Liettuan matkustajajunaliikenne

Tuo linkki ei muuten toimi, voisitko ystävällisesti copy pastata koko uutisen tänne sivustoille. ..Valittaa jostakin käyttöoikeuksien puutteesta
Se, että copy-pastataan tänne juttuja sellaisenaan suoraan jostain muualta, ei ole mitään keskustelua. Jutut kannattaisi lukea ja tiivistää oleellinen tänne, mukaan sitten linkki, mistä muutkin voivat asiaa tarkastella. Ilmeisesti nuo laittamani linkit ovat vanhentuneet.
 
Lisäksi se on vieläpä laitonta.

Niin mutta jos juttuja ei kopio niin jossakin vaiheessa linkit vanhenee :/. On niin monta kertaa tullut huomattua.

Mutta eikös jutun kopiointi ja merkintä lainaamiseksi ja lähde ole ihan laillista puuhaa.

Tulee äkkiseltään parikin linkkiä mieleen jossa kopioidaan tiettyyn aihepiiriin liittyviä uurisia toisilta sivustoilta.
 
Lisäksi se on vieläpä laitonta.

Kuinka niin? Ei mikään laki kiellä lainaamasta toisen tekstiä, kunhan ei vain lainaa kokonaista teosta taikka esitä lainauksen olevan omaa tekstiä. Sinällään linkittäminen on ihan fiksua, ei siinä mitään. Vaikka kannattaa pitää mielessä myös siihen liittyvät ongelmat, kuten linkkien vanheneminen yms. ja pienemmät lainaukset, kappaleen pari kokoiset, kopsata tänne suoraan. Muille voi silläkin tehdä ison palveluksen, jos lainaamalla nostaa esiin jonkun netissä olevan jutun avainkohdat.
 
Kuinka niin? Ei mikään laki kiellä lainaamasta toisen tekstiä, kunhan ei vain lainaa kokonaista teosta taikka esitä lainauksen olevan omaa tekstiä.

Tässä ymmärtääkseni olikin kyse kehotuksesta kopioida koko uutinen, koska linkki ei välttämättä toimi. Tämä on siis laitonta. Uutisen asiasisällön kertominen omin sanoin, ja jopa rajoitettu olennaisten kohtien copypaste sen sijaan toki on sallittua, ja jopa suotavaa vaikka linkki toimisikin.
 
Liettuan rautateiden (LG) sivuille on ilmestynyt vuoden 2010 tilastoja (linkki), joista ilmenee, että uusia kaksikerroksisia EJ575-sähkömoottorijunia onkin jo neljä yksikköä ja puolalaisia PESAn 620M-kiskobusseja seitsemän. D1-junarunkoja mainitaan olevan vielä kymmenen.
 
Liettuasta kuuluu kummia: Minsk- Vilna junan matka-ajasta on rajatarkastusten uudelleenjärjestelyillä poistettu n.30 matkan pituudesta. Uusi matka-aika n.200 km matkalle on 2h.
Eikös tuossa LG:n uutisessa puhuta, että matka-aika on pudotettu 3 tunnista 51 minuutista tasan kolmeen tuntiin? 193 km:n matkalla ei nyt vielä kovin häikäisevä vauhti ole kyseessä. LG:n aikatauluhausta löytyy kaksi junaa, jotka selviävät matkasta kolmeen tuntiin: aamujuna klo 7.45 Minskistä, tulo Vilnaan 10.45 sekä iltajuna klo 18.49, tulo klo 21.49.

Valko-Venäjän puolella juna seisoo 15 minuuttia rajalla ja Liettuan puolella n. 20 min. Junat vedetään valkovenäläisillä dieselvetureilla perille Vilnaan asti eli veturinvaihtoa ei matkalla ole.
 
Liettuassa, kuten muissakin Baltian maissa, otettiin uudet aikataulut käyttöön jo 29.5.2011. Nopeasti katsomalla uutta näyttää olevan ainakin seuraavat asiat:

- 620M-kiskobussien käyttö on laajentunut, nyt niillä ajetaan Vilnan ja Stasyloksen väliset kolme junaparia ja iltajuna Ignalinaan, joka palaa aamulla aikaisin takaisin. Samoin koko Vilnan ja Kenan välinen liikenne ajetaan 620M-kalustolla (6 paria).
- EJ575-kaksikerrosjunien käyttö on lisääntynyt Vilnan ja Kaunasin välillä. Miltei joka toinen juna on jo uudella kalustolla ja niillä ajetaan myös hiukan useammin pysähtyviä vuoroja.
- kertaalleen karsittuja pysähdyksiä on palautettu Vilnan ja Turmantasin välillä. Lähes kaikki junat pysähtyvät kaikilla seisakkeilla. Dūkštasiin katkaistiin vuosi sitten kaksi junaparia, mutta nyt Turmantasiin ajetaan taas viidellä junaparilla.
- Vilnan ja Varenan välille on palautettu kulkuun aamupäiväjunapari, joka lakkautettiin reilu vuosi sitten.
- kiskobussilla ajetaan myös Kaunasista Kybartaihin yksi junapari. Tämä on kuitenkin ilmeisesti vanha AR2-kiskobussi eikä uusi 620M.
- Šeštokaihin ei ajeta muita junia kuin Vilnasta tuleva juna, jolta on yhteys Puolan puolelle ja tietysti paluujuna Vilnaan.
- Klaipėdan ja Šilutėn välinen liikenne näyttää taas loppuneen.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuossa LG:n uutisessa puhuta, että matka-aika on pudotettu 3 tunnista 51 minuutista tasan kolmeen tuntiin? 193 km:n matkalla ei nyt vielä kovin häikäisevä vauhti ole kyseessä. LG:n aikatauluhausta löytyy kaksi junaa, jotka selviävät matkasta kolmeen tuntiin: aamujuna klo 7.45 Minskistä, tulo Vilnaan 10.45 sekä iltajuna klo 18.49, tulo klo 21.49.

Valko-Venäjän puolella juna seisoo 15 minuuttia rajalla ja Liettuan puolella n. 20 min. Junat vedetään valkovenäläisillä dieselvetureilla perille Vilnaan asti eli veturinvaihtoa ei matkalla ole.

Kyllä, olet aivan oikeassa. Uusi, lyhennetty aika tosiaan 3 h, eikä 2h mitä virheellisesti kirjoitin.

Junan nopeutta tullaan kuitenkin nopeuttamaan miltei jokavuosi ja tavoitteeksi vuodelle 2015 nopeudeksi on asetettu 2h ja liikennöinti tuolloin tapahtuu sähköjunilla (sähköistyksestä löytyy enemmän juttua VV:n junat topiikista)
 
Nyt vasta huomasin, että suuria muutoksia on tapahtunut Vilnan ja Trakain välisessä liikenteessä. Trakaihin on johtanut pieni, sähköistetty sivurata, en oikein täysin ymmärrä, millä perusteella se on aikoinaan sähköistetty. Nyt, 29.5.2011 voimaan tulleessa aikataulussa on siirrytty merkittävissä määrin dieselkäyttöön tällä sivuradalla. Voisin jopa vahvasti veikata, että tämä tulee vielä johtamaan siihen, että Trakain radan sähköistys jonain päivänä puretaan pois ja liikenne hoidetaan kokonaan dieselillä.

Vilna-Trakai:
30.5.2010 10 junaparia, kaikki ER9M-sähkömoottorijunilla, kaksi paria ma-pe, yksi vain kesäisin
29.5.2011 10 junaparia, kuusi ER9M-sähkömoottorijunilla, kolme 620M-kiskobusseilla, yksi ilmeisesti DR1AM-yksiköllä.

Vilna-Kaunas:
30.5.2010 15 junaparia, seitsemän EJ575-kaksikerrosjunilla, kahdeksan ER9M-junilla
29.5.2011 16 junaparia, yhdeksän EJ575-kaksikerrosjunilla, seitsemän ER9M-junilla

Kun EJ575-junien käyttö on laajentunut Kaunasin liikenteessä, kierrot ovat tietysti muuttuneet myös Trakain liikenteessä, koska ER9M-junat ovat kiertäneet sekaisin molemmissa.

EJ575-junayksiköitä on ilmeisesti Liettuassa nyt neljä, joista aikataulujen perusteella kolme näyttäisi olevan päivittäin liikenteessä.
 
- kiskobussilla ajetaan myös Kaunasista Kybartaihin yksi junapari. Tämä on kuitenkin ilmeisesti vanha AR2-kiskobussi eikä uusi 620M.
Tarkemmin katsoen klo 9.35 lähtee Kaunasista tuplakiskobussi kohti Kybartaita ja Marijampolea. Tämä Marijampolen päiväjuna on uusi yhteys. Juna jakautuu Kazlu Rudassa ja kiskobussit palaavat omina juninaan takaisin Kaunasiin. Tämä taitaa sittenkin olla 620M-kiskobusseilla ajettavaa liikennettä. Niitä on Liettuassa Baltic Trains Picture Galleryn perusteella jo yhdeksän (009, 010, 013, 014, 015, 016, 017, 018 ja 020). Jos myös 019 on Liettuassa, niitä olisi täysi kymmenen sarja.

Aamujuna Kazlu Rudasta Kaunasiin on jatkettu lähtemään Marijampolesta. Vielä toukokuussa 2010 kulki iltajuna Kaunasista Sestokaihin ja aamulla takaisin.

Siauliain ja Rokiskisin välistä junaliikennettä on supistettu siten, että kaikkina päivinä ajetaan vain Panevezysiin asti. Perjantaista sunnuntaihin junat jatkavat Rokiskisiin. Iltajuna palaa aamulla takaisin ja kulkee ma, la ja su. Rokiskisin kaksi junaparia eivät ehtineet kovinkaan kauan kulkea kaikkina viikonpäivinä. Aikaisemmin päiväjunapari kulki vain lauantaisin ja sunnuntaisin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
http://www.baltic-course.com/eng/transport/?doc=101670
Liettua alkaa ilmeisesti valmistamaan Siemensin junia. Nämä ovat kaiketi samaa mallia mitä Suomeenkin tulossa? (Vectron)
Heh, uutisessa kerrotaan, että Liettua aikoo hankkia lisää sähkövetureita vuonna 2019. Nythän niitä ei ole vielä yhtään, mutta saattaa olla, että minulta on mennyt joku aikaisempi hankintapäätös ohi.

Liettualla on näköjään erittäin agressiivinen AC sähköistys menossa. 2020 AC verkko ulottuu Radviliškis asti.
https://www.google.fi/maps/place/Ra...2!3m1!1s0x46e60dd04154ec0f:0xc600161e7aaaf166
Sähköistyksen jatkamisesta vain Radviliškisiin ei vielä kovin suuria hyötyjä liene luvassa, kun lähes kaikki tavaraliikenne jatkaa Klaipedan satamaan. Voidaan toki ajaa sähkövedolla rajalta Radviliškisiin, mutta halutaanko vaihtaa siellä veturia? Vuoteen 2030 mennessä pitäisi koko rata rajalta Klaipedaan olla sähköistettynä.
 
Takaisin
Ylös