Asema-arkkitehtuuri

Liittynyt
7 Elokuu 2009
Viestit
2,290
Olen tarpeeksi vanha muistamaan Pasilan nykyisen aseman avaamisen. Ensi vaikutelma arkkitehtuurista oli, että 'kuis toi on voinutkin mennä noin vituralleen'. Kuvia maailman hienoista uusista rautatieasemista katsellessa alkaa aina silloin tällöin tehdä mieli ampua Pasila maata kiertävälle radalle ja aloittaa alusta. Nyt sattui juutuubissa silmään englanninkielinen dokkaripätkä Santiago Calatravan suunnittelemasta TGV-asemasta Satolasissa Lyonin lentokentän vieressä. Asema on ilmeisesti jäänyt aika pahasti vajaakäytölle, kun liityntäliikennettä lennoille ei olekaan syntynyt, mutta rakennus on vaikuttava.

osa 1 http://www.youtube.com/watch?v=yH-Fda04ULA

osa 2 http://www.youtube.com/watch?v=P48myE6EYmA

osa 3 http://www.youtube.com/watch?v=YhgxdVehxRA

Toinen kuvien perusteella vaikutuksen tehnyt on Rafael Moneon suunnittelema Santa Justa -asema Sevillassa. Löysin jotain kuvia Flickristä, eivät tosin ole ihan ammattitasoisia.

http://www.flickr.com/photos/peribanyez/2166860411/

http://www.flickr.com/photos/scharwenka/3421798543/

http://www.flickr.com/photos/23868590@N03/2310592639/

http://www.flickr.com/photos/rguerra/443349017/

(Moneo osallistui aikanaan Helsingin päärautatieaseman katoskilpailuun ja hävisi, koska kuulemma hän ei ymmärtänyt valon tarvetta kaukaisessa Pohjolassa. Moneon ehdottamassa katossa oli enemmän umpinaista betonia kuin lasia. Jälkikäteen Moneo kirjoitti Hesarissa suht kovasanaisen rutinan siitä, että tuomaristo ei ollut edes valmis näkemään muuta kuin nykylasiarkkitehtuurin mukaisen perusvaihtoehdon.)

No, Pasilan aseman arkkitehtia ei voi ainakaan syyttää mistään ympäristöön sopimattomasta superstaran tempauksesta, kun umpiloota ja ankeat laiturit ovat varsin hyvin linjassa naapureidensa kanssa.
 
Santiago Calatrava on suunnitellut Satolas-Lyonin TGV-aseman lisäksi myös muita varsin vaikuttavia rautatie-asemia, mm. Zürichin Stadelhofenin S-Bahn-aseman (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Bahnhof_Stadelhofen), Lissabonin Gare do Orienten (http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Gare_do_Oriente), Liegen uuden päärautatieaseman (http://commons.wikimedia.org/wiki/Liège-Guillemins) ja New Yorkin WTC:n uuden PATH-aseman (http://curbed.com/uploads/2008_4_calatrava.jpg). Muualla maailmassa sitä osataan suunnitella tyylikkäitä uusia asemia...
 
Kiitoksia linkeistä. Tuosta Liegen asemasta en ollutkaan tietoinen. Näyttää aika huimalta. Calatravan betonikaarien katselemisen jälkeen lienee parasta ajaa Pasilan tolpparivistön ohi silmät kiinni. Pasilassakin taisi jossain vaiheessa olla suunnitelmissa kattaa koko laiturialue, mutta sitten pihisteltiin rahoissa ja saatiin tilalle nämä aaltopeltihökkelirivistöt.

Jyväskylän uudessa asemassa sentään on otetta. Oulun tekeillä oleva näyttää ainakin havainnekuvissa mielikuvituksettomalta laatikolta, johon on ängetty niin paljon liiketilaa kuin suinkin mahdollista. Turun matkakeskuksen paikalla, jos hankkeesta koskaan mitään tulee, on muuten erittäin suuri riski, että siihen tehdään Pasilan tyylinen betonikansi pilaririvistöjen päälle. Sopii toivoa, että aiheesta järjestetään avoin arkkitehtikilpailu.
 
Jyväskylän uudessa asemassa sentään on otetta. Oulun tekeillä oleva näyttää ainakin havainnekuvissa mielikuvituksettomalta laatikolta, johon on ängetty niin paljon liiketilaa kuin suinkin mahdollista. Turun matkakeskuksen paikalla, jos hankkeesta koskaan mitään tulee, on muuten erittäin suuri riski, että siihen tehdään Pasilan tyylinen betonikansi pilaririvistöjen päälle. Sopii toivoa, että aiheesta järjestetään avoin arkkitehtikilpailu.

Tuo kaupallisten palvelujen tunkeminen rautatieasemille lienee kaksijakoinen juttu. Asemat ovat melko kalliita kiinteistöjä ylläpitää ja ne tarvitsevat vuokratuloja. Mutta sitten jos lopputulos on sellainen että junat kulkevat jossain kellarissa ja koko rakennusta ei tunnista edes asemaksi niin ei hjuva. Pasilan nykyinen asemarakennus suunniteltiin jo yli 20 vuotta sitten ja suomalainen arkkitehtuuri oli silloin vielä aika kankeata. Lisäksi se ei ole täysin valmis vielä koska keski-Pasilan rakentamisen yhteydessä sitä aiotaan laajentaa.

Helsingin vanha pääasema on hyvä esimerkki miten kaupallisia tiloja on saatu reilusti lisää mutta kokonaan sille varattuun siipeen. Olisin toki toivonut että raiteiden 12-19 päälle rakennettu hotelli olisi ollut vähän alueen rakennusperinteitä enemmän kunnioittava.

t. Rainer
 
...Mutta sitten jos lopputulos on sellainen että junat kulkevat jossain kellarissa ja koko rakennusta ei tunnista edes asemaksi niin ei hjuva...

Junienhan on pakko kulkea "kellarissa", eli aseman on pakko olla Pasilan tapauksessa raiteiden päällä...

Se on sitten eri asia, miten asema raiteiden päälle on suunniteltu. Tuota kakkoskerrosta ei olisi pitänyt tehdä lainkaan. Lisäksi liukuportaat olisi pitänyt tehdä portaattomiksi, esim lastenvaunujen, isojen kantamusten, yms takia. Hissit toimii lähinnä yleisenä käymälänä, joita ei ole kiva käyttää. Lisäksi hissien kapasiteettiongelma on hidastava tekijä isolla ihmismäärällä. Sitten tietenkin lasinen katos laitureiden yllä olisi ollut varsin perusteltua rakentaa Suomen toiseksi vilkkaimmalle rautatieasemalle.

Sitten varsinaiseen ihmisvilinäongelmaan... Nykyisinhän Pasilan asemalla ruuhka-aikaan ihmiset törmäilevät toisiinsa, kun vaihdetaan junaa esim rantaradalta pääradalle, ja toisinpäin. Mitään ns kulkukäytävää ei ole, vaan siirtyminen raiteelta toiselle tapahtuu asemahallin läpi, huom, hallitsemattomassa epäjärjestyksessä, kuka loikkii mistäkin. Tämä luo väistämättä ihmisten törmäystilanteita, tai ainakin turhaa hidastelua. Liukuportaiden yläpäässä pitäisi olla erillinen LEVEÄ siirtymiskäytävä muiden laitureiden liukuportaille. Tällöin vaihtomatkustajien ei tarvitsisi pujotella asemahallissa käyskentelevien ihmisten seassa.
 
Se on sitten eri asia, miten asema raiteiden päälle on suunniteltu. Tuota kakkoskerrosta ei olisi pitänyt tehdä lainkaan. Lisäksi liukuportaat olisi pitänyt tehdä portaattomiksi, esim lastenvaunujen, isojen kantamusten, yms takia. Hissit toimii lähinnä yleisenä käymälänä, joita ei ole kiva käyttää. Lisäksi hissien kapasiteettiongelma on hidastava tekijä isolla ihmismäärällä. Sitten tietenkin lasinen katos laitureiden yllä olisi ollut varsin perusteltua rakentaa Suomen toiseksi vilkkaimmalle rautatieasemalle.

Onkohan se niin että Pasilan nykyinen asema suuniteltiin pienemmille liikennemäärille alunperin? Muistan hyvin nuo ongelmat jotka mainitsit kun muutama vuosi sitten asuin pääradan varrella ja kävin töissä rantaradan varrella.

Liukuportaiden välityskapasiteetti on riittämätön ruuhka-aikaan ja ovat usein rikki. Lisäksi jos samalle laiturille johtavista liukuportaista toinen on rikki niin ei ymmärretä laittaa edes se ainoa toimiva pyörimään ylöspäin. Tästä olen valittanut VR:lle pari kertaa mutta valitukset eivät ole menneet vissiin perille.

Pasilan aseman jalankulkulogistiikkaa pitäisi parantaa niin että laitureiden eteläpäästä johdetaan toiset liukuportaat suoraan ulos asema-aukiolle josta bussit lähtevät. Nyt kaikki jotka vaihtavat junasta bussiin joutuvat tappelemaan samoissa liukuportaissa kuin junasta junaan vaihtavat. Lähijunien pysähdyspaikkakin pitäisi muuttaa niin että lähijunarungosta mahdollisimman paljon jää betonikannen alle niin että junaa vaihtaville olisi mahdollisimman lyhyt matka raiteita alittavaan tunneliin. Raiteiden alla kulkevasta tunnelista pitää avata yhteys myös itäpäässä suoraan ulos kadulle josta pääsisi raitiovaunupysäkeille ja itse Itä-Pasilaan kulkematta asemahallin läpi jos on kiire. Asemahallin kioskit voisi mys sijoittaa keskelle tyhjää asemahallia eikä kulkureitille.

t. Rainer
 
Olisin toki toivonut että raiteiden 12-19 päälle rakennettu hotelli olisi ollut vähän alueen rakennusperinteitä enemmän kunnioittava.

Menee asian sivusta, mutta on sanottava, että tuon hotellin paikalleen tupsahtaminen oli kyllä varsinainen 'junailu'. Nykytaiteen museosta mölistiin vuosikaudet ja arkkitehti sai käydä perustelemassa suunnitelmaansa milloin kenellekin. Sanomatalo materialisoitui minimaalisin kommentein, mitä nyt korkeudesta viilattiin pari kerrosta. Tuo nyt ei tietty ole kumma, kun rakennuttaja omistaa puolet valtakunnan mediasta. Hotellista, joka on ahtaassa raossa ainakin yhtä herkällä paikalla kuin edellä mainitut rakennelmat ja mielestäni täysin mitäänsanomaton loota, ei kukaan tuntunut sanovan mitään ennen kuin oli liian myöhäistä. Kansainvälisen hotelliketjun standardiverhot vissiin laitettiin vaihtoon, kun ne paistoivat lasiseinän läpi koko aukiolle.

Pääaseman viereen radan varren vapautuville tonteille esitetyt suunnitelmat näyttävät minusta sekä kirjaimellisesti että tyylin puolesta hotellin kanssa linjassa olevilta laatikoilta nekin.
 
Sitten varsinaiseen ihmisvilinäongelmaan... Nykyisinhän Pasilan asemalla ruuhka-aikaan ihmiset törmäilevät toisiinsa, kun vaihdetaan junaa esim rantaradalta pääradalle, ja toisinpäin. Mitään ns kulkukäytävää ei ole, vaan siirtyminen raiteelta toiselle tapahtuu asemahallin läpi, huom, hallitsemattomassa epäjärjestyksessä, kuka loikkii mistäkin.

On tietenkin jossain määrin suunnitteluvirhe (liian epäintuitiivinen löytää, liian pieni kaikkien käytettäväksi), mutta myös hyvin paljon matkustajien virhe olla käyttämättä laiturinvaihdossa alikulkutunnelia. Sitä ei käytä juuri kukaan, ja se on ruuhkattomassakin tilanteessa nopeampi tapa kuin liukuportaat yläkautta.

---------- Viesti lisätty kello 18:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:00 ----------

Lähijunien pysähdyspaikkakin pitäisi muuttaa niin että lähijunarungosta mahdollisimman paljon jää betonikannen alle niin että junaa vaihtaville olisi mahdollisimman lyhyt matka raiteita alittavaan tunneliin.

Olen ymmärtänyt, että junat alunperin pysähtyivätkin etelämmäksi kannen alle, mutta ihmiset sitkeästi odottivat junaa nykyisellä paikallaan, ja junan pysähdyttyä sitten lompsivat betonikannen alle junan kyytiin. Ihmisten käytös ei ajan kanssa juurikaan muuttunut, joten pysähdyspaikat sitten nöyrtyivät, ja siirtyivät taivasalle.
 
Olen tarpeeksi vanha muistamaan Pasilan nykyisen aseman avaamisen. Ensi vaikutelma arkkitehtuurista oli, että 'kuis toi on voinutkin mennä noin vituralleen'. Kuvia maailman hienoista uusista rautatieasemista katsellessa alkaa aina silloin tällöin tehdä mieli ampua Pasila maata kiertävälle radalle ja aloittaa alusta.

No, Pasilan aseman arkkitehtia ei voi ainakaan syyttää mistään ympäristöön sopimattomasta superstaran tempauksesta, kun umpiloota ja ankeat laiturit ovat varsin hyvin linjassa naapureidensa kanssa.
Pasilan nykyinen asemarakennus suunniteltiin jo yli 20 vuotta sitten ja suomalainen arkkitehtuuri oli silloin vielä aika kankeata.
:eek: ai näin te ajattelette Pasilan asemasta. No, se teille suotakoon. Itse olen aina fanittanut Pasilan asemaa, siinä on sopivasti hightechiä ja se sopii ympäristöönsä positiivisessa mielessä erittäin hyvin (ilkeämielisesti sanottuna vielä enemmän Pasilaan "sopisi" harmaa laatikko :)). Oli siistiä, että junasta purkautuvat ihmiset menivät asemalle liukuportaita pitkin, joiden yläpuolella oli punavihreä valo ilmoittamassa, saako niitä käyttää siihen suuntaan vai ei, ja juna oli puoliksi "tunnelissa", mikä tuntui pikkupojasta jännältä. Ja tuntuu muuten edelleenkin, joka ikinen kerta. :lol:

Siihen aikaan, kun Pasilan asemaa suunniteltiin, tehtiin mielestäni sodanjälkeisen Suomen parasta arkkitehtuuria. Pastellisävyisistä klinkkerilaatoista voi olla montaa mieltä (onks tää asemahalli vai uimahalli), mutta 80-luvun loppupuolen ja 90-luvun alkupuolen suomalaisessa arkkitehtuurissa näkyy hyväntuulinen postmodernismi, sopivasti eklektisyyttä. Esimerkkejä tuon ajan muista kohteista on varsinkin Pikku-Huopalahti ja Katajanokka, vähän varhemmalta ajalta Länsi-Pasila.

Ja jos katsoo junasta Toijalan kohdalla, voi S-Marketin ja aseman välillä, Pätsiniementien ja Valtatien risteyksestä bongata aidon postmodernin 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa rakennetun talon, joka on muotokieleltään hyvinkin perinteinen kivitalo, vaikka yksityiskohdiltaan funkkista edeltävään arkkitehtuuriin verrattuna pelkistettyä, vaikka toki funkkista ja modernismia huomattavasti yksityiskohtaisempaa.

Palatakseni Pasilaan, asema on toki vuosien saatossa päässyt vähän kulahtamaan, mutta se on yhä parikymppisenä jotenkin uudenaikaisen tuntuinen. En keksi Pasilan asemasta pahaa sanottavaa, paitsi liukuportaat ovat ikävän kapeita. :) Asema on valoisa, lentoterminaalimainen ja siitä on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle muualle paitsi ratikkapysäkeille.

Aikakauden arkkitehtuuri viehättää minua kaiketi siitä syystä, että olen syntynyt 1987, joten lapsuudessani nämä talot olivat upouusia ja paljon hienompia kuin 70-luvun beige seittenvooninkinen, jossa asuimme.

Pahoittelen hymiötulvaa, yleensä tyydyn max. kahteen per viesti, mutta tässä viestissä tarvittiin neljä.
 
Siihen aikaan, kun Pasilan asemaa suunniteltiin, tehtiin mielestäni sodanjälkeisen Suomen parasta arkkitehtuuria. Pastellisävyisistä klinkkerilaatoista voi olla montaa mieltä (onks tää asemahalli vai uimahalli), mutta 80-luvun loppupuolen ja 90-luvun alkupuolen suomalaisessa arkkitehtuurissa näkyy hyväntuulinen postmodernismi, sopivasti eklektisyyttä. Esimerkkejä tuon ajan muista kohteista on varsinkin Pikku-Huopalahti ja Katajanokka, vähän varhemmalta ajalta Länsi-Pasila.

Köh, no, makuasioista ei sovi kiistellä. Eittämättä loota on sininen, ei harmaa, mutta eipä tuo ainakaan meikäläistä juuri lämmitä. Hyvin sopii naapurustoonsa nykyiselläänkin. Aseman sisätila onkin aivan siedettävä (plusmiinus ihmisten törmäily tungoksessa), mutta se voisi olla melkein mikä tahansa ostari raiteiden päälle nostettuna. Tuntuu, että tekijöillä ei ole ollut mitään sen kummempaa ajatusta rautatieasemasta.

Itse olen lukenut hiljattain useammankin suht nimekkään suomalaisen arkkitehdin katumuksen sävyisiä kirjoituksia omista ja kollegoiden seikkailuista postmodernismin ihmelandiassa (en tarkoita tällä Pasilan asemaa, sehän on varsin suoraviivainen loota). Leikillisyydessä ei sinänsä tietysti ole vikaa, postmodernismin ideoissa sen sijaan mun mielestä on. Vaikka PoMo:n ajatusta kannattaisikin, niin ongelma pastellikoristeluissa tuppasi olemaan se, että niitä tehtiin niin halvalla, että käsityötä tai osaamista ei heihin juuri panostettu. Värillisistä klinkkereistä huolimatta elementtien saumat paistoivat ihan kuin 70-luvun perusharmaissa laatikoissa. Leikkiminen ja koristelu oli jälleen sallittua, mutta niistä maksaminen ei. Mainittu Pikku-Huopalahti olkoon esimerkkinä.

Itse olin 15 v. Pasilan valmistuessa, ja kieltämättä 'tunneliosuudessa' oli uutuuden viehätystä. Nyt kun katsoo, miten vastaavia on ulkomailla parhaimillaan tehty, niin aika kökköhän tuo on. Ja laiturien katosrakennelmat näyttivät kyllä pahalta heti kättelyssä.

---------- Viesti lisätty kello 23:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:36 ----------

On tietenkin jossain määrin suunnitteluvirhe (liian epäintuitiivinen löytää, liian pieni kaikkien käytettäväksi), mutta myös hyvin paljon matkustajien virhe olla käyttämättä laiturinvaihdossa alikulkutunnelia. Sitä ei käytä juuri kukaan, ja se on ruuhkattomassakin tilanteessa nopeampi tapa kuin liukuportaat yläkautta.

Olen ymmärtänyt, että junat alunperin pysähtyivätkin etelämmäksi kannen alle, mutta ihmiset sitkeästi odottivat junaa nykyisellä paikallaan, ja junan pysähdyttyä sitten lompsivat betonikannen alle junan kyytiin. Ihmisten käytös ei ajan kanssa juurikaan muuttunut, joten pysähdyspaikat sitten nöyrtyivät, ja siirtyivät taivasalle.

Mielenkiintoisia seikkoja molemmat ja mielestäni merkkejä huonosti onnistuneesta rakennuksesta (en ole itse havainnut, kun kuljen Pasilan aseman läpi vain satunnaisesti). Kokeilemattakin olisi pitänyt arvata, että jos vaihtoehtoina ovat päivänvalossa oleva laituri katoksineen ja sen näköinen betoniluola kuin Pasilan aseman alusta on, niin kansa odottaa päivänvalossa. Päinvastaisena esimerkkinä sopii katsoa vaikka yllä mainittua Calatravan TGV-asemaa: kaikille on heti ulko-ovesta käytyään selvää, miten rakennus toimii ja missä junat pysähtyvät. En nyt tarkoita, että olisi pitänyt tehdä samanlainen (Pasilassa on enemmän raiteita, bussipysäkkejä, räntäsadetta yms.), mutta jonkun sortin kokonaistavaltainen ja enempi elegantti rakenteellinen ratkaisu aseman tarpeisiin olisi ollut asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei millään pahalla, mutta postmodernismi on minusta kyllä kaikkein järkyttävintä arkkitehtuuria 1960-1970-lukujen betonikuutioiden ohella. Miten siihen on edes alennuttu? Pelkkä ajatuskin Pikku-Huopalahden ja Merihaan kaltaisista paikoista ahdistaa. :tongue:

Kyllähän pasilan asema on ihan kohtalainen aikalaisekseen, mutta tosiasia lienee se, että valtaosa, ellei lähes kaikki tyylikkäät rakennukset, ovat valmistuneet ennen 1960-luvun alkua. Sotien jäkkeen kun on sorruttu mitä ihmeellisempään, pekistetympään, epäkäytännöllisempään ja ennenkaikkea rumempiin ratkaisuihin. Toki poikkeus vahvistaa säännön, mutta valitettava tosiasia on se, että sitä kaunista sekä tyylikästä rakentamista kaikkine yksityiskohtineen tuskin näemme enää koskaan tulevissa rakennuksissa.
 
Ei millään pahalla, mutta postmodernismi on minusta kyllä kaikkein järkyttävintä arkkitehtuuria 1960-1970-lukujen betonikuutioiden ohella. Miten siihen on edes alennuttu? Pelkkä ajatuskin Pikku-Huopalahden ja Merihaan kaltaisista paikoista ahdistaa. :tongue:

Joo ei kyllä oikeen omaa silmääkään miellytä nuo pas... postmodernit hökkelit, samaa betonisheisseä kuin 1960/1970-luvulla, mutta vaan astetta järkyttävämmän näköiseksi vielä vedetty mm. kylppärikaakeleiden avulla.... Kumma juttu kyllä, että 100 vuotta sitten rakennettiin kauniita rakennuksia vaikka silloin taisi rakentaminen olla huomattavasti vaativampaa kuin nykyisin, tosin työvoimaa saikin varmasti nykyistä roimasti halvemmalla?

Omaa silmääni miellyttää arvokas klassinen arkkitehtuuri, jota onneksi vielä vähän maailmalla jotkut hullut arkkitehdit arvostavat myös! Paras esimerkki 2000 luvun klassisista rakennuksista lienee Nevski Prospektille 2010 avattava Nevsky Centre.
 
Mun mielestä toi Nevski keskus on ruma. Kyllä klinkkeripintanen ja pesubetoni on kaunista. Suorastaan silmä lepää kun näkee ison petonilähiön.
 
Mun mielestä toi Nevski keskus on ruma. Kyllä klinkkeripintanen ja pesubetoni on kaunista. Suorastaan silmä lepää kun näkee ison petonilähiön.

Makuasioista on aina mukava kiistellä ;) Oma silmäni lepää kun näen tyylikästä kaupunkikorttelirakentamista kuten esim. Etu-Töölö. Myöskin 1950 lukulaiset väljät lähiöt/asuinalueet miellyttää.
 
Siihen aikaan, kun Pasilan asemaa suunniteltiin, tehtiin mielestäni sodanjälkeisen Suomen parasta arkkitehtuuria. Pastellisävyisistä klinkkerilaatoista voi olla montaa mieltä (onks tää asemahalli vai uimahalli), mutta 80-luvun loppupuolen ja 90-luvun alkupuolen suomalaisessa arkkitehtuurissa näkyy hyväntuulinen postmodernismi, sopivasti eklektisyyttä. Esimerkkejä tuon ajan muista kohteista on varsinkin Pikku-Huopalahti ja Katajanokka
Pakko aloittaa sanomalla, ettei (suomalainen) Postmodernismi suurimmalta osalta minunkaan silmääni miellytä. Pikku-Huopalahdessa on tosin joitakin varsin viehättäviä rakennuksia (esim. Kallioportaankatu 7, Tilkantori 3, kympin päättärin vieressä olevan K-Marketin talo), mutta näitä kaikkia yhdistää se, etteivät ne oikeastaan näytä Postmoderneilta rakennuksilta vaan tuovat ainakin minulle enemmänkin mieleen funkkiksen tai streamline modernen. Pääosasta Pikku-Huopahden alueen rakennuksista ovat kuitenkin minusta järkyttävän rumia. Usemmissa tapauksissa muuten ihan kelvollisen näköinen puhdaslinjainen rakennus on menty pilaamaan täysin älyttömillä ja usein epäjäytännöllisillä "hauskoilla" yksityiskohdilla, jotka tekevät kokonaisuudesta levottoman näköisen.

Pasilan asema ei ole missään nimessä kaikkein kamalin esimerkki postmodernismista Suomessa; ainakaan siihen ei ole tungettu ikkunoiden eteen "koristeeksi" kärjellään seisovia kolmioita tai muita rakennuksen muodosta täysin irrallaan olevia elementtejä. Sen ongelma on kuitenkin sama kuin muussakin suomalaisessa postmodernimissa - loppujen lopuksi ei ole uskallettu irtautua perinteisemmästä "laatikko-arkkitehtuurista" ja tehdä jotain oikeasti erilaista kuten edellä mainitut Calatravan rakennukset.
 
Takaisin
Ylös