Ajatuksia Helsinki - Kerava -lähijunaliikenteen nopeuttamisesta

Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Muistelisin jossain nähneeni raportin tynkää pääradan kapasiteettiongelmista ja siellä mainittiin, että Tapanilan kohdalle 5 raide ei mahtuisi, muualle kyllä.

Tapanilassa on tarkoitus purkaa vanhat teollisuusrakennukset radan länsipuolelta lähivuosina. Maaperä on saastunut ja tarpeen uusia. Olisi hyvä tässä vaiheessa ottaa 5. raiteen rakentaminen esille ennen kuin paikalle rakennetaan uusia rakennuksia, mikäli ylimääräinen raide on tarkoitus rakentaa. Ilman sitä kapasiteetti loppuu tulevaisuudessa, jos junia on tarkoitus lisätä.
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Itse asiassa niitä junia kulkee jo tällä hetkellä tiheimmillään 10 tunnissa. Pääradan kaukojunaraiteita pitkiin saapuu Pasilaan junia esimerkiksi klo 8:00 - 8:59 seuraavasti:

8:07, 8:12, 8:16, 8:19, 8:24, 8:31, 8:36, 8:41, 8:46 ja 8:52

Aamuruuhka on ongelmallisin ajankohta. Silloin on päivälikenteen lisäksi kulussa yöjunia jotka saapuvat pohjoisesta, sekä ns tunnuksettomia lähi-/taajamajunia.

Voisin kuvitella että ns tunnuksettomista lähijunista voitaisiin helpoimmin päästä eroon sallimalla matkustaminen Riihimäeltä ja Lahdesta IC-junilla Helsinkiin pelkällä vyöhykelipulla, ja pidentämällä aamuruuhkan IC-junia Eil-vaunuilla. Ei ehkä mikään elegantti ratkaisu, mutta toimisi.

Tunnuksettomat lähijunat ovat muutenkin vähän outo ilmiö, niiden kulusta on huonosti informoitu ja pitää olla paikallistuntemusta aika lailla että löytää sellaisen junan joka pysähtyy siellä jossa on jäämässä pois. Kun joskus on sellaisella matkustanut, on lähinnä ihmetellyt niiden lähes ykkösluokkamaista väljyyttä muihin juniin verrattuna, jotka ovat pakattuja kuin sillipurkit. Lisäksi Eil-rungoissa kun ei ole edes ohjausvaunuja, että niitä voisi käyttää päiväsaikaan heiluriliikenteessä, niin niiden käyttö ylipäätään vaikuttaa joltain sisäpiiriläisten puuhastelulta.

t. Rainer
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Voisin kuvitella että ns tunnuksettomista lähijunista voitaisiin helpoimmin päästä eroon sallimalla matkustaminen Riihimäeltä ja Lahdesta IC-junilla Helsinkiin pelkällä vyöhykelipulla, ja pidentämällä aamuruuhkan IC-junia Eil-vaunuilla. Ei ehkä mikään elegantti ratkaisu, mutta toimisi.

Ei tarvitse miettiä kuin hetki, että mitä tämä tarkoittaisi:

Kaukojunat olisivat täynnä viimeisen/ensimmäinen tunnin Helsingin päässä ja sen jälkeen kuljetettaisiin tyhjiä istuimia loppumatka. Mielestäni nykyinen hinnoittelupohjainen matkustajien ohjaaminen lähi- tai kaukojuniin on hyvä ratkaisu. Eil-vaunujen käytön lisääminen olisi kyllä viisasta, mutta toisaalta - tällä hetkellä ne ovat käytössä juuri silloin, kun niissä on matkustajia.

Tunnuksettomat lähijunat pääradalla on kyllä merkattu selkeästi aikatauluihin ja laiturinäyttöihin jopa pysähdyspaikkoja myöten, mutta kyllä ne lisämarkkinointia kaipaisivat joissain tapauksissa.

Esimerkki laiturinäytöstä Helsingissä:
"16:36 Riihimäki pys. Järvenpää, Hyvinkää"
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Tunnuksettomat lähijunat pääradalla on kyllä merkattu selkeästi aikatauluihin ja laiturinäyttöihin jopa pysähdyspaikkoja myöten, mutta kyllä ne lisämarkkinointia kaipaisivat joissain tapauksissa.

Tunnuksettomat lähijunat on tarkoitettu ensisijaisesti työmatkalaisille kohdennetuksi erikoispalveluksi ja uskoisin, että säännölliset junankäyttäjät löytävät ne melko hyvin. Satunnaisemmista matkustajista taas tuskin muodostuu niin suurta virtaa juniin, etteivätkö mahtuisi myös tunnuksellisiin lähijuniin, tai vaikka ihan kaukojuniinkin.
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Pääradalle voitaisiin rakentaa 5. raide Helsingin ja Tikkurilan välille.

Jos kaukojunat siirtyisivät kulkemaan Lentoaseman kautta, vapautuisivat nykyiseltä Pääradan linjaukselta niiden raiteet. Tosin niille vapautuville raiteille olisi kaiketi muitakin tulijoita, jos Heli-rata rakennetaan.
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Mitä muille junille tapahtuu on sitten spekulaatiota. Esim K:sta voitaisiin tehdä puolinopea linja joka lähtisi Saunakalliosta asti, pysähtyen kaikilla asemilla Tikkurilaan asti, ja sen jälkeen vain Malmilla ja Pasilassa. H- ja R- junat voitaisiin yhdistää samaksi junaksi, jolta tiputettaisiin Purolan ja Saunakallion pysähdykset pois.

Itse ehdottaisin ennemminkin K Helsinki-Nikkilä(-Sköldvik/Porvoo?)-linjaa, joka pysähtyisi Helsingin ja Keravan välillä ehdotuksesi mukaisesti, eli Helsingin ja Tikkurilan välillä vain Pasilassa ja Malmilla, Tikkurilasta Keravalle joka asemalla (paitsi ehkä kapasiteettisyistä Hiekkaharju pitäisi jättää välistä kehäradan myötä) ja Keravalta itään päin joka seisakkeella.
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Itse ehdottaisin ennemminkin K Helsinki-Nikkilä(-Sköldvik/Porvoo?)-linjaa

K-juna Kytömaalle asti, jossa pysähtyvät myös kaikki muut Riihimäen ja Lahden suunnan lähijunat + pääradan lentokenttäoikaisun paikallisjuna + kaukojunat (poislukien mahdollisesti pendot).
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Itse ehdottaisin ennemminkin K Helsinki-Nikkilä(-Sköldvik/Porvoo?)-linjaa

Yksi vaihtoehto olisi myös joka asemalla pysähtyvä N-juna, joka jatkaisi Nikkilään ja ehkä Porvooseenkin. Keravalla olisi sujuva vaihto nopeisiin lähijuniin, jos haluaisi päästä nopeasti Helsinkiin. Jos taas tarvitsee kyytiä pienille väliasemille tai ei halua vaihtaa, voisi jatkaa N-junalla perille. N-junalla olisi siis monta eri funktiota.
 
Tuli vain mieleen eräs toimintatapa Japanista Nagoyan seudulta, jossa paikallisliikenne ulottuu hyvinkin pitkälle. Nagoyasta lähtee kaupungin ulkopuolelle paikallisjunia, jotka pysähtyvät joka asemalla. Noilla junilla matkustaminen on ymmärrettävästi erittäin hidasta, jos haluaa matkustaa pitkähkön matkan. Niinpä noiden hitaiden paikallisjunien lisäksi kulkee harvemmin pysähtyviä paikallisjunia, joita voisi siis parhaiten verrata R-junaan. Liikenne oli kuitenkin tahdistettu niin, että säännöllisin välein tuo jokaisella asemalla pysähtelevä juna pysähtyi toviksi jollekin asemalle. Uteliaisuuteni heräsi ja tätähän oli siis pakko havainnoida: Heti perässä tullut (ja matkan aikana hidasta junaa koko ajan saavuttanut) nopeampi paikallisjuna pysähtyi samalle asemalle laiturin toiselle puolelle. Nopeasta junasta nousi matkustajia, jotka halusivat jollekin seuraavista asemista - joilla tuo nopeampi paikallisjuna ei siis pysähdy. Lisäksi edellisiltä, nopeamman junan ohittamilta asemilta hitaaseen junaan kyytiin nousseet pystyivät vaihtamaan nopeampaan junaan. Tuo vaihtoyhteys on järjestetty muutamilla asemilla ja aikataulutkin on suunniteltu niin, että molemmat junat pystyivät kulkemaan tasaisesti omalla tahdillaan. Mitään ylimääräisiä hidasteluita ei tunnu olevan.
 
Tuo vaihtoyhteys on järjestetty muutamilla asemilla ja aikataulutkin on suunniteltu niin, että molemmat junat pystyivät kulkemaan tasaisesti omalla tahdillaan.

Galleriasta löytyy kuva vastaavasta järjestelystä.

Hitaammalle junalle tästä koituu tietysti pieni viivytys, koska se joutuu odottelemaan muutaman minuutin päästääkseen nopeamman junan ohi, mutta kaiken kaikkiaan järjestely todennäköisesti säästää matkustajien matka-aikoja huomattavasti.
 
Nythän aikataulut on suunniteltu minuutin tarkkuudella, jolloin periaatteessa jos asemaväli kestää 1 min 10 s, seuraavalla asemalla odotellaan sitten vielä loput 50 sekuntia... ...Tämä saisi myös pysähdykset tuntumaan ripeämmiltä, jolloin kahden ylimääräisen pysähdyksen psykologinen vaikutus pienenisi.

Lainsäädännöllinen tuntemukseni ei aivan ylety junaturvallisuussääntöön, mutta asiasta paremmin tietävä voinee valaista minua siinä, onko mahdollista, että Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla junan voisi lähettää matkaan metromaisesti, eli siten, että nykyisen järjestelmän, jossa konduktööri lähettää junan liikkeelle asemalta, sijasta kuljettaja tarkkailisi junaan astuvia / junasta nousevia matkustajia ja sulkisi pysäkkitapahtuman päätyttyä junan ovet liikkeellelähtiäkseen?

Näin ollenhan, sikäli kun konduktöörirahastus lähijunissa säilytetään, ei konduktöörin toisinaan sangen ruuhkaisissakaan olosuhteissa tarvitsisi poukkoilla edestakaisin vaunuosaston ja oven välillä tarkkailemassa tilannetta laiturilla ja siten lähettämässä junaa matkaan.
 
-- onko mahdollista, että Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla junan voisi lähettää matkaan metromaisesti, eli siten, että nykyisen järjestelmän, jossa konduktööri lähettää junan liikkeelle asemalta, sijasta kuljettaja tarkkailisi junaan astuvia / junasta nousevia matkustajia ja sulkisi pysäkkitapahtuman päätyttyä junan ovet liikkeellelähtiäkseen?

Itse en kommentissani puuttunut siihen, kuka junan lähettää matkaan, vaan tarkoitin vain metron aikataulun suunnittelutapaa. Junaturvallisuussääntö tuskin kieltää junan lähettämistä matkaan ilman aikataulua tai että aikataulu on laadittu tarkemmin kuin minuuttien välein tai että juna olisi aina joitakin kymmeniä sekunteja aikataulustaan myöhässä.
 
No junaturvallisuussääntöä voidaan muuttaa aina tarpeen vaatiessa. Nykyinen sääntö palvelee tämän hetken liikennettä.
 
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Tapanilassa on tarkoitus purkaa vanhat teollisuusrakennukset radan länsipuolelta lähivuosina. Maaperä on saastunut ja tarpeen uusia. Olisi hyvä tässä vaiheessa ottaa 5. raiteen rakentaminen esille ennen kuin paikalle rakennetaan uusia rakennuksia, mikäli ylimääräinen raide on tarkoitus rakentaa. Ilman sitä kapasiteetti loppuu tulevaisuudessa, jos junia on tarkoitus lisätä.

Siinä teollisuusrakennusten kohdalla on tilaa ihan hyvin vielä, mutta ilmeisesti aseman eteläpäässä olevan sillan kohta ja sen pohjoispuolella olevat talot tätä raiteen rakentamista estävät.

Lisäksi jos Tapanilan kohdalle meinataan joskus saada HELI-radan liityntä, niin aikamoiset järjestelyt pitää tehdä, että rata saadaan taittumaan Porvoota kohti.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Helsingin lähijunaliikenteen muutokset 2009

Lisäksi jos Tapanilan kohdalle meinataan joskus saada HELI-radan liityntä, niin aikamoiset järjestelyt pitää tehdä, että rata saadaan taittumaan Porvoota kohti.

Ratahan olisi tarkoitus kai laittaa tunnelissa Porvoota kohti. Malmin kohdalla voisi olla tilaa upottaa rata tunneliin ja siitä sitten eteen päin? Jos päärata siirrettäisiin kulkemaan lentoaseman ali, niin sehän toisi myös tilaa pääradalle junien lisäämistä ja uusia ratasuuntia varten.
 
Takaisin
Ylös