Rantaradan kaukojunien pysähdyskäyttäytyminen

R.Silfverberg sanoi:

Y-junat ohittavat Espoon keskuksen samasta syystä kuin miksi G-junat ja tunnuksettomat pääradan lähijunat ohittavat Tikkurilan. Siitä syystä että VR haluaa välttää turhan pitkien junien ajamista Karjaalle asti, koska Y-junat täyttyisivät espoolaisista.

Klikkaa laajentaaksesi...

R-, H- ja Z-junat pysäytetään silti Tikkurilassa ja seutuliput kelpaavat. Tämä siitä huolimatta, että Tikkurilaan on paljon muitakin junia. Y-junilla matkustetaan myös Leppävaaraan paljon. Jos läheltä matkustavia on liikaa pitkän matkan lähijunissa, niin helpointa on tehdä kuten kaukojunissakin, eli lopetetaan seutulippujen kelpoisuus pk-seudulla näissä junissa.

kemkim sanoi:

R-, H- ja Z-junat pysäytetään silti Tikkurilassa ja seutuliput kelpaavat. Tämä siitä huolimatta, että Tikkurilaan on paljon muitakin junia. Y-junilla matkustetaan myös Leppävaaraan paljon. Jos läheltä matkustavia on liikaa pitkän matkan lähijunissa, niin helpointa on tehdä kuten kaukojunissakin, eli lopetetaan seutulippujen kelpoisuus pk-seudulla näissä junissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota olen kanssa miettinyt useaan ottteeseen, että mitä jos YTV:n junat eriytettäisiin kokonaan VR:n junista, niin että YTV:n lipuilla ei saisi matkustaa kauemmas menevillä VR:n junilla ja päinvastoin. Tämähän on käytäntö monen euroopalaisen suurkaupungin lähijunaliikentessä, mm Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja saksalaisissa suurkaupungeissa.

Helsingin kohdalla valitettavasti haitat nousisivat eriyttämisessä suuremmiksi kuin hyödyiksi, koska Helsingin seutu on vielä niin pieni, ja lähijunaverkosto ei ole vielä ihan loppuun asti kehitelty. Eriyttämisestä seuraisi ainakin ns hiljaisen liikenteen aikaan ylitarjontaa matkustajapaikoista VR:n junissa ja YTV:n junissa, joissa lippujen kelpoisuusehdot ovat joustavammat, tungosta.

Eriyttämisestä olisi ehkä matkustajalle sellainen hyöty, että hän voisi valita ts kilpailuttaa kumman firman junalla hän kulkee, koska VR:n olisi pakko alkaa myydaä VR:n lippu myös esim välille Helsinki-Pasila, ja tajamajunatariffin mukaan ilman lisämaksua se voisi olla halvempi kuin HKL:n lippu.

Mielestäni lippujärjestelmien ja junien eriyttämistä voitaisiin harkita aikaisintaan sitten kun Kehärata on käytössä ja viimeistään sitten kun ja jos Pisara-rata, eli "toinen metrolinja" on valmis.

t. Rainer

kemkim sanoi:

R-, H- ja Z-junat pysäytetään silti Tikkurilassa ja seutuliput kelpaavat. Tämä siitä huolimatta, että Tikkurilaan on paljon muitakin junia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta ah niin hitaita...

Myös lähijunien pysähtymiskäyttäytymisestä voisi avata oman ketjunsa. Voisi tulla monenlaista pohdintaa siitä, miten pysähtymiset tulisi järjestää Espoon kaupunkiradan rakentamisen jälkeen. Siihen kai tosin menee vielä 10 vuotta, jos ei joku poliittinen päätös sitä nopeuta.

Eli tulevaisuudessa Espoon junat tietenkin ajaisivat kaupunkirataa Espooseen asti, pysähtyen joka asemalla. Kirkkonummen junat pysähtyisivät suunnitelman mukaan Espoo, Kauniainen, Leppävaara, Huopalahti ja Pasila. Mutta entäpä, jos niiden pysähdyskäyttäytyminen tehtäisiinkin R- ja H-junien kaltaiseksi. Eli pysähdyspaikat olisivatkin vain Espoo ja Leppävaara. Onko Kirkkonummelta kovin moni ensinnäkään vaihtamassa M-junaan, veikkaan että aika marginaaliryhmä. Tietenkin kehärata vaikuttaa jonkin verran, mutta sama kai Lentokentälle on vaihtaa Pasilassa ja suunnata Tikkurilan suuntaan kulkevaan kehäjunaan. Matka-aika Huopalahdesta Pasilaan on kuitenkin vain 3 minuuttia, ja Pasilan vaihtoaseman ominaisuus nyt on muutenkin selviö. Myös Kauniaisten pysähdys on loogista jättää pois, ei sieltä enempää tule matkustajia kuin esimerkiksi, Kilosta tai Tuomarilasta.

Ennemminkin tulevalle Espoon kaupunkiradalle voisi järjestää K- ja I-tyyppinen pysähtymiskäyttäytyminen, vaikkapa A- ja E-junien muodossa. A voisi pysähtyä joka ikisellä asemalla. E taas voisi olla skip/stop tyyppinen. Näin kaukojunaraiteille mahtuisi esim nopeat Kirkkonummen junat 15 min vuorovälillä.

Murzu sanoi:

Eli tulevaisuudessa Espoon junat tietenkin ajaisivat kaupunkirataa Espooseen asti, pysähtyen joka asemalla. Kirkkonummen junat pysähtyisivät suunnitelman mukaan Espoo, Kauniainen, Leppävaara, Huopalahti ja Pasila. Mutta entäpä, jos niiden pysähdyskäyttäytyminen tehtäisiinkin R- ja H-junien kaltaiseksi. Eli pysähdyspaikat olisivatkin vain Espoo ja Leppävaara. Onko Kirkkonummelta kovin moni ensinnäkään vaihtamassa M-junaan, veikkaan että aika marginaaliryhmä. Tietenkin kehärata vaikuttaa jonkin verran, mutta sama kai Lentokentälle on vaihtaa Pasilassa ja suunnata Tikkurilan suuntaan kulkevaan kehäjunaan. Matka-aika Huopalahdesta Pasilaan on kuitenkin vain 3 minuuttia, ja Pasilan vaihtoaseman ominaisuus nyt on muutenkin selviö. Myös Kauniaisten pysähdys on loogista jättää pois, ei sieltä enempää tule matkustajia kuin esimerkiksi, Kilosta tai Tuomarilasta.

Ennemminkin tulevalle Espoon kaupunkiradalle voisi järjestää K- ja I-tyyppinen pysähtymiskäyttäytyminen, vaikkapa A- ja E-junien muodossa. A voisi pysähtyä joka ikisellä asemalla. E taas voisi olla skip/stop tyyppinen. Näin kaukojunaraiteille mahtuisi esim nopeat Kirkkonummen junat 15 min vuorovälillä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Etäisyys Espoon keskukseen on paljon lyhyempi kuin Keravalle, ja modernilla Flirt-junalla matka-aika olisi päästä päähän olisi n 27-28 minuuttia, eli ei paljon hitaampi kuin E/U/S junilla nyt, eli tarvetta nopeammille skip-stop junille ei oikein olisi. Monet Espoossa asuvat ovat mananneet että päästääkseen esim Pitskuun ja Valimoon jossa on iso työpaikkakeskittymä, joutuu vaihtamaan junaa Leppävaarassa. A- ja E-junien yhdistämisen myötä se haitta poistuisi.

Kirkkonummen junat voisivat pysähtyä kuten ehdotit Pasilassa, Lepuskisa, Espoon Keskuksessa, ja U kaikilla asemilla sen jälkeen, S vain Kauklahdella ja Masalassa. Y -junat voitaisiin näin lopettaa ja korvata Karjaalle jatkavalla S-junalla. U ja S lähtisivät 20 minuutin välien Helsingistä niin että tunnissa kulkisi 2 U:ta ja 1 S. E kulkisi ruuhka-aikaan 10 minuutin välein, muutoin 15-20-30 minuutin välein riippuen ajankohdasta. L joka pysähtyy joka asemalla kulkisi vain yöaikaan klo 0000-0500 välisenä aikana. YTV:llä on toisaalta vireillä jokin ehdotus lopettaa yöjunaliikenne rantaradalla samalla tavalla kuin martinlaakson radalla tehtiin muutama vuosi sitten, ja korvata yöbusseilla järjestysongelmista johtuvan yöjunaliikenteen kalleuden vuoksi. Ikävä että suomalaisten viinapää on sellainen että junassa ei osata käyttäytyä.

t. Rainer

Mun mielestä Eskaran myötä Kirkkiksen junat kannattaa yhdistää yhdeksi U-linjaksi, joka pysähtyy Kkn-Epo-välillä kaikilla asemilla ja Espoon jälkeen Leppävaarassa, ehkä Huopalahdessa ja Pasilassa. Nykyiset U- ja S-junathan pysähtyvät molemmat Lepuskin ja Kökkelin välillä kaikilla asemilla. Kaupunkirata vie noin 5 minuuttia matka-ajasta pois, eli ehdotukseni juna olisi joka tapauksessa aavistuksen nopeampi kuin nykyinen S-juna.

Samalla kun tehdään em. muutokset, asetetaan Y-junalle pysähdyspaikka E-junan päätteelle (Kauklahti / Espoo).

R.Silfverberg sanoi:

Tuota olen kanssa miettinyt useaan ottteeseen, että mitä jos YTV:n junat eriytettäisiin kokonaan VR:n junista, niin että YTV:n lipuilla ei saisi matkustaa kauemmas menevillä VR:n junilla ja päinvastoin. Tämähän on käytäntö monen euroopalaisen suurkaupungin lähijunaliikentessä, mm Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja saksalaisissa suurkaupungeissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Selvyyden vuoksi: tarkoitit Saksan kohdalla ilmeisesti IC- tai sitä korkeamman tason junia? Ainakin Ruhrin alueella ja Berliinissä saa nääs hyödyntää S-Bahn -junien lisäksi myös RB- ja RE-junia kaupunkien vyöhykealueilla.

Esimerkiksi RE1 -junan ajoaika Aachenista Hamm (Westfaleniin) on vaatimattomat 2 tuntia 56 minuuttia, mutta silti kaupunkien omien tariffialueiden liput käyvät tuossa junassa. Tämä kartta havainnollistanee junan reittiä:
http://www.vrr.de/imperia/md/content/linienplan/lpsv_nrw_2009.pdf

R.Silfverberg sanoi:

YTV:llä on toisaalta vireillä jokin ehdotus lopettaa yöjunaliikenne rantaradalla samalla tavalla kuin martinlaakson radalla tehtiin muutama vuosi sitten, ja korvata yöbusseilla järjestysongelmista johtuvan yöjunaliikenteen kalleuden vuoksi. Ikävä että suomalaisten viinapää on sellainen että junassa ei osata käyttäytyä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ja nämä viinapäät ovat sitten bussikuskien riesana, kun junamahdollisuus poistuu. Eikö näitä yöjunia voitaisi ajaa jollain romukalustolla, joka ei haittaisi, vaikka vähän sottaantuisikin? Vaikkapa vanhaksi jäävät Sm1:t.

kemkim sanoi:

Ja nämä viinapäät ovat sitten bussikuskien riesana, kun junamahdollisuus poistuu. Eikö näitä yöjunia voitaisi ajaa jollain romukalustolla, joka ei haittaisi, vaikka vähän sottaantuisikin? Vaikkapa vanhaksi jäävät Sm1:t.

Klikkaa laajentaaksesi...

Vähän veikkaan, että viinapäiden kokonaismäärä kuitenkin laskisi, sillä osalle tästä ryhmästä olisi ylitsepääsemätön este, että bussissa joutuu (yleensä) maksamaan matkansa.

Sopivaa olisi, että IC/IC2 -junat pysähtyisivät Helsingissä, Pasilassa, Leppävaarassa, Espoossa, Kirkkonummella, Karjaalla, Salossa, Kupittaalla ja Turussa (ja tietyt junat myös Turun satamassa).

Ja Pendolinot voisivat pysähtyä vain Helsingissä, Pasilassa, Espoossa, Karjaalla, Salossa ja Turussa.

Helsingin ja Turun välisellä matkalla ei todellakaan tarvittaisi InterCityksi kutsutulle junatyypille yhtään pysähdystä kaupunkiseutujen ulkopuolella. Salo ehkä menettelee, mutta jo Raaseporin (Karjaan) pysähdys on sellaisilla vuoroilla, joista Hangon yhteyttä ei ole, lievästi kyseenalainen, Kirkkonummi täysin turha ja Espookin Leppävaaraa heikommin perusteltu.
Ongelmana on surkea rantarata, jota ei rakennettu kaksiraiteiseksi, kuten absoluuttisesti olisi pitänyt (tai OK, kaksiraiteinen rata olisi tietysti pitänyt tehdä suoran linjauksen mukaan, mutta se ei sinällään liity tähän). Kun läntiselle Uudellemaalle ei ole kunnon lähijunayhteyksiä, on raaseporilaisten kulkumahdollisuuksissa pitänyt säilyttää Turun IC. On kai sekin tyhjää parempi, mutta ongelman ydin on nimenomaan se, että Helsingin ja Karjaan välillä pitäisi kerran tunnissa kulkea lähijuna, jonka tarjoama kyyti hoitelisi sen sinällään melko vaatimattoman liikennetarpeen, mikä Kirkkonummelta Turun suuntaan on.
Öbiksen varusveijarit kulkevat nykyään käsittääkseni Vainion tilausajobusseilla, paitsi yksittäiskulkijoina. Eikä VR ennenkään ole sotilaiden kulkemisten mukaan IC-juniensa kulkemisia säätänyt. Lättähatut ja siniset junat olivat eri asia...

Nykyinen pysähtymiskäytäntö IC-junille on ihan hyvä. Jos rata olisi 2-raiteinen niin vois harkita muita, mutta Karjaalla olisi jokaisen juna joka tapauksessa pysähdyttävä. Suurimmasta osasta IC-junia on Karjaalta Hankoon joko paikallisjuna tai bussiyhteys. Se, että onko Leppävaara vai Espoon keskus tärkeämpi asema, niin sitten kun Espoon kaupunkirata valmistuu niin Espoon keskuksessa asuu enemmän ihmisiä kuin nyt. Yhteydet kaukojunalta etelä-Espooseen hoitaa joka tapauksessa länsimetro Helsingin keskustasta. Sitten kun kaupunkirata valmistuu voidaan esim joku pendolinovuoro pistämään ajamaan nopeammin ja vaikka pysähtymättä Karjaalle asti jos nähdään tarvetta.

t. Rainer

Se, miksi kaukojunat pysähtyvät nykyisellään Kirkkonummella, on täysin aluepolitiikkaa. Kirkkonummen pysähdystä voisi verrata pääradan Järvenpäähän. Tosin Järvenpää on tiiviinä kaupunkina 2-3 kertaa isompi, kuin Kirkkonummen nuhjuinen osakeskus. Kirkkonummellahan on myös Veikkola ja Masala. Yhteensä väkilukua on 36000. Niistä varsinaisessa Kirkkonummen keskuksessa asuu vain 13000 asukasta, eli noin kolmasosa. Järvenpäässä 39000 asukasta sen sijaan asuu 90% asuu aseman välittömässä läheisyydessä. Silti siellä ei pysähdy kaukojunat, vaikka junatarjonta on suunnilleen yhtä harvaa, mitä Kirkkonummella.

Teknisessä mielessä, niin pienessä taajamassa, mitä Kirkkonummi on. Pitäisi riittää Y-junan tarjonta Karjaan suuntaan, korkeintaan 1-2 Y-junaa lisää, mikäli matkustustarve jostain syystä lisääntyy. Matkustajalaskennoissa, kaukojunaa ei käytetä juurikaan välillä Kirkkonummi-Karjaa/Turku. Hieman tätä enemmän kaukojunaa käytetään välillä Kirkkonummi-Helsinki, käytettäisiin varmasti Järvenpäässäkin, mikäli kaukojuna siellä pysähtyisi. Mutta mielestäni Y-juna pitäisi riittää Kirkkonummelaisten nopeampaa matkustustarvetta varten. Rahvas matkustaa Y-junalla, ja salkkumies IC:llä. Ei sen näin pitäisi olla, ainakaan näin pienessä kunnassa.

Mutta ruotsinkieli taitaa olla se vähemmistöveruke, millä tämäkin etuus/erivapaus on ja pysyy. Mitään järkiperustetta kaukojunan pysähtymiselle Kirkkonummella ei ole. Ainut syy on aluepolitiikka.

Eli olen sitä mieltä, että Kirkkonummen pysähdys pitäisi ottaa KAIKILTA kaukojunilta pois. Karjaa on selviö, se kerää matkustajia isommalta alueelta, ja on jo sen verran etäällä pk-seudusta, että tyhjiön välttämiseksi siellä on pysähdyttävä, ja Hangön suunnan. Ja tekeehän ratakin ison mutkan, juuri Karjaan takia.

Murzu sanoi:

Se, miksi kaukojunat pysähtyvät nykyisellään Kirkkonummella, on täysin aluepolitiikkaa. Kirkkonummen pysähdystä voisi verrata pääradan Järvenpäähän. Tosin Järvenpää on tiiviinä kaupunkina 2-3 kertaa isompi, kuin Kirkkonummen nuhjuinen osakeskus. Kirkkonummellahan on myös Veikkola ja Masala. Yhteensä väkilukua on 36000. Niistä varsinaisessa Kirkkonummen keskuksessa asuu vain 13000 asukasta, eli noin kolmasosa. Järvenpäässä 39000 asukasta sen sijaan asuu 90% asuu aseman välittömässä läheisyydessä. Silti siellä ei pysähdy kaukojunat, vaikka junatarjonta on suunnilleen yhtä harvaa, mitä Kirkkonummella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kirkkonummi keskustansa ja muiden radanvarsitaajamiensa osalta vastaa asukasmäärältään sisä-suomalaista pikkukaupunkia joilla IC-junat pysähtyvät. Järvenpäästä pääsee 2-3 kertaa tunnissa Helsinkiin ja 2 kertaa tunnissa Riihimäelle jossa on lähin pohjoisen suunnassa oleva kaukojunien pysähtymispaika. Eivät riihimäkeläiset suostuisi käymään Tikkurilassa kääntymään kun he lähtevät pohjoiseen.

Murzu sanoi:

Teknisessä mielessä, niin pienessä taajamassa, mitä Kirkkonummi on. Pitäisi riittää Y-junan tarjonta Karjaan suuntaan, korkeintaan 1-2 Y-junaa lisää, mikäli matkustustarve jostain syystä lisääntyy. Matkustajalaskennoissa, kaukojunaa ei käytetä juurikaan välillä Kirkkonummi-Karjaa/Turku. Hieman tätä enemmän kaukojunaa käytetään välillä Kirkkonummi-Helsinki, käytettäisiin varmasti Järvenpäässäkin, mikäli kaukojuna siellä pysähtyisi. Mutta mielestäni Y-juna pitäisi riittää Kirkkonummelaisten nopeampaa matkustustarvetta varten. Rahvas matkustaa Y-junalla, ja salkkumies IC:llä. Ei sen näin pitäisi olla, ainakaan näin pienessä kunnassa.

Mutta ruotsinkieli taitaa olla se vähemmistöveruke, millä tämäkin etuus/erivapaus on ja pysyy. Mitään järkiperustetta kaukojunan pysähtymiselle Kirkkonummella ei ole. Ainut syy on aluepolitiikka.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos joskus radat rakennetaan uudestaan niin että Turun junat kulkevat Lohjan kautta, niin silloin ei ole mieltä ajaa Kirkkonummen kautta kaukojunia Turkuun enää, Mutta Karjaalle asti kulkevia lähijunia pitää silloin lisätä ja varmaan lisätäänkin. Vielä 1970-luvulla Kirkkonummella pysähtyi vain 4 Helsingin-Turun välistä junaa/päivä, aamun pari ensimmäistä junaa Helsingistä ja illan pari viimeistä junaa Turusta. Ilmeisesti jokin "kielikellokas" VR:llä tai Liikeneministeriössä ajatteli että ruotsinkieliset kulkevat vain omilla autoillaan tai hevosilla tai veneillä tai pysyttelevät kotioloissaan, ettei heidän takiaan tarvitse junia pysäytellä. Kannattaisi hiukan tutkia kanssa millaiset olivat matkustajamäärät rantaradan junissa ylipäänsä ennen 1990-lukua ja sähköistystä ja nykyistä kerran tunnissa -liikennettä. Kuvittelisin että aika paljon lisämyyntiä tulee kirkkonummelaisista kaiken kaikkiaan ja että jos junat ajaisivat ohi niin rahalliset menetykset olisivat suuremmat joka tapauksessa.

t. Rainer

Helsingin lisäksi:

Pendolino: Pasila, Espoo, Karjaa, Salo, Turku

Pikajuna/IC/IC2: Pasila, Leppävaara, Kirkkonummi, Karjaa, Salo, Kupittaa, Turku, Turku satama

Y-juna: Pasila, Leppävaara, Espoo, Kirkkonummi, Böle, Siuntio, Solberg, Tähtelä, Inkoo, Grundsjö, Malmkulla, Karjaa.

Pendolinolle riittää idässä Espoon keskus, sillä se on tarkoitettu kaupunkien välisiin matkoihin. Y-juna voisi palvella lähijunalle tutuilla asemaväleillä, 2h välein, näitä pienempiäkin asuinalueita. Pendolinovuoroja HKI-Turku-välille pitäisi lisätä. Y-juna voisi odottaa seisakkeilla että nopeat junat kiitävät ohi. Seisakkeen laituri olisi yhden lisäraiteen varrella.

Voitaisiinko seisakkeille toteuttaa silta alikulun sijaan? Sellainen edullinen ritilätyyppinen, tarkoitettu vain kevyelle liikenteelle.