka-aikaa pahimmillaan 50 %.
Silloin joskus viime vuosituhannella kun olin vielä korsolainen rupesin käyttämään tiheämmin 731-linjaa ihan vaan sen takia, että sen pysäkki oli hieman asemaa lähempänä ja matka-ajassa ei K-junan lisäpysähdysten ja puolivälissä Pasilaa olevien laiturien jälkeen ollut oikein mitään eroa. Korso on isohko asema ja kaukana, mielestäni joku tai jotkin R/H/Z sarjasta voisi pysähtyä siellä.
 
Sm1-junien romutusajankohtaa siirretään myöhemmäksi sijoittamalla niitä lyhyisiin kalustokiertoihin, jolloin niiden kilometrisuorite on mahdollisimman pieni. Lisäksi Sm1:ien käyttöiän jatkamisen vuoksi varaudutaan 150 000 euron investointeihin (lue: remontteihin).
Tämä on vähän samantyylinen muutos kuin HKL-Bussiliikenteellä tapahtui kilpailutuksen edetessä. Vielä 1990-luvun lopussa korkeassa vuorossa oli mikä tahansa korkea ja matalassa vuorossa mikä tahansa matala. Saattoi olla niin, että sunnuntaina esim. Itäkeskuksen ja Herttoniemen liityntälinjoilla pyöri vanhimpia 86-vuosikerran autoja hyvinkin suuri määrä samaan aikaan kun uudemmat, esim. 91-vuosimallin autot seisoivat hallilla, koska ne nyt sattuivat olemaan ruuhkavuoroissa.

Nythän kalustokierrossa, joka on merkitty Sm1/2-kalustolla ajettavaksi, voi olla mikä tahansa 100:sta yksiköstä eli esim. nuhraantunut, 1960-luvun lopussa valmistunut ja 1997 peruskorjattu ensimmäisen sarjan (6001-6005) yksikkö tai sitten 1980-luvun alussa valmistunut ja tänä vuonna peruskorjattu yksikkö.

Huolto tietenkin vastustaa tätä muutosta, kun ei voi enää sijoittaa mitä tahansa runkoa minne tahansa, mutta kyllä niiden juuri peruskorjattujen pitää nimenomaan ajaa mahdollisimman paljon päivän aikana ja väsyneimpien yksiköiden vaikka sitten yksi sivu ruuhkassa.
 
Onhan Tukholman T-baanallakin pääasiallisena kalustona C20 ja päiväsaikaan tiheämmän välin vuoroja ajetaan vanhoilla romu-Cx-illä.
 
Takaisin
Ylös