Radan laadun merkitys junan nopeuteen

Miksi uudella radalla Huutokoskelta Savonlinnaan on näin alhainen nopeusrajoitus? Kun 22,5t tavarajunilla voi ajaa 80 km/h nopeutta, niin luulisi, että keveällä moottorijunalla voisi ajaa lujempaa.
Kyllähän sillä voisi tietenkin teknisesti ajaa 120 km/h, joka onkin loppuvaiheen tavoite. Ongelma ovat tälläkin radalla tasoristeykset. Erityisesti Savonlinnan pää (km 462-482) on jatkuvaa kaarretta ja joka kaarteeseen on aikoinaan tasoristeyksiä tehty. Poistotoimitukset ovat vireillä ja ensi vuoden aikana tasoristeyksiä poistuu vielä parikymmentä. Tämän lisäksi vilkasliikenteisimmille teille rakennetaan uusia puolipuomilaitoksia.

Ehkä joskus 1970-luvulla Brezhnevin aikaan olisi voitu nostaa nopeus suoraan 40 km/h:sta 120 km/h:iin ilman sen kummempia pohdiskeluja ja turvallisuusarviointeja. Nyt eletään kuitenkin 2000-lukua.
 
Sieltähän sitä oppia kannattaa hakea, missä on kokemusta. Lisätietoa saat Googlesta hakusanalla "TGV", Train de Grand Vitesse.

Kyllä TGV ja moni muukin eurooppalainen meikäläisittäin todella nopea juna on tullut tutuksi Euroopassa reissatessa ja ketjun toisessa viestissäni mainitussa TM:n artikkelissa oli nopeista radoista ihan riittävästi tietoa. Lähinnä minua kiinnostaisi nopeusalue 120 - 160 km/t. Jos tuolla nopeudella pystyisi Suomessa kaikilla radoilla kulkemaan, niin voisi henkilöliikennekin olla kaikkialla kannattavaa - edellyttäen ettei ratoja tarvitsisi uusia.

Antero valottikin joitain asioita, jotka mieltäni askarruttivat. Kiitoksia siitä. Uudet radat eivät ole ongelma - ymmärtääkseni perinteinen ratatekniikka ei ole niin edullista, että sitä kannattaisi missään tilanteessa käyttää verrattuna nykyaikaiseen tekniikkaan. Tosin mieluusti uudetkin radat voisi rakentaa siten, että olisivat ainakin päivitettävissä 300 km/t kulkeville junille sitten joskus kun niitä mahdollisesti tänne aletaan tuoda (siis kaukoliikenteen ratojen osalta).

Ahaa. Oletkin siis harrastajakeksijä. Ymmärsinkö oikein ? Miten keksintöä kaupitellaan ?
En nyt laskisi itseäni edes harrastajakeksijäksi. Nuorempana tuli ideoitua ja piirreltyä kaikenlaista. Nyttemmin olen tyytynyt silloin tällöin pohdiskelemaan miten jonkun asian voisi tehdä paremmin (halvemmalla, luotettavammin toimivan, käytännöllisemmän yms.). Ainoastaan yhtä ideaani olen hieman tarkemmin selvitellyt eli vieraillut Patentti- ja rekisterihallituksessa tutkimassa kirjaston aineistoja (koskien magneettilevitaatiota hyödyntäviä kulkupelejä; mitään ideani kaltaista en löytänyt).
 
Lähinnä minua kiinnostaisi nopeusalue 120 - 160 km/t. Jos tuolla nopeudella pystyisi Suomessa kaikilla radoilla kulkemaan, niin voisi henkilöliikennekin olla kaikkialla kannattavaa - edellyttäen ettei ratoja tarvitsisi uusia.
Asia ei ole ihan näin yksinkertainen, koska rataverkko on verkko. Jos kaikki junat kulkevat säteittäisesti Helsingin ollessa kaikkien junien päätepiste ja linjasto rakentuisi hämähäkin verkon tapaan, nopeutta voidaan nostaa näillä säteillä, kunhan se on kaikilla säteillä sama. Ja jos sitten kehämäiset radat ja niiden risteysasemat ovat kaikkialla yhtä etäällä, saadaan aikaiseksi toimiva verkko.

Mutta kun se ei ole näin, vaan rataverkolla junien matka-aika risteysasemien välillä tulisi olla aina sama, jotta vaihdot saadaan toimimaan. Esim. Tampere on nyt 2 tunnin päässä Hesasta. Jos joku juna ajaa sinne 1,5 tunnissa, siitä on vähän verkollista hyötyä, ainoastaan hyöty H:ki-Tpe välisille matkoille. Mutta tällaisesta muita nopeammin kulkevasta junasta voi olla haittaa vakioliikenteelle, koska ratakapasiteetin syö junien nopeusero.

Keski-Euroopassa on nopeille junille tehty oma rataverkko. Siten ne eivät sotke hitaammin kulkevien ja verkollisen kokonaisuuden muodostamaa järjestelmää. Vaan nopeat junat muodostavat oman järjestelmänsä, joka yhtyy hitaampaan vain muutamilla risteysasemilla.

Suomessa on kovin epärealistista kuvitella, että tänne rakennettaisiin toinen, nopeiden junien rataverkko. Vaan kysymys on siitä, että kun on yksi rataverkko, käytetäänkö se nopeille vai hitaille junille. Tähän saakka on näyttänyt siltä, että enemmän kiinnostaa, että ainoa rataverkko varataan harvalle nopeiden junien verkolle.

Antero
 
Ehkä joskus 1970-luvulla Brezhnevin aikaan olisi voitu nostaa nopeus suoraan 40 km/h:sta 120 km/h:iin ilman sen kummempia pohdiskeluja ja turvallisuusarviointeja.

Tarkentaisitko vielä, mainitun henkilön ansiosta vai hänestä huolimatta..?
 
Ehkä joskus 1970-luvulla Brezhnevin aikaan olisi voitu nostaa nopeus suoraan 40 km/h:sta 120 km/h:iin ilman sen kummempia pohdiskeluja ja turvallisuusarviointeja. Nyt eletään kuitenkin 2000-lukua.
Tarkentaisitko vielä, mainitun henkilön ansiosta vai hänestä huolimatta..?

Hyvä kysymys. En usko että idässä tehtiin sen enempää tuollaista kuin lännessäkään. Ja eikös niitä karvalakkeja pidetty talvisin myös lännessäkin?
 
RHK:n Verkkoselostuksen 2009 mukaan hitaimmat C2-luokan radat ovat Pännäinen-Pietarsaari 60 km/h, Tuomioja-Raahe 80 km/h, Kontiomäki-Vartius 80 km/h ja Huutokoski-Savonlinna 80 km/h. Muut C2-luokan radat ovat nopeusrajoitukseltaan 100-160 km/h. Nämä kaikki ovat siis matkustajajunien nopeusrajoituksia.

Ei päällysrakenteen luokalla ole suoraa vaikutusta nopeuteen. Suurimpaan nopeuteen alhaisilla nopeuksilla vaikuttavat tarve, joka on usein johdettu vetureista (Dv12 T-asennossa 80 km/h, Itä-Suomessa T-liikenneradat 100 km/h Dr13 jäljiltä) tai vaunuista (venäläiset 80 km/h tai suomalaiset 100 km/h). Nykyisin nopeuksiin vaikuttaa suuresti myös turvalaitevarustelu.
 
Harri Turusen alkuperäiseen kysymykseen vastauksena:

Junan kulku raiteella perustuu pyörien kartiomaiseen kulkukehään. Pyöräkerta on periaatteessa samalla akselilla olevat 2 kartiota, jotka suippenevat ulospäin. Tästä syntyy mekanismi, joka ohjaa pyöräkertaa asettumaan raiteen suuntaan.
Totta.

Suomen ja Venäjän raideleveydet eroavat nykyään 4 mm. Tämä ero on johtanut siihen, että venäläiselle kalustolle ei sallita yhtä suuria nopeuksia kuin suomalaiselle. Ja Sibelius-junan pyöräkerrat on sorvattu erilaisiksi kuin muiden suomalaisten vaunujen. Ja tulevaan nopeaan junaan tultaneen pohtimaan pyöräprofiilia sen mukaan, missä ja millä nopeudella halutaan ajaa.

Venäläinen pyöräkerta itse asiassa toimii Suomessa suurilla nopeuksilla paremmin kuin suomalainen silloin, kun raideleveys on likimain 1524 mm. Jotta Sibeliuksen suomalainen pyöräkerta toimisi Venäjän kapeilla raiteilla edes nykyisellä nopeustasolla, on sen pyörät todella sorvattu vastaamaan kapeammalla olevia pyöriä. Pulmia kaluston suunnittelijoille tulee aiheuttamaan myös erilainen kiskon kallistuskulma eri maissa.

Rata ja kalusto yhdessä määräävät nopeuden. Kalusto voidaan suunnitella antamaan anteeksi radan virheitä. Tästä on syntynyt aikanaan telivaunu. Mutta suurilla nopeuksilla tulevat radassa merkittäviksi radan jäykkyys ja kallistukset.

Mitähän tässä mahdetaan radan jäykkyydellä tarkoittaa?
 
Mitähän tässä mahdetaan radan jäykkyydellä tarkoittaa?

Radan kykyä vastustaa sitä hajottavia voimia, jotka ovat peräisin pääosin sen päällä kiitävästä junasta. Käytännössä yhdistelmä perustuksia, ratapölkkyjä ja raiteiden raskautta. Mutkissa on oleellista, että rata on jäykkää, koska perusfysiikakkin kertoo, että juna haluaisi jatkaa suoraan. Kallistuksilla osa sivuttaissuuntaisesta liikkeen jatkuvuudesta ohjataan painovoiman avulla puristusvoimaksi perustuksiin. Suorilla jäykkyys antaa suoraan tasaisempaa (tai ainakin säännöllistä) etenemistä suurillakin nopeuksilla.
 
Radan kykyä vastustaa sitä hajottavia voimia, jotka ovat peräisin pääosin sen päällä kiitävästä junasta. Käytännössä yhdistelmä perustuksia, ratapölkkyjä ja raiteiden raskautta.

Voisi tarkoittaa myös radan dynaamista vastetta, jonka arvaamisella on melkoinen merkitys jousituksen suunnittelun onnistumisella.

Ehkä yllä olevaa slvitystä kuvaisi paremmin sana tukevuus.
 
Takaisin
Ylös