Kiskobussi vai bussi kiskoilla

Vs: kiskobussi vai bussi kiskoilla

Heh, siinähän on unkarilainen bussi saanut uuden elämän rautaisilla pyörillä.

Englannissakin taidettiin 1980-luvulla valmistaa kiskobusseja, joiden valmistusosat olivat mahdollisimman paljon samoja kuin Leylandin busseissa. Dieselmoottorivaunusarja 141 oli ainakin tällainen viritys.
 
SD202 on aivan oikeassa Englannin muistoissaan.

Euroopassa tuollaisen estävät nykyään raideliikenteen turvallisuusnormit. Minkään bussinkorin lujuus ei täytä raidekulkuneuvolta vaadittavaa törmäyksenkestoa. Periaatteessa tuollaisilla liikennöinti voitaisiin sallia radalla, jolla ei ole muunlaista liikennettä. Mutta silloinkin liikenne tulkittaisiin luultavasti raitioliikenteeksi, ja raitiovaunultakin vaaditaan lujuutta enemmän kuin bussilta.

Olen pohtinutkin usein, millä perusteella ylipäätään sallitaan busseille heppoisempi rakenne kuin raitiovaunuille, vaikka bussien onnettomuusriski on suurempi. Ja myös käytännössä jälki on karmaisevaa, kun bussi kiepsahtaa tieltä. Ymmärrän kyllä historiallisen kehityksen, sillä bussit ovat aina olleet mahdollisimman kevytrakenteisia, koska kokonaispaino on ongelma toisin kuin raiteilla. Mutta nykyään kun yleensä lähdetään matkustajan turvallisuudesta, pitäisi päätyä bussilla ja ratikalla samaan lujuusvaatimukseen, eivätkä siinä kevennysselitykset auta.

Antero
 
Kuvassaolevasta Ikaruksesta saa lisätietoja GANZdatan sivuilta. Ovelasti ovat antaneet vaunun tyyppinumeroksi Bzmot. Tuota tunnusta käyttävät Unkarissa nykyisin Vagonkan valmistamat kiskobussit.

GANZdatan sivujen mukaan vaunua on vahvistettu niin paljon, että se täyttää 1500 kN:n törmäyslujuuden. Tästä kertonevat myös puskurit, joita tuskin voidaan tavalliseen bussiin asentaa. Ehkä tuo vaunu ei sitten muuten täytä turvallisuusmääräyksiä?

Historiallisesti bussit kiskoilla eivät ole mitään ainutlaatuista. Muistaako kukaan enää GM:n Aerotrainia, jossa GM:n bussit laitettiin dieselveturin perään? Matkustusmukavuus ei ollut huipussaan nopeudella 160 km/h. Eikö nykyisinkin RegioShuttlessa hyödynnetä bussien osia?
 
vompatti sanoi:
GANZdatan sivujen mukaan vaunua on vahvistettu niin paljon, että se täyttää 1500 kN:n törmäyslujuuden. Tästä kertonevat myös puskurit, joita tuskin voidaan tavalliseen bussiin asentaa. Ehkä tuo vaunu ei sitten muuten täytä turvallisuusmääräyksiä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Voin arvata, että jos bussikorin alustaksi on tehty rautatievaunun alusta puskinpalkkeineen, niin varmasti se alusta kestää 1500 kN törmäysen puskimiin. Mutta syntyy vastaava tilanne kuin on puukorisissa vaunuissa: alusta kestää, kori ei.

Toki koriakin voi vahvistaa, sillä nythän ei ole kokonaispaino ongelmana. Mutta kuinka edulliseksi tuo ratkaisu silloin muuttuu? Voisin kuviella, että koko tuotteen idea on siinä, että kori on ”tavallinen” halpa bussikori. Jos tätä vaunua varten pitää suunnitella ja valmistaa kori erikseen, tuotantohyöty menetetään. Ja miksi sitten tehtäisiin kevyen bussikorin näköinen kori, joka ei kuitenkaan ole kevyt bussikori.

Vompatin linkkaamalla sivulla oleva sisäkuva muuten kertoo omaa tarinaansa. Ikkunoiden välipienat ovat varsin ohuet ja muistuttavat hyvin tavallista bussikorin rakennetta. Piirustuksessa ei ole annettu matkustamon sisäleveyttä, josta olisi nähnyt seinän vahvuuden.

Mutta mene ja tiedä. Vaikuttaa siltä, että tuotteen markkina-alue on jossain muualla kuin Euroopassa. Sellaisissa maissa, joissa matkustetaan myös junan katolla, kaluston korilujuudella ei ole suurta merkitystä. Kuten ei myöskään laiturin tasolla olevalla lattialla.

vompatti sanoi:
Historiallisesti bussit kiskoilla eivät ole mitään ainutlaatuista. Muistaako kukaan enää GM:n Aerotrainia, jossa GM:n bussit laitettiin dieselveturin perään? Matkustusmukavuus ei ollut huipussaan nopeudella 160 km/h. Eikö nykyisinkin RegioShuttlessa hyödynnetä bussien osia?
Klikkaa laajentaaksesi...
Olihan meilläkin Dm10. Mutta sen lähtökohta oli oikeastaan toisin päin. Otettiin rautatievaunu, joka varusteltiin bussin tekniikalla (moottorit ja ovet). Ohjaamo tehtiin uutena osana lujuusvaatimusten mukaisena.

Regio Shuttlella matkustaneena en tunnista sieltä erityisiä bussimaisuuksia. Mutta vaunun suunnittelukonsepti on kyllä ollut ilmeisen bussi- tai raitiovaunumainen.

Antero
 
Koskapa kadulla voidaan liikennöidä busseilla, niin miksipä ei myös kadun varren raitioteillä voisi liikennöidä myös bussikorisilla ratikoilla?

Blackpoolissa otettiin käyttöön v. 1984-87 kahdeksan East Lancs -bussikorisia (East Lancashire Coachbuilders Company) raitiovaunuja, ns. Centenary cars.

KUVALINKKI

Moottorit ja telit ovat vanhoista ennen sotia (2WW) valmistuneista ratikoista.

Myös raitiotien työvaunun saa "huokealla" bussikorittamolta.
 
Viimeksi muokattu:
1920-luvulla liikennöitiin Toijalan aseman ja sataman välillä moottorijunilla, jotka koostuivat käytännössä peristään yhteen kytketyistä linja-autoista teräspyörillä.

Toijalan veturimuseossa on härvelistä kuvakin, en tiedä löytyykö "intter webistä".
 
SD202 sanoi:
Oliko idea kenties suunnilleen tällainen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ollut, vaan se oli kaksi 1925-mallista Ford-kuorma-auton alustaa perät vastakkain. Korit alustojen päälle teki Tampereen Autokoritehdas. Moottorivaunut valmisti Raahen Rautatielle (kunnallinen rautatielaitos, ei yksityinen yhtiö) tamperelainen Keski-Suomen Auto Oy. Periaatteessa menosuunnassa aina etummainen auto toimi vetovaununa ja perässä oleva liitevaununa. Kun härveli ei oikein toiminut tällaisenaan, bussit irrotettiin pysyvästi toisistaan ja ajettiin pelkän yhden onnikan junilla. Vaunujen alle rakennettiin kääntönostin, jolla se kiepautettiin oikein päin määräasemilla Raahe ja Lappi (myöh. Tuomioja).
 
Onhan meillä ollut kaikenlaisia rata-autoja. Siis ihan tavallisia autoja, joihin on asennettu teräksiset laippapyörät ja hitsattu kuningastapit jumiin niin, että pyörät pysyvät suorassa. Yksi tällainen on Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.

Ratakuorma-atuoja on myös tehty enempi vähempi samalla idealla. Ruotsissa on ollut (ja lienee vieläkin) ihan tuttuja Scanioita jotka kulkevat kiskoilla. Ja sitten on meillä ollut autotehtaan eli Sisun tekemiä ratakuorma-autoja ja moottoriresiinoita, jotka ovat kyllä alun perin kiskokulkuneuvoiksi tehtyjä, mutta autojen komponentteja ja rakennsutapaa käyttäen.

Blackpoolin bussin näköisistä ratikoista en osaa sanoa mitä ja miksi ne ovat, kun en noita kuvia enempää vehkeitä tunne. Jos kori tilataan autokoritehtaalta, niin tietenkin siinä tehdas pyrkii käyttämään sellaisia osia, joita heillä on tuotannossa muutenkin. Mutta arvaan, että itse kori kokonaisuutena muuten on noissa laitteissa ratikkanormien mukaan tehty ja suunniteltu tarkoitukseensa. Se, että päissä on selvästi samat tuulilasit kuin busseissa ei tee noista ratikoista teräspyöräisiä busseja, vaikka tuulilasi silmiinpistävä muotoiluelementti onkin. Toisaalta tämä bussimaisuus on Blackpoolissa ilmeisesti perinne. Kovin olivat bussin näköisiä entisetkin Blackpoolin ratikat (näkyy joissain Campactin linkkaamissa kuvissakin).

Antero
 
Viestiketjun alussa ollut kuvalinkki kiskoikaruksesta ja Anteron esimerkkinä mainitsemat Blackpoolin ratikat kuuluvat samaan sakkiin siten, että korit on tilattu linja-autokoritehtaalta, muu tekniikka on rautatie tahi raitiotiekäytäntöjen mukaista. Ikarus-kuvan yhteydessä mainitaan yhteisprojektista eri tehtaitten välillä ja Blackpoolin vaunuista on ollut tietoa Raitiossa.
 
Selvisi tämänkin bussin tarina. Ganzdatan mukaan bussi on alunperin valmistettu golfkerholle Singaporeen. Ehkä golfradoilla ei junien tarvitse täyttää tavanomaisia turvallisuusmääräyksiä?

Maailmassa on paljon sellaisia rautateitä, joilla muu junaliikenne kulkee eri aikaan kuin taajamajunat. Näitä ratoja on mm. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Näille radoille tämä kiskobussi voisi sopiakin.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös