Pitkittäisliikennettä reitille Oulu-Jyväskylä?

Tässä tarkennetut ajat (Jyväskylä-Ylivieska: 13 pysähdystä)
Koodi:
          Jyväskylä-Ylivieska       I  Ylivieska-Oulu  I
Nopeus    Laskennallinen Aikataulu  I  Vaihto  Pendo  I  Yhteensä
100km/h   02:57          03:30      I  00:10   01:06  I  04:46
110km/h   02:42          03:20      I  00:10   01:06  I  04:36
120km/h   02:32          03:10      I  00:10   01:06  I  04:26
140km/h   02:14          02:45      I  00:10   01:06  I  04:10

No nyt näitä voi vapaasti sovitella eri marginaaleilla kun on vähän enemmän läpinäkyvyyttä laskelmissa.:biggrin:

Matka-aika 02:45 välillä Jyväskylä-Ylivieska olisi riittävän lyhyt mainitsemani aikataulumahdollisuuden hyödyntämiseen. Rataosa Ylivieska-Oulu tultaneen jollain aikavälillä (joka saattaa olla pitkäkin) kunnostamaan niin, että Pendolino voi ajella "jarruttelematta". Kun etäisyys Ylivieska-Oulu on 122 km, niin luulen, että se menisi hyvinkin alle tuntiin.
 
Ehdottomasti tulisi olla junayhteys Jyväskylästä Ouluun kun ratakin on olemassa. Ihmettelen, että tämäkin keskustelu kääntyy siihen, miten voitaisiin mahdollisimman hyvin palvella Helsinkiä, tai kuinka tämä hanke voitaisiin saada Helsinkiä hyödyttäväksi. Itselleni Suomen eri kaupungit ovat itsessään arvokkaita. Jyväskylän seudulta tulisi olla yhteys Oulun seudulle ihan niiden seutujen omien tarpeiden vuoksi. Mitä parempi liikenneverkko on keskisuurten kaupunkien välillä, sitä paremmin ne pystyvät tekemään keskenään yhteistyötä ja menestymään kilpailutilanteessa erityisesti pääkaupunkiseutua vastaan. Väleillä Jyväskylä-Oulu, Jyväskylä-Savonlinna, Vaasa-Jyväskylä, Jyväskylä-Joensuu, Kuopio-Joensuu, Joensuu-Oulu tulisi olla säännöllistä junaliikennettä.

Jos Äänekoskelle tai Saarijärvelle toteutuu paikallisjunaliikenne tunnin vuorovälillä, Jyväskylästä Ylivieskaan menevän junan ei mielestäni tarvitsisi pysähtyä ennen Äänekoskea. Samaten kuin R- ja H-junat hoitavat Riihimäen ja Helsingin välisen liikenteen. Tällä säästettäisiin joitakin minuutteja, kun Suolahden, Laukaan, (Kuusaan?), Leppäveden ja Vihtavuoren pysähdykset jäisivät pois.
 
Väleillä Jyväskylä-Oulu, Jyväskylä-Savonlinna, Vaasa-Jyväskylä, Jyväskylä-Joensuu, Kuopio-Joensuu, Joensuu-Oulu tulisi olla säännöllistä junaliikennettä.

Vaasa - Jyväskylä -välillä on kolme päivittäistä vaihdotonta junayhteyttä. Jyväskylä - Joensuu -välillä on useita päivittäisiä yhteyksiä Pieksämäellä junaa vaihtaen.
 
Ihmettelen, että tämäkin keskustelu kääntyy siihen, miten voitaisiin mahdollisimman hyvin palvella Helsinkiä, tai kuinka tämä hanke voitaisiin saada Helsinkiä hyödyttäväksi.

No luulen, että tämä yhteys Jyväskylästä Ouluun on mahdollista toteuttaa todennäköisemmin siten, että siitä saadaan samalla hyödytettyä isoa väkijoukkoa, joka Helsinkiin matkustaa. Helsinki on kuitenkin niin iso määräpaikka ihmisillä, että se tulee ottaa huomioon joukkoliikennettä suunniteltaessa ympäri Suomen. Kannattavia junayhteyksiä Suomessa yhdistää kaikkia se, että ne ovat säteittäisiä Helsingistä. Jo Turun ja Tampereen välinen matkustus on paljon vähäisempää sekä henkilöautolla että junalla, vain ohut viiva verrattuna Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere.

Jyväskylän ja Oulun välinen yhteys on kyllä mahdollista perustaa senkin takia, että siinä on aika hyvä nauhakaupunki radan varrella. Junan tulisi siis myös palvella tätä nauhaa, en usko, että nämä taajamat ohittava juna olisi tarpeeksi paljon nopeampi, että puuttuvat matkustajat korvautuisivat sillä. Junan tulisi palvella samalla Jyvässeudun lähiliikennettä että kaukoliikennettä pohjoisen suuntaan, jotta matkustajavirtoja saataisiin yhdisteltyä. Saarijärven jälkeen juna voi joka tapauksessa posottaa pohjoiseen harvoilla pysähdyksillä, kun asutustakaan ei ole paljoa. Vaihdoton yhteys näistäkin taajamista Ouluun olisi lisäpalvelua.

Jos nyt lisää visioidaan, niin Jyväskylän ja Oulun välinen junahan voisi aloittaa jo Mäntästä? Mänttä on radan päässä ja vaikea palveltava junalla sen takia. Siispä sieltä aloittamalla saataisiin lisätarjontaa Mänttään, Vilppulaan, Haapamäelle, Keuruuseen ja Petäjävedelle. Toinen mahdollinen aloituspaikka olisi Joensuu/Parikkala, jolloin tulisi vaihdoton yhteys Joensuu/Parikkala-Jyväskylä-Oulu. Voitaisiinpa aloittaa jopa Seinäjoelta tai Tampereeltakin asti, Jyväskylän kautta ja edelleen Äänekosken radalle. Nämä kaikki vaihdottomien yhteyksien luomiseksi, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Samalla junakierto tehostuu.
 
Viimeksi muokattu:
Otanpa esille myös yhden toisen radan. Onko Joensuun ja Kuopion välille suunniteltu mitään junatarjontaa? Matkustustarvetta on ja bussejakin kulkee aika kivasti nykyään. Juna nopeuttaisi matkaa selvästi ja palvelisi Joensuu, Outokumpu, Kaavi, Juankoski, Siilinjärvi, Kuopio.
 
Jos nyt lisää visioidaan, niin Jyväskylän ja Oulun välinen junahan voisi aloittaa jo Mäntästä? Mänttä on radan päässä ja vaikea palveltava junalla sen takia.
No ei! Mänttä kuuluu Pirkanmaahan ja suuntautuu enemmän Tampereelle kuin Jyväskylään. Järkevämpi olisi palauttaa ainakin ensiksi Mänttä–Tampere-junat, esimerkiksi vetoketjuperiaatteella yhdistämällä Haapamäeltä tulevien junien kanssa Vilppulassa Tampereen suuntaan.

Myöhemmin voidaan miettiä Jkl-yhteyttä uudestaan, mutta kertakaikkiaan nopeammin Mäntästä Jyväskylään pääsee maantietä pitkin.

Otanpa esille myös yhden toisen radan. Onko Joensuun ja Kuopion välille suunniteltu mitään junatarjontaa? Matkustustarvetta on ja bussejakin kulkee aika kivasti nykyään. Juna nopeuttaisi matkaa selvästi ja palvelisi Joensuu, Outokumpu, Kaavi, Juankoski, Siilinjärvi, Kuopio.

Niinpä. Varsinkin kun uusi Itä-Suomen yliopisto perustetaan, joka yhdistää Kuopion ja Joensuun yliopistot, tarvitaan kaupunkien välille oma "tiedelinjansa".
 
RHK:n Rataverkon kuvauksen 1.6.2008 mukaan matkustajajunien suurin sallittu nopeus Äänekosken ja Haapajärven välillä on 60 km/h.

Tuo Äänekoski - Haapajärvi kuuluu ainakin tavaraliikenteessä luokkaan T4, joka sallii 20t aksepainon 40 km/h nopeudella. Tämä tarkoittaisi, että hyvin kevyellä kalustolla voidaan päästä tuohon 60 km/h nopeuteen. Käytännössä en oikeastaan jaksa usko ainakaan tältä istumalla tälläisellä päästävän kilpailukykyiseen matka-aikaan muihin liikennevälineisiin tai edes olemassa oleviin juniin nähden.

Rataosa on kuulemma tarkoitus parantaa puukuljetusten tarpeisiin.

Kyllä. Rataa parannetaan vuosina 2011-2015 tosin kierrätysmateriaalein. Tällä korjauksella tuskin rata-luokitusta vielä nostetaan.

Mitäs jos parannettaisiin myös matkustajakuljetusten tarpeisiin? Esimerkiksi nopeudelle 140 km/h. Matka Oulun ja Jyväskylän välillä kestäisi kuuden tunnin sijasta enintään neljä tuntia. Matka-ajan lyhenemisen vaikutus matkustajamääriin tunnetaan vaikkapa Kerava-Lahti-oikoradalta.

Kuten sanoin. En usko tuolle radalle sinänsä saatavan sellaista tason-nostoa, että matkustajaliikennettä tullaan laajemmassa mitassa harjoittamaan. Lähinnä skenaario siitä, että jos (kun) henkilökuljetus maassa vapautuu myös raiteilla, niin joku yksityinen voi tuota operoida kiskobussi tyyppisellä kalustolla. Tällöin lähinnä kyseeseen tulisi kuitenkin tuon radanvarren taajamien tarpeet. En jaksa uskoa, että tuolla tavalla Oulu-Jyväskylä -yhteydestä tulee nykyistä nopeampi.

Tämä ideä oli jo esillä, mutta jalostan sitä hieman ihan siitäkin huolimatta, että joku jo sanoi sen edesauttavan Helsinkiä tai PK-seutua. Itse pidän ainoana edes jossain mielessä perusteltuna ja realistisena vaihtoehtona sitä, että nykyistä (Lahden)oikorataa jatketaan pohjoiseen, Jyväskylään. Tämän jälkeen suurnopeusrataa jatketaan nykyisen radan uralla (sikäli kuin mahdollista) äänekosken kautta Haapajärvelle, josta suoraan Ouluun.

Tällöin radan tulisi olla Ranskan TGVn kaltainen -huokea matkustaa, mutta nopea liikennöidä. Tällöin suomen TGV, tai täkäläisittäin SNJ (Suurnopeusjuna), Lähtisi Helsingistä Lahden, Jyväskylän ja Haapajärven kautta Ouluun. Nopeus mitotettaisiin nopeudelle 320-350 km/h joitakin asemien lähellä olevia pätkiä lukuunottamatta jolloin ollaan "vanhalla" radalla. Radan tulisi olla kauttaaltaan 2-raiteinen, kuten (Lahden)oikorata nyt on.

Tämä tosin vähentäisi yhteyksiä Tampereen kautta PK-seudulle, mutta on korvattavissa muun liikenteen lisäämisenä Tampereenkautta, kun Oulun liikennettä ei enää tarvitse sitä kautta viedä.

Joukkoliikennefoorumia lueskelemalla saa vaikutelman, että Suomessa joukkoliikenne tapahtuu enimmäkseen Helsingin rajojen sisällä (plus YTV-alueella)

Sikäli kun katsotaan junaliikennettä, niin tuo vastaa aika hyvin tilannetta. Junamatkoista 80% on PK-seudun lähiliikennettä (toki se menee pidemmällekkin kuin YTV-alue) ja 20% on kaukoliikennettä.
 
Tämä tosin vähentäisi yhteyksiä Tampereen kautta PK-seudulle, mutta on korvattavissa muun liikenteen lisäämisenä Tampereenkautta, kun Oulun liikennettä ei enää tarvitse sitä kautta viedä.

Se heikentäisi myös yhteyksiä Tampereelta (ja Turusta) Ouluun eli kahden suuren kasvukeskuksen välisiä yhteyksiä. Kaikki liikennöintitarve ei Suomessa ole Helsingin ja muiden kaupunkien välistä.

Jyväskylän ja Oulun välillä lienee kyllä liikennöintitarvetta, mutta tuskin lähellekään yhtä paljon kuin Tampereen ja Oulun välillä.

Pitäisin parempana nostaa nykyisen pääradan nopeutta suurnopeusluokkaan. Siitä hyötyisi huomattavasti suurempi osa Suomea. Varsinkin kun muistetaan että nelostiekorridori Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan rajamaastossa on huomattavan niukkaa asutukseltaan verrattuna radanvarren seutuihin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
 
Se heikentäisi myös yhteyksiä Tampereelta (ja Turusta) Ouluun eli kahden suuren kasvukeskuksen välisiä yhteyksiä.

Yhteys Tampereelta Ouluun Jyväskylän kautta olisi kuitenkin yhtä nopea kuin Tampereelta Ouluun rannikon kautta. Turku - Tampere - Jyväskylä -junat voisivat hyvin syöttää Helsinki - Oulu -junia.
 
Se heikentäisi myös yhteyksiä Tampereelta (ja Turusta) Ouluun eli kahden suuren kasvukeskuksen välisiä yhteyksiä. Kaikki liikennöintitarve ei Suomessa ole Helsingin ja muiden kaupunkien välistä.

Visiossani kuten kirjoitin Tampereen kautta liikennettä voitaisiin muualle lisätä kun Oulunjunat jäävät pois tai ainakin Helsingistä tulevat Oulun junat. Lyhyesti tämä voisi tarkoittaa sitä, että Turusta voisi lähteä nykyiset Rovaniemelle asti menevät junat. Nämä toki kulkisivat Tampereen kautta. Turusta kulkee junia Tampereelle likimain kahden tunnin välein. Tätä tarjontaa voitaisiin hyvinkin lisätä, etenkin kun Rovaniemen suunnan junat kulkisivat Turusta. Tällöin Tampereen ja Turun väliset yhteydet pikemminkin paranevat kuin huononevat.

Nykyään Tampereella lähtee Helsingistä junia about tunnin välein. Mikäli junataajuus säilytetään, niin Porin ja Vaasan suunnan junia lisätää. Visiooni tämä kuuluisi. Kun Turun ja Tampereen välisiä junayhteyksiä lisättäisiin samalla, niin maan poikittaisyhteydet paranisivat, etenkin jos junia ajetaan Jyväskylästä edelleen vielä itäänpäin. Lyhyesti tämä tarkoittaisi sitä, että Tampereen kautta Jyväskylään tulevat junat voivat syöttää matkustajiaan Oulunsuunnan juniin. Tällä tavoin matka-ajat Ouluun lyhenisivät enkä oikein näe sitä yhteyden heikennyksenä.

Jyväskylän ja Oulun välillä lienee kyllä liikennöintitarvetta, mutta tuskin lähellekään yhtä paljon kuin Tampereen ja Oulun välillä.

Voit olla oikeassa. Silti väitän kyllä, että Oulu-Tampere-Helsinki junissa Tampere on harvemmalle määränpää, vaan valtaosa on kauttakulkua, joko Jyväskylän, Turun tai Helsingin suuntaan. Tuo liikenne on vain paras hoitaa mahdollisimman nopeana liikenteenä, mahdollisimman lyhyttä reittiä käyttäen. Silloin vain Oulu-Jyväskylä vs. Oulu-Tampere yhteysvälillä ei ole niin suurta painoarvoa, koska kumpikaan ei ole määränpää.

Pitäisin parempana nostaa nykyisen pääradan nopeutta suurnopeusluokkaan.

Päärataa, ei ole mahdollista nostaa suurnopeusluokkaan. Kaiketi se on mahdollista nostaa tasoon 200 km/h, mutta sekin vaatii uusimaan hyvin suuren osan radasta. Sen rataprofiili ei muuten yksinkertaisesti sovellu siihen. Puhuin tuossa visiossani radasta, jolla valtaosaltaan liiknennöitäisiin 320-350 km/h nopeudella ehtan TGVn tyyliin

Suomessa on nykyään vain yksi suurnopeusrata. Tuo rata on välillä Kerava-Lahti. Käytännössä siis puhutaan ko. radan jatkamisesta tai kokonaan uuden rakentamisesta. Jälkimmäistä en pidä mitenkään realistisena. Tosin tuon Lahti-Kerava välin liikennöintinopeus ei ole kuin 220 km/h ja rakennettaessa on varustauduttu (muistaakseni) 250 km/h nopeuteen. Ei ole suurikaan ongelma, jos Helsinki-lahti väli kulkisi tuolla nopeudella, koska yhteysväli on suhteellisen lyhyt. Sen sijaan Lahti-Jyväskylä vs. Lahti-Tampere välillä alkaa olemaan merkitystä, etenkin Kun Jyväskylä n. 150 km lähempänä Oulua, kuin Tampere.

Siitä hyötyisi huomattavasti suurempi osa Suomea. Varsinkin kun muistetaan että nelostiekorridori Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan rajamaastossa on huomattavan niukkaa asutukseltaan verrattuna radanvarren seutuihin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Siksipä. Se SNJn ei ole tarkoituskaan palvella kuin noita suuria keskuksia. Pienemmät keskukset olisivat ICjunen palveluksessa ja "maitolaituriluokka" taajamajunien palveltavia. Koska kapasiteettia ei kunnolla ole edes nykyiseen liikenteeseen ei SNJ tulla suomessa näkemään.
 
Uutta tehdasta Äänekoskelle suunnitteleva Metsä Fibre ajaa sähköistystä Jyväskylä-Äänekoski välille. Tehtaan käsittelemät puumäärät ovat niin isot, että varmasti myös Äänekoski-Haapajärvi-radan kunnostus ja sähköistäminen tulee nousemaan esiin. Voisiko tässä olla mahdollisuus ainakin Äänekosken palauttamiseksi henkilöliikenteen piiriin ja mahdollisesti jopa Jyväskylä-Oulu-yhteyden synnyttämiseksi? Tehdashanke on kokonaisuutena ollut varsin mediaseksikäs ja poliitikot ovat ottaneet asiasta kunniaa, vaikka koko hankeesta ei ole vielä edes tehty rakennuspäätöstä. Hallitus tuskin ottaa ennen vaaleja riskiä, että hanke kaatuisi tekemättömiin liikenneinfrapäätöksiin.


Miten käy Suomen "uuden Nokian"? Yritys epäilee hallituksen lupauksia

Pääministeri Alexander Stubbin (kok) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd) lupaukset eivät riitä jätti-investointia suunnittelevalle Metsä Fibrelle.
1,1 miljardin arvoista biotuotetehdasta suunnitteleva Metsä Fibre vaatii päättäjiltä konkretiaa Äänekosken seudun infran kohentamiseksi. Hallituksella on enää puolisen vuotta aikaa päättää kiireellisimpien hankkeiden rakentamisesta.

– Edellysten pitää olla kunnossa maaliskuussa, kun osakkaat ryhtyvät muodostamaan mielipidettään investoinnista, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä linjaa.

Biotuotetehdas olisi kaikkien aikojen suurin metsäinvestointi Suomessa. Siitä on puhuttu jopa "Suomen uutena Nokiana".

Viimeviikkoisessa budjetissa liikenneministeriöltä ei herunut senttiäkään Keski-Suomen infrahankkeisiin – kuten nelostiehen Jyväskylän pohjoispuolelle. Valtiovarainministeri Rinne ja pääministeri Stubb vakuuttivat, että rahaa löytyy heti, jos Metsä Fibre tekee investointipäätöksensä.

Hämälä antaa ymmärtää, että marssijärjestys on väärä. Johtavien ministereiden lupaukset eivät siis riitä.

– Meidän kannaltamme kriittisimpien hankkeiden pitää olla budjetissa tavalla tai toisella kirjattuna viimeistään maaliskuussa. Jos riittävää varmuutta ei ole, on se päätöksenteon kannalta huono juttu.

Yli 2500 uutta
työpaikkaa


Kiireellisimpinä asioina Metsä Fibressä pidetään kahden Äänekosken alueella sijaitsevan nelostien risteyksen uudistamista ja Jyväskylä–Äänekoski-rautatien sähköistämistä. Uudenaikaisen tehtaan on määrä käynnistyä vuonna 2017, joten tiehankkeiden rakentamisella on pian kiire.

– Asiat pitää viedä budjettiin ajoissa siksikin, että rahat eivät lähde heti palamaan, Hämälä huomauttaa.

– Olemme tuoneet tarpeemme ja faktat tietoon, ja käymme hyvää vuoropuhelua päättäjien kanssa. Minulla on vankka usko siihen, että johtavat poliitikot pitävät asiaamme tärkeänä.

Jos huipputehokas biotuotetehdas toteutuu, puu- ja kemikaaliliikenne kasvaa 2,5-kertaiseksi. Suomen vientiin tehdas toisi arviolta puolen miljardin vuosittaisen lisäyksen.

Tuotannon käynnistyttyä koko arvoketjussa metsästä satamiin työllistyisi yli 2500 ihmistä. Rakennusajan vaikutus on arvion mukaan yli 6000 henkilötyövuotta.
Terho Vuorinen, Äänekoski

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288724366636.html#comments-anchor
 
Takaisin
Ylös