vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,087
Tervehdys täältä Kiinasta!
Eilen matkustin "raidekulkuneuvolla", jonka veroista en ole kyllä aiemmin koskaan kokenut.
Shanghaissa on vuodesta 2004 alkaen liikennöinyt magneettilevitaatio-periaatetta käyttävä juna, joka itseasiassa leijuu matkansa aikana betonisessa kourussaan. Jo parisen minuuttia asemalta lähdön jalkeen nopueus oli kiihtynyt yli 300 kilometriin tunnissa ja vauhdin kiihtyminen loppui vasta, kun junan sisällä ollut nopeusnäyttö osoitti 431km/h. Kulku oli erittäin tasaista ja äänetöntä, ainoastaan vastaan tuleva, toinen juna pamautti ikkunalaseja jonkinverran ilmanpainepatsaallaan. Kuitenkin meno oli hyvin junamaista ja ko. yksikkö olikin viisivaunuinen, sekin ihan junamaisesti, siis. Kiihdytettäessä sekä jarrutettaessa kuului noille lineaarimoottorijunille tyypillinen kovempi, muttei mitenkään häiritsevä ujellus. Matkan pituus Maglevilla on tällä hetkella vasta 30 kilometria, joten se sujuu nopeasti tuollaisella nopeudella (noin 8 min.). Asemia on kaksi: Shanghain Pudongin kansainvalinen lentokenttä ja Lujiazuin finanssikeskuksen metroasema. Maglev siis toimii syöttöliikenteenä varsinaiselle metrolle.
Sisusta ja istuinjärjestys olivat Maglevssa myös hyvin junamaisia, eikä matkustajilla ollut esim. turvavöitä tms. Nopeudesta sai kylla hyvän käsityksen kun katsoi ikkunasta ulos; maisema vaihtui todella vilkkaasti, mutta grogilasi olisi pysynyt aivan ongelmitta poydällä. Kaarteissa oli aika voimakkaat kallistukset, silla tuollaisissa nopeuksissa alkavat jo g-voimat tuntua, jos ratageometriaa ei ole suunniteltu oikein.
Sanalla sanoen, aivan mykistävä kokemus.
Kiinassa suunnitellaan jatkoa tuolle Magleville ja tulevaisuudessa sellainen saattaa kulkea mm. Pekingin ja Shanghain välillä, jolloin se on jo vakavasti otettava joukkoliikennemuoto esim. lentokoneelle. Lentoliikenne on tällähetkellä ehdottomasti ykkösliikennemuoto Kiinan sisäisessä liikenteessä. Toki perinteinen rautatiekin toimii, mutta on moninverroin hitaampi, kuin lentokone.
Maglev-matkan hinta on 5 euroa suuntaansa ja jos matkustajalla oli lentolippu samalle päivalle, niin hinta on 4 euroa.
Oheessa linkki Shanghai Maglev-junaan:
http://www.monorails.org/tMspages/MagShang.html
Huomenna matkaan mielenkiintoiseen kaupunkiin Pohjois-Kiinassa.
Dalian on yksi harvoja kiinalaisia kaupunkeja, jossa on toimiva raitiotie. Light Raileja tosin nousee tällä hetkellä metrojärjestelmien oheella ympäri Kiinaa, sillä täällä on ollut pikkuhiljaa pakko alkaa kiinnittamaan huomiota saasteettomampiin joukkoliikennemuotoihin. Dalianin raitiotie on kuitenkin avattu liikenteelle jo vuonna 1909 ja on siis yksi harvoja yhä säilyneitä systeemeitä täällä (mm. Shanghaista hävitettiin raitiovaunut). Sitä modernisoidaan tällähetkellä uudella matalalattiaisella kalustolla.
Tässa linkki Dalianin (ja muiden kiinalaiskaupunkien) urbaaniin raideliikenteeseen:
http://www.subways.net/china/dalian.htm
Omia kuviani ko. aiheesta tulee myös näytille lähitulevaisuudessa.
Eilen matkustin "raidekulkuneuvolla", jonka veroista en ole kyllä aiemmin koskaan kokenut.
Shanghaissa on vuodesta 2004 alkaen liikennöinyt magneettilevitaatio-periaatetta käyttävä juna, joka itseasiassa leijuu matkansa aikana betonisessa kourussaan. Jo parisen minuuttia asemalta lähdön jalkeen nopueus oli kiihtynyt yli 300 kilometriin tunnissa ja vauhdin kiihtyminen loppui vasta, kun junan sisällä ollut nopeusnäyttö osoitti 431km/h. Kulku oli erittäin tasaista ja äänetöntä, ainoastaan vastaan tuleva, toinen juna pamautti ikkunalaseja jonkinverran ilmanpainepatsaallaan. Kuitenkin meno oli hyvin junamaista ja ko. yksikkö olikin viisivaunuinen, sekin ihan junamaisesti, siis. Kiihdytettäessä sekä jarrutettaessa kuului noille lineaarimoottorijunille tyypillinen kovempi, muttei mitenkään häiritsevä ujellus. Matkan pituus Maglevilla on tällä hetkella vasta 30 kilometria, joten se sujuu nopeasti tuollaisella nopeudella (noin 8 min.). Asemia on kaksi: Shanghain Pudongin kansainvalinen lentokenttä ja Lujiazuin finanssikeskuksen metroasema. Maglev siis toimii syöttöliikenteenä varsinaiselle metrolle.
Sisusta ja istuinjärjestys olivat Maglevssa myös hyvin junamaisia, eikä matkustajilla ollut esim. turvavöitä tms. Nopeudesta sai kylla hyvän käsityksen kun katsoi ikkunasta ulos; maisema vaihtui todella vilkkaasti, mutta grogilasi olisi pysynyt aivan ongelmitta poydällä. Kaarteissa oli aika voimakkaat kallistukset, silla tuollaisissa nopeuksissa alkavat jo g-voimat tuntua, jos ratageometriaa ei ole suunniteltu oikein.
Sanalla sanoen, aivan mykistävä kokemus.
Kiinassa suunnitellaan jatkoa tuolle Magleville ja tulevaisuudessa sellainen saattaa kulkea mm. Pekingin ja Shanghain välillä, jolloin se on jo vakavasti otettava joukkoliikennemuoto esim. lentokoneelle. Lentoliikenne on tällähetkellä ehdottomasti ykkösliikennemuoto Kiinan sisäisessä liikenteessä. Toki perinteinen rautatiekin toimii, mutta on moninverroin hitaampi, kuin lentokone.
Maglev-matkan hinta on 5 euroa suuntaansa ja jos matkustajalla oli lentolippu samalle päivalle, niin hinta on 4 euroa.
Oheessa linkki Shanghai Maglev-junaan:
http://www.monorails.org/tMspages/MagShang.html
Huomenna matkaan mielenkiintoiseen kaupunkiin Pohjois-Kiinassa.
Dalian on yksi harvoja kiinalaisia kaupunkeja, jossa on toimiva raitiotie. Light Raileja tosin nousee tällä hetkellä metrojärjestelmien oheella ympäri Kiinaa, sillä täällä on ollut pikkuhiljaa pakko alkaa kiinnittamaan huomiota saasteettomampiin joukkoliikennemuotoihin. Dalianin raitiotie on kuitenkin avattu liikenteelle jo vuonna 1909 ja on siis yksi harvoja yhä säilyneitä systeemeitä täällä (mm. Shanghaista hävitettiin raitiovaunut). Sitä modernisoidaan tällähetkellä uudella matalalattiaisella kalustolla.
Tässa linkki Dalianin (ja muiden kiinalaiskaupunkien) urbaaniin raideliikenteeseen:
http://www.subways.net/china/dalian.htm
Omia kuviani ko. aiheesta tulee myös näytille lähitulevaisuudessa.