Aikataulumuutoksia 14.12.2008

Tulipa Iistä mieleen, mikä olisi järkevin tapa hoitaa pienemmiltä radanvarsipaikkakunnilta yhteydet muualla Suomeen. Kello 21:33 Ouluun saapuu Pendolino Helsingistä. Kemissä on näyttänyt usein olevan varsin paljon junamatkustajia, joten jatkoyhteys sinne saattaisi olla tarpeen. Jos yhteys toteutettaisiin kevyellä junalla, olisi kokonaismatka-aika etelästä ihan kohtuullinen, vaikka pysähdeltäisiinkin taajamajunana muutamalla väliasemalla. Kemistähän voisi vielä kolkutella vaikkapa Tornioon, jolloin ykskaks olisikin jokapäiväinen nopea yhteys Helsingistä niin Iihin, Simoon kuin Tornioonkin. Helsingistä kolmen aikaan lähtien olisi vielä samana päivänä perillä.

En nyt tarkoita, että juuri tuolta junalta ehdottomasti pitäisi olla juuri tuollainen yhteys. Sen sijaan tuolla tapaa saataisiin juuri aikaiseksi uutta paikallisliikennettä kaukoliikenteen jatkoyhteytenä monella välillä. Ajamalla yhteys nopeimmille junille saataisiin suurin hyöty. Pendolinolla ei välttämättä kannata ajaa Kemiin saakka, silti Kemiin menijöitä voisi olla.

Raahesta voisi pari kertaa päivässä ajella Pendolinon edellä etelään, vaikkapa Kokkolaan tärkeimmissä taajamissa pysähdellen. Taas olisi uusia yhteyksiä monelta paikkakunnalta siten, että ne tukisivat mukavasti muuta junaliikennettä. Nimenomaan satojen kilometrien yhteysväleillä tuollainen pari kertaa päivässä ajava juna keräisi luultavasti ihan mukavasti matkustajia pienemmistäkin taajamista. Kyllä niistäkin on kaukojuniin menijöitä, nyt vain heidät on vietävä henkilöautolla pahimmillaan kymmenien kilometrien päähän, vaikka rata kulkee vieressä
 
Kyllä tasatahtiaikataulustakin pitäisi voida joustaa. Ryttylän, Turengin, Parolan, Iittalan ja Viialan sinänsä kohtuullisen junaliikennetarjonnan pilaa viimeisen junan lähtöaika Helsingistä. Viiden jälkeen on auttamatta liian aikaista. Helppo ja ehkäpä liiketaloudellisestikin järkevä ratkaisu voisi olla 19:06 ja 22:06 Helsingistä Tampereelle lähtevien IC-junien pysäyttäminen noilla liikennepaikoilla. Pikaisella silmäyksellä aikatauluihin noilla junilla ei näyttäisi olevan mitään jatkoyhteyksiä, jotka vartin hidastuksen tähden katkeisivat. Junat taitavat olla lyhyitä ja niinollen nopeasti kiihtyviäkin. Eivätpä nuo liene kovin täysiäkään, pienellä harmilla kahdesti päivässä saataisiin 5 paikkakuntaa kattavan julkisen liikenteen tarjonnan piiriin, mikä saattaisi rautateitten käyttöön kokonaisuudessaan vaikuttaa positiivisesti.

LateZin ehdotus on erinomainen.

Lari peräänkuulutti kokonaisuuden ymmärtämistä.
Jos Turengista matkustaa Tampereelle illalla niin ihmiset eivät suinkaan mene linja-autolla Hämeenlinnan rautatieasemalle vaan ajavat henkilöautolla moottoritietä Turengista Tampereelle.

Kokonaisuuteen kuuluu myös lippujärjestelmä.

Ensimmäiseksi lippujärjestelmää pitäisi uudistaa niin että seutulippu kelpaisi junissa. Seuraavaksi voitaisiin ottaa käyttöön yhteinen arvokortti junissa ja busseissa. En edelleenkään voi ymmärtää miksi VR ei ole liittynyt seutulippujärjestelmiin. Jos esimerkiksi Turengista Hämeenlinnaan kulkeva maksaisi matkan junassa seutulipulla niin VR:n kannalta kyseessä olisi maksava asiakas. Nyt matkustaja joutuu valitsemaan bussin koska siinä seutulippu kelpaa.

Turengin ja Ryttylän osalta asia on ratkaistu tarjoamalla seuraavanlaista yhteyttä, jota tiedän aktiivisesti myös käytettävän. Jatkoyhteys Hämeenlinnasta etelään on myös odottanut saapuvia matkustajia pienessä myöhästymistapauksessa ja suuremman osuessa kohdalle on IC2-juna pysähtynyt matkustajien jättämistä varten Turengissa.

17:19 Helsinki 18:28 Turenki Lähijuna R
----
19:06 Helsinki 20:09 Hämeenlinna InterCity2 181
20:23 Hämeenlinna 20:31 Turenki Lähijuna R

Tuo on ihan käyttökelpoinen junayhteys. Toiset pitävät hulluna edestakaisin menemistä junalla. Lisäksi paperisista aikatauluista tai aikataulukaapeista junayhteyttä ei löydy koska se ei ole suora junayhteys.

Lisäksi valtatie 3 on päällekkäinen junaradan kanssa ja sitä kautta kulkee tiheään pikavuoroja, joista voi jäädä pois moottoritien varren liittymien pysäkeillä. Nämä eivät ole kovin kaukana näistä pienistä taajamista.
Valtatie 3 ramppi ei ole kävelyetäisyydellä Turengin keskustasta. Lisäksi kevyenliikenteen tie ei mene keskustasta moottoritielle asti. Valtatien ramppi ei ole mikään asema eikä siellä ole parkkipaikkojakaan.

Leppäkoskella eivät junat pysähdy mutta junanrata kulkee aivan kylän vierestä. Moottoritie ja vanha 130 tie kulkevat useiden kilometrien päässä Leppäkoskelta.
 
Viimeksi muokattu:
linja-autolla ... matka-aika on puolisen tuntia junaa ja henkilöautoa hitaampi, joka taas osalle on liikaa...

Iiläisten bussiyhteyksiä nopeuttaisi, jos kaikki Veljekset Salmelan Tornio-Oulu-Tornio-bussit saisivat ottaa ja jättää matkustajia Iissä. Moottoritietä pitkin matka on nopeampi kuin Toppilan, Pateniemen, Kellon, Haukiputaan ja Putaankylän kautta kiertävä Alamäen linja 50.
 
Viimeksi muokattu:
Kello 21:33 Ouluun saapuu Pendolino Helsingistä. Kemissä on näyttänyt usein olevan varsin paljon junamatkustajia, joten jatkoyhteys sinne saattaisi olla tarpeen.

Raahesta voisi pari kertaa päivässä ajella Pendolinon edellä etelään, vaikkapa Kokkolaan tärkeimmissä taajamissa pysähdellen. Taas olisi uusia yhteyksiä monelta paikkakunnalta siten, että ne tukisivat mukavasti muuta junaliikennettä.

Kemissä on paljon junamatkustajia, koska torniolaiset ajelevat autoillaan Kemiin junille ja junilta.

Tuomiojan ja Kokkolan välillä IC-junat pysähtyvät jo tärkeimmissä taajamissa. Sievin asemakylä, Eskola ja Kälviä eivät liene "tärkeimpiä" taajamia.

Esitän arvostelua varten seuraavan aikataulumahdollisuuden, joka ehkä olisi toteutettavissa Pohjanmaan radan remontin valmistuttua:

06.35 07.30 09.35 10.30 12.35 13.30 15.35 16.30 18.35 Oulu
07.00 08.00 10.00 11.00 13.00 14.00 16.00 17.00 19.00 Tuomioja
07.30 08.40 10.30 11.40 13.30 14.40 16.30 17.40 19.30 Ylivieska
11.30 13.52 14.30 16.52 17.30 19.52 20.30 22.52 23.30 Helsinki


06.30 07.06 09.30 10.06 12.30 13.06 15.30 16.06 18.30 Helsinki
10.30 12.20 13.30 15.20 16.30 18.20 19.30 21.20 22.30 Ylivieska
11.00 13.00 14.00 16.00 17.00 19.00 20.00 22.00 23.00 Tuomioja
11.25 13.30 14.25 16.30 17.25 19.30 20.25 22.30 23.25 Oulu


Joka toinen juna on Pendolino ja joka toinen IC. Kellonaikoja ei ole tarkoitus ottaa minuutintarkasti mutta 5 min tarkkuudella. Raahesta saapuisi Tuomiojalle liityntätaajis 6.55, 9.55, 12.55, 15.55, 18.55 (ja yöjunalle 22.55). Näillä olisi heti jatkoyhteys Pendolinolla Helsinkiin sekä 12.55, 15.55, 18.55 myös heti IC-yhteys Ouluun (22.55 pendolla, 6.55 yöjunalla). Vastaavasti Tuomiojalta lähtisi taajis Raaheen (yöjunalta 7.05 ja) 11.05, 14.05, 17.05, 20.05 ja 23.05. Nämä olisivat Pendolinojen jatkoyhteyksiä Helsingistä sekä 11.05, 14.05 ja 17.05 myös IC-junien jatkoyhteyksiä Oulusta (7.05 pendolla, 23.05 yöjunalla). Tuomiojalla olisi siten jatkoyhteys kumpaankin suuntaan taajiksen saavuttua Raahesta (paitsi 9.55) ja vastaavasti Tuomioja-Raahe-taajis olisi jatkoyhteys sekä etelästä että pohjoisesta (paitsi 20.05). Jos matkustajien määrää epäillään, niin Raahe on Kemin kokoinen kaupunki. Raahen matkustajajunaliikenne lakkautettiin aikoinaan juuri ennen kaupungin kasvua (Rautaruukki). Nykyisissä Vihannin liityntäbusseissa ei ole kovin paljon väkeä, koska Raahesta ajetaan henkilöautolla Vihantiin. Liityntätaajis keräisi matkustajia enemmän - ainakin raidekertoimen verran. Lisäksi liityntäjunan voinee hinnoitella matkustajaystävällisemmin kuin liityntäbussin.

Aikataulusta näkyy myös, että Ylivieskassa olisi yhtä aikaa kumpaankin suuntaan menevä pendolino (paitsi aamun ensimmäinen ja illan viimeinen). Toisessa viestiketjussa olen hahmotellut Ylivieska-Jyväskylä-junaa, joka olisi Ylivieskassa kääntymässä noina aikoina.

Lisäksi jatkoyhteyksiä: Oulusta 11.30 Rovaniemelle, paluu 18.30. Oulusta 14.30 ja 17.30 Tornioon, paluu 12.30 ja 15.30. Ouluun 20.25 saapuva pendo jatkaisi Rovaniemelle ja Oulusta 9.35 lähtevä pendo aloittaisi Rovaniemeltä. Rovaniemen pendo ajaisi nykyisen IC:n tilalta. Oulussa olisi 13.30 ja 16.30 sekä Helsinki-Rovaniemi-IC että Rovaniemi-Helsinki-IC.

Kuinka hyödyllisiä tai toteuttamiskelpoisia tällaiset aikataulumahdollisuudet olisivat?
 
Viimeksi muokattu:
Taavetin pysähdykset

Taavetin pysähdyksistä on tehty kirjallinen kysymys viimeksi joulukuussa 2008. Uudeksi ongelmaksi on ilmennyt turvallisuus, koska Taavetin asemalla ei ole alikulkukäytävää.

Anu Vehviläinen sanoi:
Taavetin nykyinen asema ei ole turvallinen matkustajaliikenteeseen, koska matkustajat joutuisivat ylittämään raiteet tasossa. Tätä ei voida hyväksyä Helsingin ja Pietarin välisen nopean liikenteen alettua vuonna 2010. Jos Taavetista halutaan matkustajaliikenteeseen soveltuva asema, tulisi uusi henkilöliikennettä palveleva pysähdyspaikka rakentaa yli- tai alikulun yhteyteen. VR Osakeyhtiön mukaan rautateiden henkilöpaikallisliikenteen aloittamiseen Lappeenrannan ja Kouvolan välillä ei ole taloudellisia edellytyksiä.

Jos junien nopeus on yli 140 km/h niin tasoristeyksiä ei rataosuudella sallita. Pääradalla, jossa Pendolinot kulkevat 200 km/h ei ole enää tasoristeyksiä. Taavettiin pitäisi rakentaa alikulkukäytävä ennen kuin junat voisivat pysähtyä siellä. Kuka yleensä maksaa aseman kunnostustyöt, kunta vai valtio? Voisiko Luumäen kunta osallistua aseman kunnostuskustannuksiin?
 
Jos VR ja Matkahuolto vaivautuisivat tekemään edes sen verran yhteistyötä, että vanha kunnon JunaBussi-järjestelmä elvytettäisiin taas toimintaan, niin olisi jo paljon apua. Matkustajan hakiessa VR:n sivuilta vuoroja Helsingistä Taavettiin, opastaisi järjestelmä Pendolinoon Kouvolaan ja Kouvolasta vakio- tai pikavuorolla Taavettiin. Omituista, että hyödyllisiäkin yhteistyökuvioita on purettu.

Tornion junayhteyksistä sen verran, että sinne menee nyt kevätkaudella 29.1. alkaen juna joka päivä VR:n aikataulutaulukon mukaan. Saisi olla pysyvä käytäntö tuo Kolarin junan päivittäinen kulkeminen. Päivittäinen samaan aikaan kulkeva juna on selkeä ja hyvin muistettava.

Raahen lisäksi liityntätaajamajuna voisi kulkea myös Pietarsaaresta, siellä taisi olla sähkötkin perille saakka, ellen ihan väärin muista. Rata kääntyy sopivasti niin, että juna voisi kulkea Pietarsaari-Pännäinen-Kolppi-Kruunupyy-Kokkola. Tällainen juna keräisi paikallisia matkustajiakin. Kruunupyyssä sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokenttäkin, tosin noin 5 km asemalta itään. Jos juna jatkaisi vielä Kokkolasta Ylivieskaan, tulisivat matkan varrella palveltua Kälviä ja Kannus. Lisäksi vaihtaminen Iisalmeen menevään junaan sujuisi ilman ylimääräistä vaihtoa Kokkolassa. Reitti kyllä olisi aika paljon pidempi Pietarsaaresta Ylivieskaan (n. 100 km) kuin Pietarsaaresta Kokkolaan (n. 30 km).

Seinäjoen seudulla mahdollisuuksien rata olisi rata Seinäjoki-Kaskinen. Sen varrella ovat Ilmajoki, Koskenkorva, Panttila, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Perälä ja Närpiö. Seinäjoki on kehittyvä maakuntakeskus ja ratayhteys tarjoaisi bussia ja henkilöautoa nopeamman vaihtoehdon päivittäiseenkin matkustamiseen Seinäjoelle. Radan varrella on mm. Ilmajoella sijaitseva Etelä-Pohjanmaan opisto. Lisäksi rata toisi kaivatun piristysruiskeen kuihtuvalle Kaskisten kaupungille. Parhaimmillaan rata olisi osa matkaketjua, jossa Seinäjoen suunnasta matkustettaisiin Kaskisten satamaan ja sieltä matkattaisiin olemassaolevaa lauttayhteyttä hyödyntäen laivalla Härnösandiin ja Ruotsissa edelleen eteen päin, Härnösandistahan ovat hyvät valtatieyhteydet ja junaratakin kulkee sen halki.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt en väärin muista, niin eikös nykyisin Taavetin aseman ali mene alikulku tai ainakin sen läheisyydessä? Ennenhän paikalla oli tasoristeys, mutta se on ilmeisesti poistettu. Muistan näin vaan nähneeni kun siitä olen mennyt. Tällöinhän pienillä investoinneilla saataisiin rappuset kummallekkin puolelle.
 
Vs: Taavetin pysähdykset

Uudeksi ongelmaksi on ilmennyt turvallisuus, koska...

Olen tässä viime aikoina pohtinut, että mihin kaikkeen tuota turvallisuutta ollaan jo käytetty syypäänä. Toki tässä Taavetin tapauksessa se on ymmärrettävä, mutta haluaisinkin herättää yleistä keskustelua aiheesta... Ei taida enää kovin montaa erilaista asiaa olla, jossa sitä ei olisi vähintään kertaa mainittu. Museojunaliikenne Suomessa lähes tapettiin viime vuonna, koska "turvallisuus vaarantui" muutaman sadan JKV-laitteettoman museojunavuoron liikennöimisestä. Jotenkin alkaa mietityttämään, että olisiko todelliset syyt loppumassa ja aina vain turvaudutaan siihen kaikkein helpoimpaan..?
 
Jos nyt en väärin muista, niin eikös nykyisin Taavetin aseman ali mene alikulku tai ainakin sen läheisyydessä? Ennenhän paikalla oli tasoristeys, mutta se on ilmeisesti poistettu. Muistan näin vaan nähneeni kun siitä olen mennyt. Tällöinhän pienillä investoinneilla saataisiin rappuset kummallekkin puolelle.
Siinä on kyllä alikulku noin 100 m Kouvolan suuntaan. En muista, onko siellä kevyen liikenteen väylää. Jonkin verran pitäisi varmasti sivuraiteiden sijaintia muuttaa, että idän suuntaan kulkeville junille saataisiin mahtumaan kunnollinen laituri. Pari metriä leveällä laiturilla ei ole mukava seistä, kun paikan ohittaa toinen juna.
 
Esitän arvostelua varten seuraavan aikataulumahdollisuuden, joka ehkä olisi toteutettavissa Pohjanmaan radan remontin valmistuttua:

06.35 07.30 09.35 10.30 12.35 13.30 15.35 16.30 18.35 Oulu
07.00 08.00 10.00 11.00 13.00 14.00 16.00 17.00 19.00 Tuomioja
07.30 08.40 10.30 11.40 13.30 14.40 16.30 17.40 19.30 Ylivieska
11.30 13.52 14.30 16.52 17.30 19.52 20.30 22.52 23.30 Helsinki


06.30 07.06 09.30 10.06 12.30 13.06 15.30 16.06 18.30 Helsinki
10.30 12.20 13.30 15.20 16.30 18.20 19.30 21.20 22.30 Ylivieska
11.00 13.00 14.00 16.00 17.00 19.00 20.00 22.00 23.00 Tuomioja
11.25 13.30 14.25 16.30 17.25 19.30 20.25 22.30 23.25 Oulu

Tamperelaisnäkökulmasta tästä puuttuu mielestäni ainakin tärkeä aamu-Pendolino ja mahdollisesti yksi ilta-Pendolino lisää olisi hyödyllinen.

Lisäehdotukseni oletuksella että aikataulutuksesi toimivat muuten ja ovat monistettavissa myös päivän päissä (ei mallinnettu):

Aamu-Pendolino (tärkeä!)
04.30 Helsinki
(6.00 Tampere)
8.30 Ylivieska
9.00 Tuomioja
9.25 Oulu

Ilta-Pendolino
20.35 Oulu
21.00 Tuomioja
21.30 Ylivieska
(00.00 Tampere)
01.30 Helsinki

Ilta-Pendolino voisi tosin yhtä hyvin olla tuntia aikaisempi eli 19.35 - 00.30.

Tämä mahdollistaisi työmatkat Tampere-Oulu-Tampere esim. meno 6.00 - 9.25, paluu 16.30 - 21.00, 18.35 - 22.00 tai 20.35 - 00.00 (tai vaihtoehtoisesti 19.35 - 23.00). Perillä siis 9.25 - 16.30 / 18.35 / 20.35 (tai 19.35).

Ilta-Pendolino mahdollistaisi kuorman keventämistä nykyisin varsin täynnä olevilta aikaisemmilta vuoroilta (lähtevät klo 16 ja 18 tienoilla), koska moni saattaisi valita myöhäisemmänkin lähdön jos sellainen olisi tarjolla. Läheskään kaikki eivät nimittäin matkusta Helsinkiin asti.
 
Tamperelaisnäkökulmasta tästä puuttuu mielestäni ainakin tärkeä aamu-Pendolino ja mahdollisesti yksi ilta-Pendolino lisää olisi hyödyllinen.

Lisäehdotukseni oletuksella että aikataulutuksesi toimivat muuten ja ovat monistettavissa myös päivän päissä (ei mallinnettu):

Aamu-Pendolino (tärkeä!)
04.30 Helsinki
(6.00 Tampere)
8.30 Ylivieska
9.00 Tuomioja
9.25 Oulu

Ilta-Pendolino
20.35 Oulu
21.00 Tuomioja
21.30 Ylivieska
(00.00 Tampere)
01.30 Helsinki

Ilta-Pendolino voisi tosin yhtä hyvin olla tuntia aikaisempi eli 19.35 - 00.30

Tuossa aamuvuorossa on vain se, että Helsinkiin ei pääse millään puoli viideksi lähiöistä. Eli tuskin olisi kannattava, kun matkustajat eivät ehdi. Eikä se vuoro elä parilla kolmella businessluokassa matkustavalla liikemiehellä. Sen sijaan mainitsemasi iltapendo voisi olla hyvä. Tosin se ei voi millään olla 0.30 Helsingissä, sillä S94 on 00.36 ja on vielä tämä hidaspendo. Tai yksi vaihtoehto olisi, että S94 muutettaisiin Incercityksi Pieksamäki-Tampere, josta vaihtoyhteys tuohon iltapendoon. Jos tämä järjestely toteutuisi niin puolestaan 91 nopeaksi Incercityksi. Tämän pidemmälle en ala tuota kiertoa miettimään. Mutta mistä ihmeestä tämä Tuomioja nyt on tullu?
 
Onhan Tuomiojalla kymmeniä asukkaita, tarvitaan siellä pendo. Sitäpaitsi kauppakin on lopetettu, junalla pääsisi näppärästi asioille.

Aamujunaa ei ole syytä ajatella liian Helsinki-keskeisesti. Ehkäpä se voisi pysähtyä IC-junan tavoin ennen Tamperetta, jolloin useammilta paikkakunnilta tulisi sujuva aamuyhteys Ouluun. Junaliikennettä vaivaa sinänsä muutenkin juuri tuo pääkaupunkikeskeisyys. Voisihan tuollainen aamupendolino lähteä vaikka Tampereelta, jos Helsingin lähtö ei tuo muuten lisäetuja. Tosiaan Helsingin ja Oulun välillä on muitakin paikkakuntia, joille ja joilta saattaisi olla menijöitä.
 
Mutta Tampereen asemalle ehtii Tampereen lähiöistä oikein hyvin kuudeksi.

Tuon ehdotuksen perusteella ei ollut puhetta lähtöasemana Tampere, vaan Helsinki. Pendolinovuoro Tampere-Oulu nyt on jo aika utopiaa, jos ajattelee järjen kanssa. Ainoastaan Tampere-Seinäjoki välillä on rataosuus jossa voi kahtasataa mennä, sen jälkeen körötellään 140 km/h. Sen sijaan Pikajunana tuo Tampere-Oulu voisi olla mahdollinen. Toinen mahdollisuus on siirtää nykyinen 41 lähtemään Helsingistä nykyisen 6.30 sijaan esimerkiksi jo 5.50.

Ja jos Tuomiojalla on peräti kymmeniä asukkaita niin se ei oikeuta vielä ainakaan Vr:n eikä minunkaan mielestä pendolinopysähdykseen. Jos jokaisen 100 asukkaan kylän kohdalla pysähtyisi pendolino, voisi koko pendolino-tuotteen ja sen nykyisen markkinoinnin kyseenalaistaa. Esimerkiksi Ruukissa on yli 4000 asukasta, ja siellä pysähtyy kokopäivän aikana 5 junavuoroa, joista ei yksikään Pendolino. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös