Lähijunien linjatunnukset

Liittynyt
28 Heinäkuu 2006
Viestit
186
Mutta jos joukkoliikennelaitoksen kirjaintunnussuunnittelija ymmärtää vähän maalaisjärjen päälle, niin yrittää välttää selaisten kirjaintunnusten käyttöä jota kuullessaan voi tulkita väärin.

Siitäpä tulikin mieleen että miksi junilla on kirjaimet tunnuksena, eikä numerot? Eikö se olisi helpompaa jos niillä olisi yhteiset sarjat kuten busseilla ja esim kaikki 30-sarjan junat menisivät Espoon suuntaan? Ja extravuoroilla voisi olla esim x-tunnus numeron jälkeen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Siitäpä tulikin mieleen että miksi junilla on kirjaimet tunnuksena, eikä numerot? Eikö se olisi helpompaa jos niillä olisi yhteiset sarjat kuten busseilla ja esim kaikki 30-sarjan junat menisivät Espoon suuntaan? Ja extravuoroilla voisi olla esim x-tunnus numeron jälkeen.

X-tunnust tarkoittaa yleensä poikkeusreittiä.
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

X-tunnust tarkoittaa yleensä poikkeusreittiä.
Helsingin raitiovaunupuolella tietenkin näin. X:llä on kyllä muitakin merkityksiä, kuten Express (pikalinja, esimerkkeinä 67X ja 68X) ja Extra (lisäliikenne, esimerkkeinä 10X ja 55X). Lisäliikenteen kulkuneuvot ajavat yleensä vain pääreitin kuormitetuinta osaa, eipä niitä muuten tarvitsisikaan merkitä erillisellä linjatunnuksella. Raitiovaunua korvaavat bussit merkitään niin ikään X-kirjaimella.
X-kirjaimenkin alkuperä juontaa juurensa muusta kuin suomen kielestä... :)
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Siitäpä tulikin mieleen että miksi junilla on kirjaimet tunnuksena, eikä numerot? Eikö se olisi helpompaa jos niillä olisi yhteiset sarjat kuten busseilla ja esim kaikki 30-sarjan junat menisivät Espoon suuntaan?

Tai 200-sarjan tässä rantaradan tapauksessa....

Tietysti voisi niinkin ajatella. VR:n rautatielähiliikenne Helsingin seudulla on kuitenkin oma maailmansa ja epäilen että vanhojen sisäänajettujen käytäntöjen muuttaminen on perin vaikeaa, ei pelkästään VR itsensä vuoksi, vaan myös matkustajat tuntuvat olevan hyvin vanhollisia ja vastustavat muutoksia. Näin kävi esimerkiksi aikoinaan kun VR päätti ryhtyä kutsumaan nopeimpia kaukojuniaan "Intercity"-juniksi aikaisemman "erikoispikajuna" (ruotsiksi: "specialsnälltåg") sijaan.

Kirjainten käyttö lähijunien linjatunnuksena on muuten aikoinaan lainattu Kööpenhaminan S-junista, joten sinänsä merkillistä että ulkomailta otettu malli on kelvannut eikä olla kehitetty jotain "kokonaan omaa".

Ainoa joka todella sävähdyttäisi ja selkiyttäisi käytäntöä olisi jos lähijunat integroitaisi metron kanssa kaupallisessa mielessä, eli että junalinjat saisivat sunnukset M + numero, ja matkustajainfo ja lipunmyyntikäytäntö yhtenäistettäisiin, mutta junat ja radat teknisessä mielessä säilyisivät ennallaan. Se vois olla ajankohtaista joskus tulevaisuudessa kun kaikki lähijunavuorot ajetaan matalalattiakalustolla.

t. Rainer
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Näin kävi esimerkiksi aikoinaan kun VR päätti ryhtyä kutsumaan nopeimpia kaukojuniaan "Intercity"-juniksi aikaisemman "erikoispikajuna" (ruotsiksi: "specialsnälltåg") sijaan.

Siinä välissä oli usean vuoden ajan käytössä Express-junat eli tunnus oli EXP... Imatra Express ja Botnia Express (Vaasaan).
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Siinä välissä oli usean vuoden ajan käytössä Express-junat eli tunnus oli EXP... Imatra Express ja Botnia Express (Vaasaan).
Se pitää paikkansa. Expressit olivat eräänlaisia intercityjä edeltäviä kokeilujunia, joissa kokeiltiin uudenlaisia konsepteja liikemiehille, kuten NMT-puhelimia, konferenssihyttejä ja 1. luokan lipun hintaan sisältyvää aamiaistarjoilua jne. Muistaako joku tarkemmin mitä muuta erikoista niissä oli, ja minä vuosina ne kulkivat? Joka tapauksessa niitä oli ymmärtääkseni vain 2 edestakaista vuoroa, ja niiden korvaaminen intercityillä ei nostattanut vielä kansanliikettä, mutta erikoispikajunien ja joidenkin tavallisten pikajunien muuttaminen IC:ksi 90-luvun alussa oli sitten toinen juttu. VR olisi voinut muuten säilyttää EP-junien hienot nimet "Karelia", "Savonia" jne ja antaa ne IC-junille, ja keksiä uusille vuoroille kokonaan uusia hienoja nimiä, niin olisi ollut jotain tyyliä koko hommassa.

t. Rainer
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Ainoa joka todella sävähdyttäisi ja selkiyttäisi käytäntöä olisi jos lähijunat integroitaisi metron kanssa kaupallisessa mielessä, eli että junalinjat saisivat sunnukset M + numero

Ongelmana on mielestäni että junien tunnus ei viitä mitenkään pääteaseman nimeen, poikkeuksena vanha Martsarin M-juna. Vai onko niissä joku systeemi että esim K-juna menee Keravalle? Tai E Espoon keskukseen?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Ongelmana on mielestäni että junien tunnus ei viitä mitenkään pääteaseman nimeen, poikkeuksena vanha Martsarin M-juna. Vai onko niissä joku systeemi että esim K-juna menee Keravalle? Tai E Espoon keskukseen?

Ei ole mitään tuollaista systeemiä, tai ei ainakaan kattavasti. Kirjaimet sinänsä ovat helpommin muistettavia kuin numerot. Kirjainjärjestelmä toimii niin kauan, kun linjojen määrä on vähäinen ja erottaa hyvin raskaat runkolinjat bussilinjoista.
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Ongelmana on mielestäni että junien tunnus ei viitä mitenkään pääteaseman nimeen, poikkeuksena vanha Martsarin M-juna. Vai onko niissä joku systeemi että esim K-juna menee Keravalle? Tai E Espoon keskukseen?

Aikoinaan ennenvanhaan kun linjoja oli vain kourallinen, kirjaimet pyrittiin antamaan pääteaseman mukaan. R=Riihimäki, E=Espoo, K=Kerava ja M=Martinlaakso. Mutta koska K oli jo varattu, ei Kirkkonummelle voitu antaa K:ta, vaan piti antaa L. Lisäksi VR:läisten slangissa H tarkoittaa sitä "hidasta" Riihimäen junista. Tällaiset selitykset olen aikoinaan kuullut kirjaimista.

t. Rainer
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Aikoinaan ennenvanhaan kun linjoja oli vain kourallinen, kirjaimet pyrittiin antamaan pääteaseman mukaan. R=Riihimäki, E=Espoo, K=Kerava ja M=Martinlaakso. Mutta koska K oli jo varattu, ei Kirkkonummelle voitu antaa K:ta, vaan piti antaa L. Lisäksi VR:läisten slangissa H tarkoittaa sitä "hidasta" Riihimäen junista. Tällaiset selitykset olen aikoinaan kuullut kirjaimista.
Riksun junat: R = Ripeä, H = Hidas, T = Toivoton. :)

Lisäksi: A = Alberga. Muista ei oikein voi järkevästi keksiä mitään vastaavaa.
 
Rautatien linjakirjaimet

SRS:n junasivuilta http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua:

A 28.5.1972-25.5.1974 Kirkkonummi
A 2.6.2002-> Leppävaara

E 26.5.1974-11.8.2007 Espoo
E 13.8.2007-> Kauklahti

G 4.6.2007-> Saunakallio

H 28.5.1972-> Riihimäki

I 12.8.1996-> Tikkurila

K 28.5.1972-> Kerava

L 28.5.1972-> Kirkkonummi

M 1.6.1975-1.9.1991 Martinlaakso
M 2.9.1991-> Vantaankoski

N 28.5.1972-> Kerava

P 28.5.1972-14.8.2004 Hiekkaharju

R 28.5.1972-> Riihimäki

S 28.5.1972-25.5.1974 Kauniainen
S 27.9.1987-> Kirkkonummi (- Karjaa)

T 28.5.1972-> Riihimäki

U 29.5.1988-> Kirkkonummi (- Karjaa)

V v. 1976-> ei-kaupallinen "virkajuna"

Y 26.5.1974-26.9.1987 Kirkkonummi
Y 2.6.2002-> Karjaa

Z 3.9.2006-> Mäntsälä - Lahti

Muutamat kirjaimet ovat tarkoittaneet eri asioita kuin mitä ne nykyään ovat.
 
Vs: Rautatien linjakirjaimet

SRS:n junasivuilta http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua:

A 28.5.1972-25.5.1974 Kirkkonummi
A 2.6.2002-> Leppävaara
........
Z 3.9.2006-> Mäntsälä - Lahti

Niinkuin huomaa, niin kesäaikataulun astuessa voimaan 1972 otettiin erilliset kirjaintunnuksin erotetut junalinjat karttoineen käyttöön ensimmäistä kertaa, mutta sähköjunaliikenne rantaradalla alkoi jo v 1969 ja pääradalla 1970 tai 71. Oliko ennen kesää 1972 lainkaan kulussa sm-yksiköillä ajettavia paikallisjunia jotka eivät pysähtyneet joka asemalla? Jos oli, niin miten kerrottiin matkustajille tästä, ettei sattunut ikäviä yllätyksiä?

t. Rainer
 
Vs: Rautatien linjakirjaimet

...sähköjunaliikenne rantaradalla alkoi jo v 1969... Oliko ennen kesää 1972 lainkaan kulussa Sm-yksiköillä ajettavia paikallisjunia, jotka eivät pysähtyneet joka asemalla? Jos oli, niin miten kerrottiin matkustajille tästä, ettei sattunut ikäviä yllätyksiä?

Kesäturistissa 1969 ovat Sm-reittejä ruuhka-ajan junat Helsinki-Kauklahti ja normaalilinja Helsinki-Kirkkonummi. Dm7-junaa löytyy ruuhka-aikana myös reitillä Helsinki-Kauniainen ja niillä ajettiin tietysti myös huomattava määrä Kirkkonummen junista.

Kaikki pysähtyivät kaikkialla, paitsi Strömbergillä vain tietyt junat ruuhka-aikana. Ja siihen aikaanhan eivät pikajunat pysähtyneet Helsingin-Karjaan välillä. Poikkeus oli yksi päiväjuna Turkuun, jolla oli "puolikuu" Kirkolla (so. vain matkustajien otto) ja yksi iltajuna Turusta, joka pysähtyi tarvittaessa Kirkolla.
 
Takaisin
Ylös