Näkökohtia rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksista

Vs: NÄKÖKOHTIA RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISMAHDOLLISUUKSISTA

"matkustusmukavuuteen vaikuttava kuormaulottuma on historiallisen ahdas ja kuljetuskapasiteettikin hyvin rajallinen."

Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Miten kilpailun avaaminen vaikuttaa kuormaulottumaan?
 
Suomen Rautatiematkustajat ry ( http://www.rautatiematkustajat.fi/ ) on antanut 27.03.2009 lausunnon Liikenne- ja Viestintäministeriölle rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksista:

http://www.rautatiematkustajat.fi/kilplau.pdf

Samana päivänä on julkaistu myös kannanotto:

http://www.rautatiematkustajat.fi/kilptied.pdf

Muuten hyvä kannanotto, mutta mitä tuohon Ruotsin esimerkkiin tulee, niin Ruostin nykykäytäntö on pian historiaa koska Ruotsi avaa koko rautatiehenkilöliikenteen kilpailulle.

Osaako kukaan sanoa, onko Ruotsille myönnetty jokin poikkeuslupa siirtymäaikoineen EU:lta sille että osilla radoista henkilöliikenne on kilpailutettu ja osilla (SJ:lle tärkeät pääradat) ei? Jos jokin toinen maa toimisi vastaavalla tavalla, joutuisiko se anomaan poikkeuslupaa kanssa?

t. Rainer
 
Osaako kukaan sanoa, onko Ruotsille myönnetty jokin poikkeuslupa siirtymäaikoineen EU:lta sille että osilla radoista henkilöliikenne on kilpailutettu ja osilla (SJ:lle tärkeät pääradat) ei? Jos jokin toinen maa toimisi vastaavalla tavalla, joutuisiko se anomaan poikkeuslupaa kanssa?
Eihän tuota (rautateiden henkilöliikenteen järjestämistä valtakunnan sisällä) ole vielä säännelty, niin eipä kai mitään poikkeuslupiakaan paljoa tarvitse anella.
 
Vs: NÄKÖKOHTIA RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISMAHDOLLISUUKSISTA

"matkustusmukavuuteen vaikuttava kuormaulottuma on historiallisen ahdas ja kuljetuskapasiteettikin hyvin rajallinen."

Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Miten kilpailun avaaminen vaikuttaa kuormaulottumaan?

Ilmeisesti alkuperäisen tekstin kirjoittaja on ilmaisussaan yrittänyt hakea moottorivaunun poikkileikkausta, joka on pienempi eurooppalainen eikä väljempi suomalainen; se, että kuinka ahdas se todellisuudessa on, lienee jokaisen oma käsitys.

Muuten en täysin ymmärtänyt tätä junamatkustajien oikeuksien tunnustamista. Tuntuu, että kun ei oikeaa asiaa ole koko tekstin täytteeksi, pitää poimia jo lillukanvarsiakin mukaan.


Kimmo T. Lumirae
 
Niimpä, samaa mieltä edellisen kanssa että "junamatkustajien" jutut hieman ontuu.
 
Niimpä, samaa mieltä edellisen kanssa että "junamatkustajien" jutut hieman ontuu.
Voisi varmaan eritellä, miten. Ei voine väittää ”ontumiseksi” vain sitä, että on toisia näkemyksiä kuin VR Oy:llä ja alan ammattiliitoilla. Kyllä kai ne kaikki ovat junamatkustajia varten, ei päinvastoin.

Antero
 
Kilpailun salliminen tieliikenneajoneuvojen katsastuksessa johti kartellin (jota ei ole todistettu) syntymiseen ja hintojen voimakkaaseen nousuun. Kuitenkin nopeasti privatiseeraisin stadin paikallisliikenteen, nyt kun on uusia VR-vapaita 2081-sarjan moottorivaunuja. Sm-nimitykset ovat historiaa :D

Lausunto on aika sekava ja hyppii liikaa asiosta toiseen.
Hyvä kuitenkin, että löytyy aktiivisuutta yrittää vaikuttaa asioihin.

Voin joskus tarkentaa juttujani, mutta nyt särkee pää senverran, etten jaksa..
 
Kilpailun salliminen tieliikenneajoneuvojen katsastuksessa johti kartellin (jota ei ole todistettu) syntymiseen ja hintojen voimakkaaseen nousuun.
Kokemukset rautateiden henkilöliikenteen monopolien lakkauttamisista Euroopassa ovat kuitenkin täysin päinvastaiset. Ja tilanne henkilöjunaliikenteessä on muutenkin toisenlainen kuin katsastusalalla. Eihän aikaisemmin ollut kysymys siitä, että jossain päin autoja ei voinut katsastaa ollenkaan, vaikka olisi haluja ollut. Nyt tilanne on henkilöjunaliikenteessä niin.

Ylipäätään olen kyllä sillä kannalla, että kilpailuttamista ei saa pitää minään itsetarkoituksena. Se on OK, jos se palvelee kuluttajien etua. Ellei, on parempi pysyä sääntelyssä. Sähkömarkkinat ovat tästä oiva esimerkki: Ennen IVO:n tehtävä oli tuottaa mahdollisimman edullisesti sähköä suomalaisille. Nyt IVO:n tehtävä Fortumina on tuottaa rahaa sijoittajille ja firman johdolle myymällä mahdollisimman kalliilla sähköä Suomalaisille.

Antero
 
Sähkömarkkinat ovat tästä oiva esimerkki: Ennen IVO:n tehtävä oli tuottaa mahdollisimman edullisesti sähköä suomalaisille. Nyt IVO:n tehtävä Fortumina on tuottaa rahaa sijoittajille ja firman johdolle myymällä mahdollisimman kalliilla sähköä Suomalaisille.
Sähkömarkkinat ovat oiva esimerkki infrastruktuurin sopimattomuudesta voiton maksimoinnille. Fingridin pitäisi olla valtion sähköverkkoliikelaitos ja kuntatason jakeluverkoissa kunnalliset sähköverkkoliikelaitokset sekä -osuuskunnat.

Vastaava pätee yhtä lailla myös kiinteään televerkkoon.
 
"matkustusmukavuuteen vaikuttava kuormaulottuma on historiallisen ahdas ja kuljetuskapasiteettikin hyvin rajallinen."

Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Miten kilpailun avaaminen vaikuttaa kuormaulottumaan?

Käsittääkseni kirjoituksessa tarkoitetaan sitä että keskieuroopassa kalusto mitoitetaan standardiraideleveydelle. Suomea varten ainoastaan vaunuihin rakennetaan leveämmät telit vaikka myös matkustamoa olisi mahdollista leventää. Valmetin valmistama kalusto taas on alunperin valmistettu Suomen rataverkkoa silmälläpitäen. Jos sinistä kalustoa ja Sm1 moottorijunia romutetaan ja tilalle hankitaan keskieuroopasta uutta kalustoa kuten Dm12 kalustoa saadaan todennäköisesti kapeampaa kalustoa.

Kilpailun salliminen tieliikenneajoneuvojen katsastuksessa johti kartellin (jota ei ole todistettu) syntymiseen ja hintojen voimakkaaseen nousuun.

Autokatsastuksen monopolista on keskusteltu mm. tässä ketjussa. Katsastusasemat ovat liikeyrityksiä joiden tehtävä on tuottaa voittoa omistajille, ei suinkaan halpoja katsastuspalveluja autoilijoille. Koska laki määrää että auto on katsastettava niin katsastusasemat voivat aivan hyvin nostaa hintoja. Ei kannata myydä sellaista palvelua halvalla jota on pakko käyttää ja jonka saa siksi myytyä kalliillakin.

Mielestäni rautateiden tilanteeseen katsastusta ei voi kuitenkaan verrata. Junamatkustaminen kun ei ole pakollista. Suomessa on jotenkuten kattava bussi- ja lentoliikenne joten autottomien ei ole pakko kulkea junalla.

Valitettavasti monopolin purkaminen ei ole helppoa. Aina kun asia otetaan esille joku mainitsee Britannian junaliikenteen yksityistämisen ja sitten keskustellaan ettei liikennöintiä voida sallia muille operaattoreille siksi koska rataverkkon myynti ulkomaisille sijoittajille vaarantaa turvallisuuden ja niin edelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni rautateiden tilanteeseen katsastusta ei voi kuitenkaan verrata. Junamatkustaminen kun ei ole pakollista. Suomessa on jotenkuten kattava bussi- ja lentoliikenne joten autottomien ei ole pakko kulkea junalla.
Mielestäni voi. Auton omistaminen on yhtä pakollista kuin junamatkustaminenkin. Joissain paikoissa (syrjäseudulla) moottoriajoneuvo on toki pakko omistaa, jos haluaa päästä liikkeelle muuten kuin tilaamalla taksin.

Joissain paikoissa ja monilla yhteysväleillä juna on käytännössä ainoa vaihtoehto joukkoliikenteessä. Tämä silloin, kun bussiyhteyttä ei ole, tai se on hidas tai kallis. Lentoliikenne kilpailee hyvin harvalla yhteysvälillä junan kanssa. Muut liikennevälineet, oma auto mukaanlukien ovat junalle substituuttihyödykkeitä, siis hyödykkeitä, jotka toimivat korvikkeena hyödykkeelle, jota ei ole saatavissa (ainakaan kohtuullisin ponnistuksin). Vaikkapa Kangasalan asemalta Tampereelle bussiyhteys on puuttuvan paikallisjunan korvike, ei sen tosiasiallinen syrjäyttäjä. Matka-aika on bussilla 25...35 minuuttia, kun junalla on parhaimmillaan päässyt Tampereelle 10 minuutissa ilman välipysähdyksiä (VR 1990, H 512) tai 20 minuutissa välipysähdyksien kanssa (VR 1988, esim. H 502).

Substituutista muita esimerkkejä: sota-aikaan puukaasu oli öljypohjaisten polttonesteiden substituutti siviilitieliikenteessä ja sikuri kahvin korvike. Ne siis ajoivat kyllä asiansa, mutta eivät ollut juuri se hyödyke, mille oli tarve.
 
Unohdin mainita, että autokatsastuksien kohdalla nimenomaan väitettiin hintojen LASKEVAN. Toisin kuitenkin kävi. Kun en tunne VR OY:n kustannusrakennetta, en voi sanoa, olisiko yksityisen tuottama palvelu halvempaa tai kalliimpaa. Ennen olin kovasti matkustajaliikenteen privatisoinnin kannalla, mutta olen alkanut miettiä että nykyistä asianlaitaa voisi mieluummin korjata. En nimittäin usko, että monopolin purku laskisi hintoja.
 
Tänään Etelä-Saimaa kirjoittaa junaliikenteen kilpailuttamisesta. Tälläkin kertaa ainoa haasteteltu on VR Oy:n Antti Jaatinen. Keväällä Radio Novan uutisissa käsiteltiin junaliikenteen kilpailutusta ja silloinkin haastateltiin ainoastaan VR:n edustajaa, ei raideryhmää, ei tulevia kilpailevia operaattoreita eikä matkustajia.

Artikkelissa VR kertoi että Etelä-Suomen rataverkolle ei mahdu lisää junia ja junalippujen hinnat voivat nousta siksi että matkustaja voi joutua matkustamaan eri yhtiön junalla Kotkasta Kouvolaan ja Kouvolasta Kuopioon kun nykyään saman operaattorin junilla voi matkustaa Kotkasta Kuopioon. Samassa artikkelissa kerrottiin ostoliikennemäärärahojen vähentämisestä ja Kotka-Kouvola reitin olevan taas uhanalainen.
 
Viimeksi muokattu:
Artikkelissa VR kertoi että Etelä-Suomen rataverkolle ei mahdu lisää junia ja junalippujen hinnat voivat nousta siksi että matkustaja voi joutua matkustamaan eri yhtiön junalla Kotkasta Kouvolaan ja Kouvolasta Kuopioon kun nykyään saman operaattorin junilla voi matkustaa Kotkasta Kuopioon.
Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttäjät joutuvat matkustamaan eri yhtiöiden busseilla vähän joka suuntaan. Lippujen hinnat eivät ole sen vuoksi nousseet, vaan tosiasiassa laskeneet, kun hintoja ei ole tarvinnut nostaa. Tai onko Matkahuollon bussiliikenteessä niin, että yhtiöiden vapaaehtoinen yhteistyö ja asiakkaalle yhtenäinen palveluverkko ja hinnoittelu ovat nostaneet lippujen hintoja ja heikentäneet kaukobussiliikenteen palvelua?

VR-Yhtymän intressi on ylläpitää yhtiön monopolia ja viestintä on sen mukaista. Siksi ei kerrota, että rautatieliikenteessäkin voidaan siirtyä tilaaja-tuottaja -malliin ja että viranomainen voi asettaa liikenneluvan ehdoksi yhtenäisen lippujärjestelmän, jossa on velvoite lippuyhteityöhön kerralla ostetuilla matkaketjuilla. Ei kerrota sitäkään, että sellaiset järjestelyt toimivat eri yhtiöiden välisessä liikennöinnissä maailmanlaajuisesti lentoliikenteessä ja Suomessa bussiliikenteessä. Eli ei ole edes mitään teknistä estettä, etteikö yhteistyö voisi toimia myös junaliikenteessä. Ja jopa junien ja bussien kesken.

Antero
 
Takaisin
Ylös