Kolari-Tromssa rautatie suunnitteilla?

Tap

Liittynyt
15 Maaliskuu 2009
Viestit
9
Norjassa on suunnitteilla Pohjois-Norjan liikenneyhteyksien parantaminen ja siihen liittyen selvitetään Kolari-Tromssa rautatien rakentamista.

Norja ilmeisesti hakee hankkeella kuljetusyhteyttä Itämerelle. Hieman utopistiselta hankkeelta tuo kuitenkin kuulostaa. Luulisi että norjalaisten kannattaisi ennemmin rakentaa rata Tromssasta Kiirunaan josta on suora yhteys Haaparantaan ja sitä kautta Itämerelle.

http://yle.fi/uutiset/alueelliset_u...ri-tromssa_rautatien_rakentamista_613927.html
 
Pajalan-Kolarin kaivosten tavaravirrat kovassa kilpailussa!

Suomi suunnittelee Kolarin radan vahvistamista Ajokseen saakka.

Ruotsi suunnittelee leveäraiderataa Haaparannalta Kalixiin tai suoraa rataa Pajalasta Kiirunan malmiradan varteen, josta pääsee sitten Narvikiin.

Ja nyt Norja tällaista uutta juttua.
 
Kaivelin tietoja tästä rautatiehankkeesta. Oheisen linkin mukaan aloite ratahankkeelle on tullut Suomen kaivosteollisuudelta. Kaivosteollisuus haluaisi yhteyden ympärivuotisesti jäävapaana pysyvälle Skibotnin satamalle.
http://www.barentsobserver.com/finnish-miners-want-railway-to-norway.4558776-16284.html

Mikäs vika Hangon satamassa on? Ei sielläkään samalla tavalla jäätä ole, kuin mitä Kemissä. Voisivat ennemmin tehdä Rovaniemeltä radan Murmanskiin, josta on jo osa valmiina. Samaten lisätä oikoratoja muualla Suomessa. Jos nyt rata kuitenkin rakennetaan Tromssaan, niin kai sitä pitkin voisi alkaa ajaa yöjunia Helsingistä Tromssaan saakka?
 
Mikäs vika Hangon satamassa on? Ei sielläkään samalla tavalla jäätä ole, kuin mitä Kemissä. Voisivat ennemmin tehdä Rovaniemeltä radan Murmanskiin, josta on jo osa valmiina. Samaten lisätä oikoratoja muualla Suomessa. Jos nyt rata kuitenkin rakennetaan Tromssaan, niin kai sitä pitkin voisi alkaa ajaa yöjunia Helsingistä Tromssaan saakka?

Raha ratkaisee. On varmasti mennen-tullen ylivoimaisesti kaikkein halvinta rakentaa uusi tosiraskaille malmijunille tarkoitettu ulkomainen sähkörata Pajalasta Tromssaan halki äärettömän vaikeiden maasto-olosuhteiden, kuin ryhtyä kuskaamaan "maata" toistatuhatta kilometriä RHK:n rataverkolla Kolarista Hankoon. Mitä nopeammin tavara saadaan laivaan, sen parempi.
 
Raha ratkaisee. On varmasti mennen-tullen ylivoimaisesti kaikkein halvinta rakentaa uusi tosiraskaille malmijunille tarkoitettu ulkomainen sähkörata Pajalasta Tromssaan halki äärettömän vaikeiden maasto-olosuhteiden, kuin ryhtyä kuskaamaan "maata" toistatuhatta kilometriä RHK:n rataverkolla Kolarista Hankoon. Mitä nopeammin tavara saadaan laivaan, sen parempi.

Pitääpä tähän tuikata vielä sellainen huomautus, että olosuhteet ne tulee vastaan siinäkin, kun vedetään pitkän maan halki rataa tuhannen kilometriä. Siinä on byrokraatikot huutamassa ja järjestöjä kitisemmässä, kunnillakin on usein asiaa. Norjalaista vuorta on ennenkin reilusti rei'itetty, lieköhän ruotsalaista myös kohtuudella.

Eri asia on sitten Itämeren maihin suuntautuvat kuljetukset...
 
Raha ratkaisee. On varmasti mennen-tullen ylivoimaisesti kaikkein halvinta rakentaa uusi tosiraskaille malmijunille tarkoitettu ulkomainen sähkörata Pajalasta Tromssaan halki äärettömän vaikeiden maasto-olosuhteiden, kuin ryhtyä kuskaamaan "maata" toistatuhatta kilometriä RHK:n rataverkolla Kolarista Hankoon. Mitä nopeammin tavara saadaan laivaan, sen parempi.
Olisiko tuossa lainauksessa ironiaa?
No valtamerisatamassa saadaan kuitenkin "maa" kipattua valtamerilaivoihin eikä Itämeren "kaarnalaivoihin".
 
Ruotsi suunnittelee leveäraiderataa Haaparannalta Kalixiin tai suoraa rataa Pajalasta Kiirunan malmiradan varteen, josta pääsee sitten Narvikiin.

Viitaten keskusteluun kaksikielisistä paikannimistä, tässä kohdin olisi hyvä muistaa, että paikan alkuperäinen (?) nimi lienee Kainu. Samaten Kalixälv on suomeksi Kainuunjoki tai Kainuunväylä. En tosin ole varma, milloin on yksi ja milloin kaksi u:ta.

Itse asia, eli rata Kolarista Tromssaan kuulostaa aika yllättävältä. Sallan rataa on suunniteltu ja selvitetty, ei vain ole kelvannut RHK:lle sellainen kehittämishanke, joka sijaitsee väärässä osassa Suomea... Ja luulisi Narvikin yhteyden olevan rationaalinen vaihtoehto raideleveydenvaihtajalaitteineen. Ovatkohan Tromssan rataa suunnitelleet epäileviä Venäjän poliittisen vakauden suhteen?
 
Itse asia, eli rata Kolarista Tromssaan kuulostaa aika yllättävältä. Sallan rataa on suunniteltu ja selvitetty, ei vain ole kelvannut RHK:lle sellainen kehittämishanke, joka sijaitsee väärässä osassa Suomea... Ja luulisi Narvikin yhteyden olevan rationaalinen vaihtoehto raideleveydenvaihtajalaitteineen. Ovatkohan Tromssan rataa suunnitelleet epäileviä Venäjän poliittisen vakauden suhteen?

Minua on askarruttanut sellainen asia, että mitä jos rataosuudet Kemistä (Laurilasta?) länteen naulattaisiin uudestaan kokonaan normaaliraideleveydelle? Tornion terästehdashan saa raaka-aineensa Ruotsista, ja toisaalta jos Suomen ja Norjan välillä toteutetaan yhteinen rata Jäämerelle, joka yhtyy Torniossa Ruotsin rataverkkoon, niin eikö kannattaisi rakentaa se kokonaan normaaliraiteiseksi. Kemin satamakin nojaisi näiden malmien ja terästuotteiden kuljetuksiin. Päärata Oulusta Rovaniemeen ja Sallaan säilyisi leveäraiteisena kuten nyt.

Ainoa haitta jos Kemin-Tornion -kolarin rata olisi normaaliraiteinen, aiheutuisi Kolarin yöjunaliikenteelle. Pitäisi olla käytössä joko erikoisrakenteiset makuuvaunut joktka voivat vaihtaa lennosta raideleveyden, tai sitten matkustajien pitäisi vaihtaa junaa Kemissä. Mutta sittenpä pääsisi samalla junalla Kemistä Jäämerelle asti tai "oikeaan" Ruotsiin, eli Haaparantaa kauemmas.

t. Rainer
 
Viitaten keskusteluun kaksikielisistä paikannimistä, tässä kohdin olisi hyvä muistaa, että paikan alkuperäinen (?) nimi lienee Kainu. Samaten Kalixälv on suomeksi Kainuunjoki tai Kainuunväylä. En tosin ole varma, milloin on yksi ja milloin kaksi u:ta.
Niin muuten on. Olisikohan kaksi uuta, jos kieli on suomi, mutta yksi jos kirjoitetaan meänkielellä?

t. Rainer
 
Ainoa haitta jos Kemin-Tornion -kolarin rata olisi normaaliraiteinen, aiheutuisi Kolarin yöjunaliikenteelle. Pitäisi olla käytössä joko erikoisrakenteiset makuuvaunut joktka voivat vaihtaa lennosta raideleveyden, tai sitten matkustajien pitäisi vaihtaa junaa Kemissä. Mutta sittenpä pääsisi samalla junalla Kemistä Jäämerelle asti tai "oikeaan" Ruotsiin, eli Haaparantaa kauemmas.

Kemi-Tornio ei ole etäisyytenä kovin pitkä. Jos kerran haluttaisiin tarjota palvelua sekä normaaliraideleveyttä että suomalaista raidelevyttä käyttäville junille, niin miksipä ei kannattaisi varustaa tuota pätkää kolmen kiskon järjestelyllä, jossa kummankaan kaluston ei tarvitsi vaihtaa raideleveyttä, ei lennossa eikä muuten?
 
niin miksipä ei kannattaisi varustaa tuota pätkää kolmen kiskon järjestelyllä, jossa kummankaan kaluston ei tarvitsi vaihtaa raideleveyttä, ei lennossa eikä muuten?

Tarkoittaa neljää kiskoa ja haasteellisia vaihderatkaisuja, omat ratapihat myös kummallekin raideleveydelle.
 
Ruotsin Pajalasta rakennetaan rautatieyhteys Kolariin. Pajalaan avataan kolme rautakaivosta joiden tuotteet on tarkoitus kuljettaa rautateitse Kemin satamaan. Kuljetukset on tarkoitus aloittaa vuonna 2013.

Ei käynyt ihan niin kuin Strömsössä. Kaivosyhtiö sai vuonna 2010 tilat Narvikin satamasta, jonne malmi kuljetetaan erikoisluvan turvin ylipainoisilla rekoilla Pajalasta Svappavaaraan ja sieltä edelleen junilla Svappavaaranrataa sekä Malmbanaa/Ofotenbanenia pitkin Narvikin satamaan. Nordlandin läänin kuntayhtymän hallituksen jäsen Beate Bø Nilsen on profiloimassa Ofotenbanenia menestystarinaksi, kirjoittaa Avisa Nordland -lehti. Hän esitti ajatuksiaan Høyren puoluepäivillä: radan kaksoisraiteistus sekä Ruotsin halu rakentaa Svappavaaran radalle jatke Pajalaan. Suomen rautatieverkosto saisi Pajalan ja Kolarin välisellä radalla yhteyden ei siisTromssaan vaan Narvikiin. Ofotenbanen ei ole pelkästään malminkuljetusrata. Norjan napapiirin pohjoispuolisesta päivittäistavarasta 95% kuljetetaan etelä-Norjasta Ruotsin kautta Ofotenbanaa pitkin Narvikiin. Ofotenbanen on myöskin "kalarata", koska rautateitse kulkevasta kalakuormasta 70% lähtee maailmalle Ofotenbanenia pitkin.
 
Viimeksi muokattu:
Typerä Kolarin rata. Jatkakoon vain käsivarteen ja Norjan puolelle, mutta on myös rakennettava Jäämeren rata Kajaanista Kontiomäen kautta teollisuusrataa pitkin ja sitä jatkaen Itä-Suomen ja Koillismaan läpi Rovaniemelle, ja sieltä Sodankylään, Inariin ja Norjan Kirkkoniemeen.

Jäämeren rata on erittäin tärkeä Itä-Suomen kehitykselle ja ennen kaikkea selviytymiselle, melko lailla ainoa oljenkorsi.
 
Tämän päivän Pohjolan Sanomissa on juttu Scandinavian Resources -kaivosyhtiön halusta saada rata Kiirunan Lannavaarasta Kaaresuvannon ja Kilpisjärven kautta Lyngenin vuonon perukkaan Yykeänperään, jonne rakennettaisiin satama malminkuljetusta varten. Pituutta radalle tulisi 170 km. Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä toivoo Suomen valtion rakentavan yhdysradan Kolarista Kaaresuvantoon ja että maakuntakaavan muutos etenisi nopeasti.

Ihme, ettei kaivosyhtiölle kelpaa rata Lannavaarasta Svappavaaraan, jolloin radan pituudeksi tulisi vain 60 km.
 
Takaisin
Ylös