Voiko lähijunaan nousta kummaltakin puolelta?

T

teme

Liittynyt
31 Tammikuu 2006
Viestit
2,686
Tähän on varmaan joku hyvä syy, mutta onko joku juridinen, tekninen, tms. seikka jonka takia lähijunan ovia ei voi avata kummaltakin puolelta yhtäaikaa?

Taustana tässä se että minua ihmetyttää lähijuna-asemien laiturijärjestelyt. Otetaan pääradan itäisin lähijunaraide ja Malmi esimerkiksi. Raide kulkee tien viertä, tien toisella puolella on bussiasema. Tien viereen mahtuisi aivan hyvin laituri, jolloin matkustajat eivät joutuisi kävelemään ensin ylikululle ja sitten mutkan kautta bussille. Vastaavia paikkoja on saman raiteen vierellä melkein joka asemalla.
 
teme sanoi:
Tähän on varmaan joku hyvä syy, mutta onko joku juridinen, tekninen, tms. seikka jonka takia lähijunan ovia ei voi avata kummaltakin puolelta yhtäaikaa?

Taustana tässä se että minua ihmetyttää lähijuna-asemien laiturijärjestelyt. Otetaan pääradan itäisin lähijunaraide ja Malmi esimerkiksi. Raide kulkee tien viertä, tien toisella puolella on bussiasema. Tien viereen mahtuisi aivan hyvin laituri, jolloin matkustajat eivät joutuisi kävelemään ensin ylikululle ja sitten mutkan kautta bussille. Vastaavia paikkoja on saman raiteen vierellä melkein joka asemalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan voi nousta kummaltakin puolelta, jos vain on laituri.
Malmilla ja muualla pääradan varrella tilannetta estänee se, että asema-alueet on vain "suunniteltu" sellaisiksi kuin ovat.

Muistan että vielä 1980-luvulla, kun päärata oli 3-raiteinen, joillakin asemilla pystyi nousemaan junaan kummaltakin puolelta, koska niissä oli laitureita joka raiteen välissä.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Varmaan voi nousta kummaltakin puolelta, jos vain on laituri.
Malmilla ja muualla pääradan varrella tilannetta estänee se, että asema-alueet on vain "suunniteltu" sellaisiksi kuin ovat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, haen takaa sitä onko siihen joku syy miksi ne on niin suunniteltu?
 
teme sanoi:
Joo, haen takaa sitä onko siihen joku syy miksi ne on niin suunniteltu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan siksi, että halutaan estää ihmisiä loikkimasta radan yli, eli asemien pitää olla ns "idioottivarmoja".

Silloin kun vielä oli mahdollista nousta kummaltakin puolelta kyytiin, olivat laiturit matalat, ja osalla asemista ei ollut edes laiturille johtavaa tunnelia tai siltaa radan poikki.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Varmaan siksi, että halutaan estää ihmisiä loikkimasta radan yli, eli asemien pitää olla ns "idioottivarmoja".

Silloin kun vielä oli mahdollista nousta kummaltakin puolelta kyytiin, olivat laiturit matalat, ja osalla asemista ei ollut edes laiturille johtavaa tunnelia tai siltaa radan poikki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Olisi jo psykologisesti liian houkutteleva loikata radan yli, koska loikkaamalla tosiaan jo melkein pääsisi yli. Melkoinen ihmisvirta tästä radan yli varmasti tulisi menemään, ja allejäännit lisääntyisivät.

Ihmettelen enemmänkin, miksi esim vantaankosken radalla monilla asemalla on polven korkuinen verkkoaita raiteiden välissä. Tämähän tuntuu lähinnä vitsiltä. Loikkiminen radan yli on varsin helppoa, ja sitä tapahtuu todella paljon. Miksei voisi olla niitä 150cm korkeita aitoja, kuten joillain asemilla on. Näillä asemilla kukaan ei edes yritä kiivetä aidan yli, koska se on suunnilleen mahdotonta ilman vaatteiden repeämistä ja kipua. Radan ylittäminen pitäisi tiheään asutulla alueella muutenkin tehdä mahdottomaksi tai epäkiinnostavaksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Murzu sanoi:
Ihmettelen enemmänkin, miksi esim vantaankosken radalla monilla asemalla on polven korkuinen verkkoaita raiteiden välissä. Tämähän tuntuu lähinnä vitsiltä. Loikkiminen radan yli on varsin helppoa, ja sitä tapahtuu todella paljon. Miksei voisi olla niitä 150cm korkeita aitoja, kuten joillain asemilla on. Näillä asemilla kukaan ei edes yritä kiivetä aidan yli, koska se on suunnilleen mahdotonta ilman vaatteiden repeämistä ja kipua. Radan ylittäminen pitäisi tiheään asutulla alueella muutenkin tehdä mahdottomaksi tai epäkiinnostavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vantaankosken radalla onneksi kaikki junat pysähtyvät joka asemalla. Tuollaiset aitajärjestelyt olisivat vielä vaarallisempia, jos yhtäkkiä pendolino (tai muu nopea juna) pyyhkäisisi aseman ohi täyttä vauhtia.

Molemmilla puolilla olevista laitureista tuli mieleen, että Vantaankosken radalla matkustajan kannalta kätevä ratkaisu olisi sellainen, että asemien kohdalla olisi vain yksi raide, ja laituri molemmilla puolilla. Tällöin molemmilta laitureilta pääsisi kaikkiin juniin, eikä ainakaan junamatkustajilla olisi tarvetta hyppiä radan yli (jos vain osaa jäädä oikealta puolelta pois junasta). Junien kohtaamiset pitäisi tietysti järjestää aina asemien välille, joten ihan helppo järjestely ei varmaankaan aikataulusuunnittelun kannalta olisi.
 
teme sanoi:
Tähän on varmaan joku hyvä syy, mutta onko joku juridinen, tekninen, tms. seikka jonka takia lähijunan ovia ei voi avata kummaltakin puolelta yhtäaikaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Teknistä ongelmaa ei missään tapauksessa ole eli kaikessa kalustossa kuljettaja (Sm1-4, Dm12) tai junahenkilökunta (siniset, InterCityt ja Pendolinot) voi avata ovilukituksen vasemmalta tai oikealta puolelta jopa samaan aikaan. Tällaista tapausta ei kuitenkaan nykyisellä toimintamallilla tehdä millään asemalla asiakkaiden kulkemisen vuoksi, vaan laituri on aina vain jommalla kummalla puolella junaa.

Turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä on, että ovien sulkeminen lukitusten päälle laittaminen sulkee keskitetysti kaikki ovet. Mikäli laituri olisi toisella puolella kuin ovia sulkeva henkilö, hän ei pystyisi olemaan varma onko toisella puolella joku oven välissä eli tarvittaisiin oikean ja vasemman puolen tähystäjä.

Maailmallahan on esimerkkejä, että pääteasemilla asiakkaat päästetään ulos junasta toiselle puolelle ja juna siivotaan pikaisesti, jonka jälkeen asiakkaat otetaan sisään toiselta puolelta. Suomessa toiminta menee niin, että esimerkiksi viime tiistaina saavuttuani Helsinkiin Pendolino S8:lla lähtevät matkustajat (S141) syöksyivät jo sisään ennen kuin kaikki oli ehtineet ulos saati siivoojat sisään... Itselläni oli yhdessä vaiheessa Helsingin konduktööreillä olleen työvuoron IC5/12 aikana tehdä niin, että sivunäytöille kirjoitin tekstin ennen saapumista Joensuuhun "Ovet lukittu siivouksen ajaksi". Näin siivoojat sai siivota tyhjän junan ja matkustajat pääsivät pikaisemmin siistimpään junaan sisälle. Nopeat kääntymisajat kaipaavat tehokasta toimintaa ja hieman pitkäpinnaisuutta asiakkailta.
 
Lari Nylund sanoi:
Teknistä ongelmaa ei missään tapauksessa ole eli kaikessa kalustossa kuljettaja (Sm1-4, Dm12) tai junahenkilökunta (siniset, InterCityt ja Pendolinot) voi avata ovilukituksen vasemmalta tai oikealta puolelta jopa samaan aikaan. Tällaista tapausta ei kuitenkaan nykyisellä toimintamallilla tehdä millään asemalla asiakkaiden kulkemisen vuoksi, vaan laituri on aina vain jommalla kummalla puolella junaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä olen nähnyt tilanteen, jossa junassa oli molemmin puolin ovet auki. Tapahtui Kajaanissa, jossa raiteen 1 molemmilla puolilla on laituri. Pikajuna Oulusta tuli kakkoselle, ja ykkösellä oli IC, jonka läpi pääsi kulkemaan.
 
Viime viikolla Skoonessa tulin Hässleholmiin Öresundståg - junalla joka tuli raiteelle jossa oli molemmin puolin laiturit ja molemman puolen ovet myös sai auki. Toinen laituri oli kaupunkiin päin nimenomaan bussilaitureille ja toinen välilaiturille. Minulla ei ole tilanteesta kuvaa.
 
Viimeksi muokattu:
Molemmin puolin kulkemista on käytössä useissa kaupunkiliikennejärjestelmissä.

Esim. Brysselissä on useita ratikan maanalaisia asemia, joilla järjestely on niin, että vaunuihin noustaan toiselta ja poistutaan toiselta puolelta. Asemilla kulkureitit on myös viitoitettu näin.

Stuttgartissa on muutamia asemia/pysäkkejä, joilla myös on tällainen järjestely.

Madridissa on muistaakseni myös muutama metroasema, joka on järjestetty Brysselin tapaan.

Tämän järjetelyn etu on pysäkkiajan lyhentäminen. Seisonta-aikahan on muuten ulostuloaika + sisääntuloaika. Nyt seisonta-aika on karkeasti vain noin puolet. Lisäksi vältetään ristiin kulkevat ihmisvirrat laitureilla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että laiturialaa tarvitaan vähemmän.

Nythän laiturialaa on oltava samalla laiturilla yhteensä sekä tuleville että poistuville matkustajille + heidän ristiin kulkemiselle, mikä tarkoittaa, että tarve per hlö. on enemmän kuin samaan suuntaan kulkevia ihmisiä varten. Siis erillisten tulo- ja poistumislaitureiden tilantarve on teoriassa vähemmän kuin yhteisellä laiturilla.

Käytännössä tosin tarvitaan esim. 2 kertaa laiturin reunan turva-alue. Tosin poistumislaiturilla ei seisoskella eikä siten myöskään seistä turva-alueella. Mutta poistuvia ihmisiä on laiturilla vielä silloin kun vaunu lähtee liikkeelle.

Antero
 
Timppak sanoi:
150 cm korkea aita ei mahdu suurimmalla osalla rataosista käytettyyn raideväliin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt en ymmärrä. Tietääkseni raideväliä mitataan leveyssuunnassa, mutta aidan korkeutta mitataan pystysuunnassa. Eli jos siihen mahtuu 50 cm korkea aita, niin kyllä sitten pitäisi mahtua korkeampikin.
 
Murzu sanoi:
Nyt en ymmärrä. Tietääkseni raideväliä mitataan leveyssuunnassa, mutta aidan korkeutta mitataan pystysuunnassa. Eli jos siihen mahtuu 50 cm korkea aita, niin kyllä sitten pitäisi mahtua korkeampikin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aukean tilan ulottuma ei ole suorakulmio, vaan alaosassa on runsaammin tilaa kuin keskikorkeudella. Linkin vasemmasta alakulmasta löytyy 110 cm korkea ja 75 cm leveä kolmio, joka on varattu juurikin aidoille. 150 cm korkea aita ei siihen mahdu, mutta 50 cm korkea mahtuu.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös