Viestiketju: Mikä suurin eurooppalainen kaupunki ilman junayhteyttä?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Rupesi askarruttamaan että mitkähän mahtaa olla Euroopan suurimmat kaupungit jonne ei tällä hetkellä kulje säännöllistä henkilöjunayhteyttä?

Suomen ennätys taitaa olla Porvoo, 48000 asukasta, ja erikoista tekee sen että se on Helsingin metropolialueella 50 km päässä Helsingistä!

Ei aivan liity asiaan, mutta n. 30 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitsevien kuntien (Naantali, Raisio, Masku, Nousiainen, Lieto, Aura, Kaarina, Paimio), joiden alueella on rautatie muttei matkustajaliikennepaikkoja, yhteenlaskettu asukasmäärä on n. 117000. Eräänlainen palvelemattomuusennätys kai sekin...

Alunperin kirjoittanut LateZ

Liepāja Latviassa (85 000) oli myös vuosia ilman henkilöjunia. Harmittavasti liikenne kuitenkin aloitettiin uudelleen, eikä kaupunki tällä hetkellä sovi junattomien kaupunkien listalle.

Mulla kävi kanssa tuo Liepaja mielessä että kulkeko sinne enää junia. Se olisi ollut varmaan Euroopan ennätys.

t. Rainer

Kyprokselta löytyy Nikosia (yli 220 000 asukasta) ja Limassol (180 000) sekä Kreetalta Heraklion (140 000).

Tosin nämä nyt tietysti ovat vähän asia erikseen, kuten myös Reykjavik.

S

Puolalaiselta asiaa harrastavalta palstalta sain tiedon, että Puolassa ilman rautatieliikennettä ovat ainakin Płock (126 000 asukasta), Jastrzębie Zdrój (92 000), Lubin (75 000), Siemianowice Śląskie (72 000) ja Łomża (63 000).

Siemianowiceen tosin kulkee raitiotie ja Płock on tehnyt päätöksen kaupungin sisäisen raitioliikenteen aloittamisesta lähivuosina.

Alunperin kirjoittanut Sakari

Kyprokselta löytyy Nikosia (yli 220 000 asukasta) ja Limassol (180 000) sekä Kreetalta Heraklion (140 000).Tosin nämä nyt tietysti ovat vähän asia erikseen, kuten myös Reykjavik.

Tuohon sarjaan kuulunee myös Palma de Mallorca (kaupunkialue 462 000 asukasta)

Alunperin kirjoittanut Max

Tuohon sarjaan kuulunee myös Palma de Mallorca (kaupunkialue 462 000 asukasta)

Mutta Palmassahan on rautatie! Vai kuuluuko koko mallorcan rautatieverkko nykyisin "metro" -kategoriaan?

t. Rainer

Entä ns Etelä-Espoo? Suur-Espoonlahti 48 262 asukasta. Suur-Matinkylä 33 238 asukasta. Suur-Tapiola 41 631 asukasta. Yhteensä ns Etelä-Espoossa siis 123 131 asukasta, eli hieman vähemmän kuin esim Oulussa, mutta paljon enemmän kuin Lahdessa. Euroopankin mittakaavassa iso määrä asukkaita raideliikenteen ulkopuolella, 123 000 ihmistä siis.

Alunperin kirjoittanut Murzu

Entä ns Etelä-Espoo? Suur-Espoonlahti 48 262 asukasta. Suur-Matinkylä 33 238 asukasta. Suur-Tapiola 41 631 asukasta. Yhteensä ns Etelä-Espoossa siis 123 131 asukasta, eli hieman vähemmän kuin esim Oulussa, mutta paljon enemmän kuin Lahdessa. Euroopankin mittakaavassa iso määrä asukkaita raideliikenteen ulkopuolella, 123 000 ihmistä siis.

Jos etelä-Espoo olisi itsenäinen kaupunki niin silloinhan se kriteeri täyttyisi. Mutta kun se (valitettavasti) ei ole

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

mutta kannataa miettiä myös syitä siihen, ja miten se olisi vältetty.

Tämä liittyy toki sikäli aiheeseen, että Suomessa sen, missä henkilöjuna ei pysähdy, määrittelee kansallinen ja virheellinen rautatiepolitiikka. Tampereen ja Turun seutujen - kuten muidenkin alueiden - paikallisjunat lakkautettiin vastoin alueiden tahtoa kansallisen rautatiepolitiikan osana.

Suomessa tosin tämä ei ole johtanut matkustajajunaliikenteen menettämiseen kovin suurista taajamista. Suurimmat junattomat taajamat ovat todennäköisesti nimenomaan suurimpien seutujen osia. Mikäköhän on suurin kaupunki Suomessa ilman matkustajajunia? Rauma ja Forssa tulevat mieleen ensimmäisinä.

Minulla on dokumentit siitä, että esimerkiksi Turun seudulla paikallisjunaliikenteen kehittämistä on vaadittu ainakin 1972 alkaen, jolloin kaikilla Turusta lähtevillä rataosilla vielä oli henkilöliikennettä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ranskan vielä jotenkin ymmärrän, mutta eikö Britaniassa ole aina ollut aika hyvä paikallisjunatarjonta, vai lopettiko yksityistäminen nekin?

Britanniassa rautatieverkkoa leikattiin voimakkaasti British Railin aikakaudella 1948-1994-luvuilla ennen yksityistämisiä erityisesti 1960-luvun Beechingin suunnitelman mukaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Beeching_axe

http://en.wikipedia.org/wiki/History...in_1948_-_1994

Rataosuuksien lakkautukset ovat varmasti johtaneet laajoihin alueisiin, joilla ei ole matkustajajunaliikennettä.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Tämä liittyy toki sikäli aiheeseen, että Suomessa sen, missä henkilöjuna ei pysähdy, määrittelee kansallinen ja virheellinen rautatiepolitiikka. Tampereen ja Turun seutujen - kuten muidenkin alueiden - paikallisjunat lakkautettiin vastoin alueiden tahtoa kansallisen rautatiepolitiikan osana.
...
Minulla on dokumentit siitä, että esimerkiksi Turun seudulla paikallisjunaliikenteen kehittämistä on vaadittu ainakin 1972 alkaen, jolloin kaikilla Turusta lähtevillä rataosilla vielä oli henkilöliikennettä.

Me olimme aika nuoria silloin, mutta jonkinlainea muistikuva esim 1970-80-luvulla käydyistä keskusteluista minulla on että "kansallisen rautatiepolitiikan" määritti VR kokonaan itse. VR ei halunnut uusia vanhaa lättähattu-kiskobussikalustoaan ja se johti siihen että paikallisjunaliikenne loppui sekä maalta (tai korvattiin veturivetoisilla mutta harvemmin pysähtyvillä junilla) mutta myös kokonaan niistä kaupungeista joissa olisi ollut jonkinlaista potentiaalia eli Tampere, Turku, Oulu jne.

Tampereella ajettiin vielä jonkin aikaa 1980-luvulle Toijalaan asti sähkömoottorijunilla, ja Turusta mm Uuteenkaupunkiin kaukojunakäytöstä poistetuilla "porkkana" -dieselmoottorijunilla. Nämä ponnistukset eivät tainneet olla kuitenkaan riittäviä. Liekö syynä siinä että seutulippuyhteistyötä ei ollut, ja linja-autoyritykset olivat kilpailukykyisempä, ja autoistuminen siihen aikaan vielä kasvoi kasvamistaan.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Britanniassa rautatieverkkoa leikattiin voimakkaasti British Railin aikakaudella 1948-1994-luvuilla ennen yksityistämisiä erityisesti 1960-luvun Beechingin suunnitelman mukaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Beeching_axe

http://en.wikipedia.org/wiki/History...in_1948_-_1994

Rataosuuksien lakkautukset ovat varmasti johtaneet laajoihin alueisiin, joilla ei ole matkustajajunaliikennettä.

Mulla on sellainen käsitys vierailuiltani Britaniassa sekä 1970-luvun lopussa että 1980-luvun alussa että junaliikenne varsinkin pienemmissä ja keskikokoisissa kaupungeissa oli varsin tiheää. Olin v 1977 (tai 78) kielikurssilla Cornwallissa ja kurssikaupunkiin, joka oli arviolta 20000 asukkaan kokoinen, kulki monta päivittäistä kaukojunaa Lontoosta. Lontoon junilla pystyi tekemään paikallismatkoja myös viereisiin kaupunkeihin. Lisäksi paikkakunnalla oli museo-/turistirautatie joka kulki päivittäin monta kertaa entistä lakautettua rataa pitkin yhteen vielä pienempään kaupunkiin. Myöhemin interrailasin Britanniassa ja olin lainannut yhdeltä kaveriltani paikallisen "Turistin" eli koko rataverkon kattavan aikataulun. Se oli melken yhtä paksu kuin puhelinluettelo. Ainoastaan Skotlanti (ja luultavasti myös Wales ja P-Irlanti jne) olivat alikehittyneitä rautatieliikenteen osalta. Mutta voi olla myös että minulle iski sellainen harha-ilmiö että kun matkustaa junalla ei noteeraa ollenkaan niitä paikkakuntia jotka jäävät kokonaan verkon ulkopuolelle.

On myös mahdollista että leikkauksia jatkettiin 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alussa johtuen samankaltaisista koko yhteiskuntaa kohdanneista rakennemuutos-ongelmista jollaisiin Suomessakin siihen aikaan ajauduttiin.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Britanniassa rautatieverkkoa leikattiin voimakkaasti British Railin aikakaudella 1948-1994-luvuilla ennen yksityistämisiä erityisesti 1960-luvun Beechingin suunnitelman mukaan.

Käytännössä suuret leikkaukset tehtiin Beechingin ykkössuunnitelman pohjalta 1961-1969. Kokonaisten linjojen leikkaamisia ei tämän jälkeen suuressa mittakaavassa tehty. Sen sijaan vuorotarjonnan heikentyessä hiljaisemmilta rataosilta poistettiin vielä käytöstä laitureita ja lisäraiteita.

Karsimisista huolimatta Britannian rataverkko on edelleen hyvin kattava. Rataosien uudelleenavaamisiin liittyvät suuremmat hankkeet koskevat lähinnä poistuneita suoria yhteyksiä tai rinnakkaisratoja. Puhuttaessa kokonaan poistuneen rautatieyhteyden palauttamisesta kyse on yleensä korkeintaan noin 20 000 asukkaan paikkakunnista, jotka sikäläisellä mittapuulla ovat vielä pieniä.