Rail Baltica

Tallinna - Riika -junayhteys avattu

Viestissä 59 kaipailemani matkakertomus Tallinna - Riika -matkasta uudenvuodenpäivänä näyttää julkaistun Tekniikan Maailma -lehdessä, joka ilmestyi eilen 3.3. Toimittaja kertoo kolmen sivun jutussa, että ensimmäisellä Tallinna - Riika -junamatkalla oli mukana parikymmentä rautatie- ja Baltia-harrastajaa. Otsikkona on: Hitaasti matkustamisen taito. Toimittaja neuvoo, miten Tallinnasta voi matkustaa junalla kahdessa päivässä Varsovaan.:smile:
 
Vs: Tallinna - Riika -junayhteys avattu

Viestissä 59 kaipailemani matkakertomus Tallinna - Riika -matkasta uudenvuodenpäivänä näyttää julkaistun Tekniikan Maailma -lehdessä, joka ilmestyi eilen 3.3. Toimittaja kertoo kolmen sivun jutussa, että ensimmäisellä Tallinna - Riika -junamatkalla oli mukana parikymmentä rautatie- ja Baltia-harrastajaa. Otsikkona on: Hitaasti matkustamisen taito. Toimittaja neuvoo, miten Tallinnasta voi matkustaa junalla kahdessa päivässä Varsovaan.:smile:

Tämän artikkelin saa näköjään ostettua // luettua netissäkin



http://www.tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto

Hae vanhoja numeroita

-> Lehtiarkisto vuosi 2010 // 5 numero

Junalla Baltiassa:
Hitaasti matkustamisen taito s. 64

ja ei muuta kuin painaa Ostoskärryä
 
Vs: Tallinna - Riika -junayhteys avattu

Nyt viisaat tutkijat ovat päätyneet ihan samaan mitä maallikko ihminenkin on ajatellut: Molempi parempi, ja vaihtoehdot muutenkin matkustamisessa on vain hyvä asia.

Tutkijat: Tunneli Suomen ja Viron välillä toisi huoltovarmuutta 22.04.2010
http://yle.fi/alueet/turku/2010/04/...on_valilla_toisi_huoltovarmuutta_1626117.html

yle 22.04.2010 sanoi:
Suomen ja Viron välisen tunnelin kustannukset voisi arvioida uudelleen, todetaan Turun yliopiston, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun, Merikotka-tutkimuskeskuksen ja Viron Meriakatemian laajassa tutkimuksessa.

Viime vuonna alkaneen tutkimuksen tavoitteena on hakea ratkaisuja huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisitilanteissa. Vielä kesken olevan tutkimuksen rahoittajina ovat Euroopan unioni, Viron Meriakatemia, Huoltovarmuuskeskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Tutkimus painottuu meri- ja maakuljetusten tehostamiseen normaalitilanteessa, mutta myös kriisien yllättäessä.

Raportissa otetaan kantaa Suomen ja Viron välisen tunnelin mahdolliseen rakentamiseen. Tutkijoiden mukaan tunneli ei missään mielessä ole kustannustehokas ratkaisu normaalitilanteessa, mutta kriisien yllättäessä se maksaisi itseään takaisin. Samalla se myös lisäisi huoltovarmuutta.

Arvioiden mukaan tunnelin rakentaminen maksaisi 6-7 miljardia euroa. Se nopeuttaisi maantie- ja rautatieliikennettä Suomen ja esimerkiksi Saksan välillä kymmenillä tunneilla.

Tutkijat esittävät, että Suomen ja Viron välisen tunnelin rakentamiskustannukset pitäisi laskea uudelleen vaihtoehtoiskustannusten kautta.

- Ainoastaan niin kutsutulla satamalakkovaikutuksella nämä vaihtoehtoiskustannukset riittävät kattamaan useissa tapauksissa kannattamattomaksi todetun Suomen ja Viron välisen tunnelin rakennusprojektin, kun tarkasteluvälinä on 30 vuotta, tutkijat toteavat.

- Jos mukaan otetaan luonnonmullistuksien ja esimerkiksi Itämeren merikuljetusten suuremman öljyvuodon mahdollisuus, niin näin laskettu kannattavuus nousee entisestään.
Korvaisiko maakuljetus lentorahdin?

Islannin tulivuorenpurkaus on lamauttanut lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Vaikka lentorahdin osuus Suomeen koko tuonnista on vain noin 0,1 prosenttia tonneissa mitattuna, voi sen merkitsevyys pitkissä häiriötilanteissa, kuten lakkojen, onnettomuuksien ja luonnonilmiöiden kohdatessa olla suuri tietyille toimialoille.

- Jos yllättävät häiriötilanteet jatkuvat kovin pitkään, muut kuljetustavat ja varmuusvarastot tulevat yrityksillä lisääntymään. Yritysten hankinta- ja logistiikkastrategiat ja jopa teollisuuden sijoittelu tulee tulevaisuudessa muuttumaan, sillä kiristyvä öljyn hinta ja tiukemmat ympäristömääräykset nostavat kuljetuskustannuksia, toteaa logistiikan professori Ulla Tapaninen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta.

- Kumipyörä- ja raidepuolella voidaan vastata lentorahdin aiheuttamaan kysyntään, sillä kapasiteettia on riittävästi kummallakin vapaana. Tämä siis tilanteessa, jos ja vain jos lähialueilla on lentokapasiteettia käytössä. Ainoastaan Suomen lentokapasiteetin ollessa pois käytöstä, voitaisiin hyödyntää lähialueiden lentokapasiteettia erityisesti Ruotsin, Tanskan ja Saksan osalta, sillä näillä alueilla sijaitsevat tiettyjen lentoyhtiöiden suuret keskuskentät, toteaa logistiikan professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Tärkeintä näissä tulevaisuuden epävarmoissa tilanteissa on tutkijoiden mukaan se, että Suomella on kaikkiin naapurimaihin hyvät ja toimivat suhteet. Kyseessä ei ole ainoastaan Suomen ja Viron yhteistyö, vaan Ruotsi, Saksa ja Venäjä on otettava täysimääräisesti mukaan toimintaan.
 
Vs: Tallinna - Riika -junayhteys avattu

Nyt viisaat tutkijat ovat päätyneet ihan samaan mitä maallikko ihminenkin on ajatellut: Molempi parempi, ja vaihtoehdot muutenkin matkustamisessa on vain hyvä asia.
Hieman ihmetyttää varmuus siitä, ettei tunneli ole normaalioloissa missään tapauksessa kannattava. Tosin kustannusarviokin on 2–3 -kertainen siihen, mitä tähän mennessä on esitetty. Vai onko ajateltu, että tunnelissa on myös kumipyöräliikennettä, kun hinta nousee 7 miljardiin.

Antero
 
Vs: Tallinna - Riika -junayhteys avattu

Hieman ihmetyttää varmuus siitä, ettei tunneli ole normaalioloissa missään tapauksessa kannattava. Tosin kustannusarviokin on 2–3 -kertainen siihen, mitä tähän mennessä on esitetty. Vai onko ajateltu, että tunnelissa on myös kumipyöräliikennettä, kun hinta nousee 7 miljardiin.

Muista en tiedä, mutta minusta on vähän huono toimintastrategia koska:
1.) logistiikka toimii meriliikenne monopolin varassa
&
2.)nopea liikennöinti ilmaliikenne monopolilla.

-> Pois sulkien Pietari-Helsinki nopea juna.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Tallinna - Riika -junayhteys avattu

EU official: launch of Tallinn-Warsaw train in nearest future is realistic
Pavel Telicka, EU official who coordinates the Rail Baltica project in the EU, said this week in Tallinn that it was realistic to launch the Tallinn-Warsaw passenger rail line in the nearest few years.

Estonian economy minister Juhan Parts who met with Teplicka today added that Estonia would allocate 1.3 billion kroons for the project which includes EU aid. "However, this requires good cooperation and willingness from all three Baltic states and the European Commission," said Parts.

The Estonian government 's position is that it is necessary to launch passenger train service on the existing rail infrastructure in the next few years. "Equally important is to ensure that it is possible to travel to Warsaw reasonably quickly by rail," said Parts, addign that this required joint initiative to overcome bureucracy and technical obstacles.

Rail Baltica project will be discussed in June in the conference of pan-European transport networks.

In April the Baltic states launched a feasibility study for Rail Baltica corridor to find out if construction of a new 1435 mm gauge European standard railway line is feasible and what would be the costs and benefits for the countries concerned.

Based on the results of the study, Latvia Lithuania and Estonia will make the decision when the new EU standard railway line can be developed.

The contract to carry out the feasibility study was won by UK firm AECOM. The study is to be completed in early 2011.

Rail Baltica feasibility study is included in Trans-European Transport Network 2007-2013 multiannual programme approved by European Commission. Within the programme, the project has been assigned Community funding of 50% of the total project costs. The national funding of 50% is provided from state budget resources of each country concerned. The total cost of the feasibility study amounts to EUR 396,000.

http://www.balticbusinessnews.com/a...n_Warsaw_train_in_nearest_future_is_realistic

---------- Viesti lisätty kello 19:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:35 ----------

Kukaan ei muuten ole vielä kommentoinut tätä Rail Baltican rakentamisen aloitusta Liettuassa, Šeštokai nimisessä paikassa-->

Rail Baltica - the way the development of Lithuania 2010-05-12 7:57:00


http://translate.google.fi/translat...15890/Rail_Baltica_+_droga_rozwoju_Litwy_.htm

Tässä tämä rata reitti jonka rakennus aloitettu Kaunas - Marijampole - Šeštokai- Mockava


Minun mielestä hyvä juttu, että rakennustyöt on vihdoin aloitettu! Työt ennustetaan valmistuvan 2013 :smile:

EDIT: Mitäs siellä Sestokai-Mariampolessa oikein rakennetaan.. Tämän kartan mukaan .ko alueella on jo olemassa rautatie rata http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/baltic-states/baltic-states.gif
 
Viimeksi muokattu:
Vähän nipotusta:
Vaikka kaikki varmaan osaavatkin englantia, niin voisihan nuo lainaukset kääntää suomeksikin, varsinkin jos englanti on google-kääntäjän epäselvää ja virheellistä kieltä (vaikka tässä nyt ei ollutkaan)...
 
EDIT: Mitäs siellä Sestokai-Mariampolessa oikein rakennetaan.. Tämän kartan mukaan .ko alueella on jo olemassa rautatie rata http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/baltic-states/baltic-states.gif
On tämän jutun perusteella vielä aika epäselvää, mitä siellä todellakin ollaan rakentamassa. Jos puhutaan, että 1435 mm:n rata tehdään olemassa olevalle ratapenkereelle, ongelmia tulee Kazlu Rudan jälkeen, sillä siellä Sestokaista tuleva ratalinja yhtyy Kaliningradin kaksiraiteiseen päärataan, mitä ei kyllä taatusti olla muuttamassa 1435 mm:n raideleveydelle. Luulen, että tämän jutun kirjoittaja ei tunne asiaa kovin tarkkaan. 1435 mm:n radan rakentaminen nykyiselle ratapenkereelle tuntuu muutenkin varsin oudolta, sillä nykyinen linjaus on varsin mutkainen. Taisipa siellä olla jopa yksi tasoristeys Via Baltica -nimisen pikkutien kanssa. :)
 
Vähän nipotusta:
Vaikka kaikki varmaan osaavatkin englantia, niin voisihan nuo lainaukset kääntää suomeksikin, varsinkin jos englanti on google-kääntäjän epäselvää ja virheellistä kieltä (vaikka tässä nyt ei ollutkaan)...

No, niistä käännöksistä tulee vieläkin sekavampia jos suomea käyttää. Tuo käännös systeemi on enemmän tai vähemmän open source ja latvia, liettua, puola on häiritsevää, täysin älytöntä siansaksaa.

Englantia, kun ei kukaan osaa täydellisesti, niin ei nuo käännös kukkasetkaan häiritse niin kovasti.

HUOM kielipari käännöksen saa säädettyä eli saa valittua suomen, myös artikkelin lyku alkuperäisenä on mahdollista.

Jumalalle kiitos tästä nykyajan tekniikasta, kun voi seurata ja keskustella ihmisten kanssa yhteisistä mielenkiinnon aiheista:)
 
Englantia, kun ei kukaan osaa täydellisesti, niin ei nuo käännös kukkasetkaan häiritse niin kovasti.

Jotkut meistä osaavat sitä kuitenkin ihan riittävän hyvin nähdäkseen, että automaattikääntäjät tekevät sekavia ja asiavirheellisiä käännöksiä. Ne kun eivät ymmärrä kontekstista mitään. Tiedon perustaminen automaattikäännöksiin on hyvin vaarallista.

Englanti ei myöskään ole vaikea kieli. Sitä on täysin mahdollista osata erinomaisesti.
 
Nyt löytyi tästä rail baltican aloitetusta rakennustyöstä artikkeli jossa mukana oikein kuviakin:


Sestokai began the Rail Baltica construction (photos) 2010-05-10

http://translate.google.fi/translat...uose-prasid%C4%97jo-rail-baltica-statybos.htm

Toisessa artikkelissa on video:
2010 May 15, Saturday "Rail Baltica" is given a second start

16 million. Lithuania and Poland sujungsiančiam railway "Rail Baltica" lit green light - begin construction

http://translate.google.fi/translat....lrytas.lt/videonews/?id=12735108341273473629

Jos foorumilla on joku Liettuan osaaja niin voisiko vahvistaa kääntäjän tekstit ;)

On nämä käännökset aina tyhjää parempia.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös