Tasoristeys- ja laituriturvallisuus

Liittynyt
26 Syyskuu 2006
Viestit
3,859
Paikallisliikennerata ja sen tasoristeykset eivät ole sama asia kuin RHK:n (tai muun rautateiden) tasoristeykset yleensä. RHK:n tasoristeysriskit johtuvat pääasiassa autoilijoiden piittaamattomuudesta mutta teknisesti siitä, että tasoristeyksessä kulkee suurella nopeudella tasoristeyksen ohi ajava juna. Paikallisliikenneradalla tasoristeyksille on sekä luonnollinen tarve että turvallinen paikka pysäkkien yhteydessä. Vaunut pysähtyvät pysäkille joka tapauksessa, jolloin autoilijalla on aikaa havaita vaunu ja jos törmätään, seuraukset eivät ole läheskään samat kuin yli 100 km/h ajavan junan kanssa.

Autotasoristeykset myös pysäkkien yhteydessä rajoittavat radan käyttöä, kun kaikkien junien pitää pysähtyä pysäkillä tai ainakin hidastaa nopeutta voimakkaasti. Jos pysäkkiväli on radalla keskimäärin vaikka 2,5 km, eritasojen rakentamatta jättäminen pysäkeiden yhteyteen ei edes välttämättä säästä paljon kustannuksia.

Tasoristeykset voivat olla perusteltuja, jos kyse on tiheän pysäkkitiheyden radasta, jolla kaikki junat/ratikat pysähtyvät kaikilla asemilla tai jos kyse on kevyesti kuormitetusta rataosuudesta tai linjan päästä. Silloin kun rakennetaan uutta nopeamman paikallisliikenteen runkorataa tasoristeyksiä ei pidä rakentaa.

Keski-Euroopasta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä tästäkin asiasta. Tasoristeykset ovat luontevia ja toimivat ongelmitta pysäkkien yhteydessä, pysäkkien välisillä linjaosuuksilla pyritään eritasoihin. Meillä tällaista ei ymmärretä, koska meillä junaliikenne ja tasoristeykset mielletään vain keskusasemien välisten junayhteyksien mukaan.

Keski-Euroopassakin jatkuvana pyrkimyksenä on vähentää tasoristeyksiä rautatienomaisilta linjoilta. Keski-Euroopassa rajoitteena on kuitenkin, että vanhat rautatiet kulkevat kylissä niin tiheästi rakennetussa ympäristössä, että tasoristeyksiä on ollut pakko jättää kun monissa paikoin modernisointi tulisi kalliiksi, vaatisi rakennusten purkamista ja tuhoaisi perinteiset kyläkeskustat. Osa radoista on myös varsin vähän liikennöityjä.

Kun rakennetaan Suomeen uutta rataa, jolla ei pysäkkiväli ei ole hyvin lyhyt ja jonka käyttö ei ole vähäistä, tasoristeyksiä ei ole syytä käyttää.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Keski-Euroopassakin jatkuvana pyrkimyksenä on vähentää tasoristeyksiä rautatienomaisilta linjoilta. Keski-Euroopassa rajoitteena on kuitenkin, että vanhat rautatiet kulkevat kylissä niin tiheästi rakennetussa ympäristössä, että tasoristeyksiä on ollut pakko jättää kun monissa paikoin modernisointi tulisi kalliiksi, vaatisi rakennusten purkamista ja tuhoaisi perinteiset kyläkeskustat. Osa radoista on myös varsin vähän liikennöityjä.
Mulla on sellainen käsitys että keski-Euroopassa ja osassa Skandinaviaakin kynnys rakentaa alikulkutunneli tai silta, varsinkin taajamien sisällä, on aika paljon korkeampi kuin meillä. Vasta sitten kun rata muutetaan suurnopeusradaksi tai kun tilanne on sellainen että puomit eivät juuri koskaan nouse, niin aletaan rakentaa eritasoristeystä.

Esim kun olin pikkukundi, niin muistan että Uppsalassa, jossa sukulaisiani asui, ylitti keskellä kaupunkia yksi vilkasliikenteisimistä kaduista pääradan tasoristeysen kautta, joka korvattiin alikululla vasta joskus 1970-luvulla. Saksassa oli Bonnissa keskellä kaupunkia vielä 80-luvulla useita tasoristeyksiä pääradan yli, ja Münchenissä lentokentälle johtavan S-Bahnin varrella kyläkeskuksissa ainakin muutama vuosi sitten. Tilanne vastaa suurin piirtein sitä että Helsingissä ja Espoossa olisi rantaradan varrella, kaikkien vähemmän tärkeiden alikulkutunneleiden sijaan pelkät tasoristeykset.

t. Rainer
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa tasoristeyksiä on sallittu vilkasliikenteisilläkin ja nopeilla radoilla. Politiikka on erilainen, eikä sitä voi väittää samaksi kuin Suomessa.

Eikös Ranskassa tai Sveitsisisä ole vähän eri linja kuin Saksassa? Eli junaratojen tasoristeyksiä kartetaan kuten Suomessa.
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Eikös Ranskassa tai Sveitsisisä ole vähän eri linja kuin Saksassa? Eli junaratojen tasoristeyksiä kartetaan kuten Suomessa.

Ymmärtääkseni UIC:n määräykset kieltävät tasoristeykset radoilla joilla ajetaan nopeammin kuin 140 km/h. Ja lisäksi on ymmärtääkseni sellaisia rajoitteitakin että 140 km/h nopeusrajoitusta ei saa olla vain pistemäisesti tasoristeyksen kohdalla vaan pitää olla useita kilsoja sen kummankin puolin. Suomessa vartioimattomien asemien laitureiden välisten tasoristeysten kohdalla on lisäksi nopeusrajoitus 80 km/h . Sitä en tiedä määrääkö UIC siitäkin.

Saksassa ja Itävallassa vuoristoseuduilla joissa radan geometria muutenkaan ei salli yli 140 km/h nopeuksia, on jätetty tasoristeykset usein ennalleen. Kunnon puomit niissä on joka tapauksessa, eli sellaiset joita ei pysty kiertämään.

t. Rainer
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Eli junaratojen tasoristeyksiä kartetaan kuten Suomessa.
Suomen tasoristeyspolitiikkaa ei kannata samaistaa muihin maihin.

Suomessahan perusongelma on, että tasoristeysten rakentaminen on ollut sekä yksityisteille, tiloille että tiehallinnolle perusoikeus vuosikymmenet, ja tasoristeyksiä on rakennettu täysin piittaamatta niiden turvallisuudesta. Käytännössä tienrakentajalla on ollut subjektiivinen oikeus rakentaa tasoristeys, jos on huvittanut.

Myöhemmin on sitten havaittu tästä aiheutuvan paljon ongelmia.

Sen sijaan, että oltaisiin lähdetty purkamaan tienpitäjän subjektiivista oikeutta, on syyllistetty rautateitä.

On selvää, että tasoristeyksiä kannattaa poistaa radoilta, joilla nopeudet ovat korkeat ja välttää tasoristeyksiä uusilla radoilla, joille tulee korkea nopeus. Porvoon radan pääosa lienee riittävän nopeaa, jotta pääsääntöisesti kannattaa tehdä eritasot. Raitiotievaihtoehdossa muutama tasoristeys voitaneen hyväksyä.
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Suomessa vartioimattomien asemien laitureiden välisten tasoristeysten kohdalla on lisäksi nopeusrajoitus 80 km/h . Sitä en tiedä määrääkö UIC siitäkin.

Idioottimaiset laituripolkuhidastukset on täysin suomalaista innovatiivisuutta, niistä päätti RVI tai RHK, todennäköisesti RVI. On mukavaa varsinkin Kirkkonummen ja Espoon välillä hidastella ja kiihdytellä jatkuvasti näiden laituripolkujen vuoksi. Taitaa liittyä tähän taloudelliseen ajoon...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Autotasoristeykset myös pysäkkien yhteydessä rajoittavat radan käyttöä, kun kaikkien junien pitää pysähtyä pysäkillä tai ainakin hidastaa nopeutta voimakkaasti.
Radan käyttöä rajoittaa todennäköisesti vielä pahemmin radan palvelun huono saavutettavuus. Esim. saksalaiset paikallisradat ovat kylien ”hankalissa” keskustoissa siksi, että siellä ovat myös ihmiset. On pienempi paha hiljentää vauhti ja pysähtyä kylän keskustassa kuin porhaltaa ohi jossain syrjässä tai motarin varressa, jossa on tilaa eritasoratkaisuille. Pysäkki ei ole sitä varten, että siitä on mahdollisimman helppo ajaa ohi vaan siksi, että ihmisten on mahdollisimman helppo päästä junan/ratikan mukaan.

Toisaalta muistutan siitä, että pysäkin ohi ajaminen ei tapahdu hidastamatta, vaikka ei olisi tasoristeystäkään. Koska pysäkillä on laituri ja laiturilla ihmisiä, ohi ei ajeta junan huippunopeudella. HKL:n metrolla aseman ohittavan junan sallittu nopeus on 30 km/h. Saksassa BOStrab määrää pysäkin ohitusnopeudeksi kaupunkiliikenneradoilla 40 km/h. RHK:llakin (RVI:llä) on jokin määräys, jota en nyt muista, mutta sen määräyksen vuoksi Oikoradan asemilla laiturit ovat sivuraiteilla.

Ei tasoristeyksiä ehdoin tahdoin pidä tehdä, mutta junaliikenteen tasoristeysongelmat ovat kokonaan eri asia kuin paikallishenkilöliikenteen pysäkkijärjestelyjen oikea toteuttaminen.

Antero
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Idioottimaiset laituripolkuhidastukset on täysin suomalaista innovatiivisuutta, niistä päätti RVI tai RHK, todennäköisesti RVI. On mukavaa varsinkin Kirkkonummen ja Espoon välillä hidastella ja kiihdytellä jatkuvasti näiden laituripolkujen vuoksi. Taitaa liittyä tähän taloudelliseen ajoon...

Tähän tällaisena hauskana lisäyksenä vielä:

80 km/h laituripolkurajoitus on voimassa riippumatta siitä, onko laituripolku vartioitu tai ei. Kauniaisissa, Jorvaksessa ja Tolsassa on valo- ja äänivaroituslaitos, Mankissa jopa kokopuomit!

Mutta kun rakenteellisesti täysin Mankkia vastaavassa Luoman tasoristeyksessä sallitaan lisäksi autoliikenne, niin siitä tuleekin yhtäkkiä rutkasti turvallisempi, eikä laituripolkurajoitusta ole.
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Toisaalta muistutan siitä, että pysäkin ohi ajaminen ei tapahdu hidastamatta, vaikka ei olisi tasoristeystäkään. Koska pysäkillä on laituri ja laiturilla ihmisiä, ohi ei ajeta junan huippunopeudella. HKL:n metrolla aseman ohittavan junan sallittu nopeus on 30 km/h. Saksassa BOStrab määrää pysäkin ohitusnopeudeksi kaupunkiliikenneradoilla 40 km/h. RHK:llakin (RVI:llä) on jokin määräys, jota en nyt muista, mutta sen määräyksen vuoksi Oikoradan asemilla laiturit ovat sivuraiteilla.

Ei asia ole noin. Suomessa monella asemalla junat ajavat 120 km/h laiturien ohi. Esimerkiksi K-junalla 120 km/h on lähellä kaupunkiradalla Tapanilassa ja Pukinmäessä. Rantaradalla on 120 km/h ohituksia suurella osalla asemista. Paljon muitakin esimerkkejä löytyy. Ei asemalla välttämättä tarvitse hidastaa kävelyvauhtiin vain siksi, että on laituri.

Jos oikoradalla laiturit ovat sivuraiteilla koska on olemassa nopeusmääräyksiä laituriohituksesta, olisikohan laituriohituksen nykyinen nopeusrajoitus sitten 160 km/h? (Valistunut arvaus)
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Jos oikoradalla laiturit ovat sivuraiteilla koska on olemassa nopeusmääräyksiä laituriohituksesta, olisikohan laituriohituksen nykyinen nopeusrajoitus sitten 160 km/h? (Valistunut arvaus)

Jokela, rajoitus laituriraiteilla 200 km/h.
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Jokela, rajoitus laituriraiteilla 200 km/h.
Ja tämä on turvallisempaa, kuin tasoristeys pysäkin päässä, jossa junat ovat jarruttamassa pysähtyäkseen?

Yhtä aukotonta logiikkaa kuin laituripolkujen ja tasoristeysten kesken.

Antero
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Ja tämä on turvallisempaa, kuin tasoristeys pysäkin päässä, jossa junat ovat jarruttamassa pysähtyäkseen?

Yhtä aukotonta logiikkaa kuin laituripolkujen ja tasoristeysten kesken.

Ilman muuta tuo on paljon turvallisempaa toimintaa kuin tasoristeykset. On hyvin harvinaista, että jalankulkija horjahtaa laiturilta junan alle ilman omaa valintaa kun on kyse korkeista laitureista. Tasoristeyksissa tapahtuu enemmän turmia, kun junaa ei tullut eilenkään samaan aikaan. Toisaalta on aika sama onko nopeus 200 km/h vai 40 km/h kun ihminen jää junan alle. Jauhelihaa on tiedossa joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Ilman muuta tuo on paljon turvallisempaa toimintaa kuin tasoristeykset.
Minun on vaikea pitää turvallisempana 200 km/h laiturin ohi ajavaa junaa kuin tasoristeystä laiturin päässä, kun tasoristeyksen läpi ajava juna on pysähtymässä laiturille. Sellainen tasoristeys ei ole sama asia kuin tasoristeys, jonka ohi ajaa juna 200 km/h. Sen kyllä ymmärrän vaarallisemmaksi kuin laiturin.

Vaikka ihmisestä tulee muussia jäädessään 40 km/h kulkevan junan alle, eivät 200 km/h ja 40 km/h kulkevat junat ole turvallisuuden kannalta radan läheisyydessä laiturilla tai tasoristeyksessä olevalle ihmiselle sama asia. Olennainen ero on siinä, että ihminen ehtii havaita 40 km/h kulkevan junan, mutta ei 200 km/h kulkevaa junaa.

Antero
 
Vs: Raideyhteys Porvooseen

Vaikka ihmisestä tulee muussia jäädessään 40 km/h kulkevan junan alle, eivät 200 km/h ja 40 km/h kulkevat junat ole turvallisuuden kannalta radan läheisyydessä laiturilla tai tasoristeyksessä olevalle ihmiselle sama asia. Olennainen ero on siinä, että ihminen ehtii havaita 40 km/h kulkevan junan, mutta ei 200 km/h kulkevaa junaa.

Mitä ihmettä sinä nyt yrität satuilla. Kyllä kuulutukset on keksitty ja 200 km/h on paljon alle äänennopeutta. Toki 200 km/h kulkevat junat ovat vaarallisempia laiturin reunalla tasapainoileville itsemurhakandidaattityypeille tai radalla kulkijoille, mutta eihän siitä ole kysymys. Kyllä riskit ovat ihan eri luokkaa tasoristeyksissä. Myönnä nyt kerrankin, että kirjoitit varsinaista puutaheinää. Sellaista sattuu monellekin meistä silloin tällöin. Useat ihmiset tälläkin palstalla pystyvät kestämään tilanteen, jossa ovat olleet pahasti eksyksissä. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ihmettä sinä nyt yrität satuilla. Kyllä kuulutukset on keksitty ja 200 km/h on paljon alle äänennopeutta.
Ja tasoristeyksiin on keksitty varoituslaitteet: valot, kello ja puomit. Jotka aktivoituvat jo ennen kuin ihminen voi edes nähdä lähestyvää junaa.

Riskitaso on vahvasti riippuva junan nopeudesta, oli kyse laiturista tai tasoristeyksestä. Tasoristeyksessä turvallisuustasoa on helpompi nostaa kuin laiturin reunalla, kun tasoristeys on rajatumpi tilallisesti ja on helppo käyttää teknisiä apuvälineitä, kuten puomia.

Itsemurhat ja onnettomuudet ovat eri asia. Tasoristeysonnettomuuksista suuri osa taphtuu uhrin tyhmyydestä ja välinpitämättömyydestä, ei itsemurhahakuisuudesta. Laiturionnettomuuksia tapahtuu vähemmän, koska onnettomuuksille otollisia tilanteita on vähemmän.

Silloilla, jyrkänteillä ja parvekkeilla on kaiteet lisäämässä turvallisuutta, jotta kukaan ei tipu tahattomasti. Logiikkasi mukaan kaiteet ovat tarpeettomia, koska vain itsemurhahakuiset tippuvat. Itsemurhahakuisia eivät kaiteet pidättele, eivät kaiteet heitä varten ole. Junan alle haluaville on tuhansia kilometrejä rataa muualla kuin laitureiden ja tasoristeysten kohdalla.

Antero
 
Takaisin
Ylös