Sivu 2 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/48

Viestiketju: Asema-arkkitehtuuri

  1. #16

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Puolimatala Näytä viesti
    Omaa silmääni miellyttää arvokas klassinen arkkitehtuuri, jota onneksi vielä vähän maailmalla jotkut hullut arkkitehdit arvostavat myös! Paras esimerkki 2000 luvun klassisista rakennuksista lienee Nevski Prospektille 2010 avattava Nevsky Centre.
    Itseäni taas tuo uus-uusklassismi, tai miksi häntä nyt nimittäisi, etäisesti hirvittää. Moderniin rakennukseen liimataan kylkeen vanhan näköinen julkisivu, vaikka aika on aivan toinen ja rakennustekniikka, käyttötarkoitus ja tilaohjelma täysin jotain muuta kuin esikuvassa. Tulee mieleen suomalaisten talotehtaiden (esi)kaupunkiympäristöön myymät 'perinnehirsitalot' sun muut. Miltäpä tuntuisi, jos Helsinkiin rakennettaisiin uusi asema, joka ulospäin näyttäisi Saarisen päärautatieaseman variaatiolta? Rakennettaisiinko Helsinkiä vai Helsinki-teemapuistoa? On kyllä mahdollista tehdä kaunista tämän päivän lähtökohdista jos osaamista piisaa. Esim. tuon Nevskin kohdalla voisi aivan hyvällä syyllä tehdä naapurirakennuksia vastaavan ikkuna-aukotuksen moderniin ja modernin näköiseen rakennukseen, lasiseinä tms. ei ole mikään pakko.

  2. #17
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    On kyllä mahdollista tehdä kaunista tämän päivän lähtökohdista jos osaamista piisaa.
    Keskustelin muutama vuosi sitten rakennustekniikoista, ja nykyään on keinot tehdä koristeellisia rakennuksia (ottamatta kantaa tyylisuuntaukseen) huomattavasti halvemmalla kuin käsityön aikana. Mutta ei käy, vaikka osattaisi ja olisi rahaa. Esimerkiksi Katajanokan jugend-talojen keskellä olevaa tonttia ei saanut täydentää ympäristön tyyliin sopivalla jugend-talolla. Nykyään ei saa rakentaa jugendia, se on tyylirikos! Siis johdonmukaisesti vuoden 1990-mallisen kolariauton korjaaminen on tehtävä tyylipuhtaasti 2009-mallin koriosilla, eikö?

    Mutta osaaminen asemien rakentamisessa niiden toiminnan kannalta on minusta suurempi ongelma. Kun joukkoliikennettä ei rakenneta, aikaisempi osaaminen unohtuu ja päätyy hautaan. Jos matkakeskus tai asema muistuttaa automarkettia, onko se ihme, kun julkisten tilojen rakentaminen on ollut pääasiassa marketteja. Ja kaiken päälle asematoimintoja tärkeämpää ovat aseman kauppojen toiminta. Esimerkkinä Kamppi, jossa kaikkia saapuvia kävelytetään turhaan 150 metriä, jotta joku heistä eksyisi reitin varrella oleviin kauppoihin.

    Pasila on esimerkki toimimattomuuden huipentumasta – myös kauppakeskuksena. Eihän rakennuksen suunnittelussa ole mitään, mikä viittaisi ihmisvirtojen pohdintaan. Jos ei raidejärjestykseen voi puuttua, voisi puutta raiteiden välisten kulkureittien suunnitteluun. Mutta sellaista ei ole lainkaan. Eikä ole suunniteltu vaihtamista busseihin ja ratikoihin, ei edes autoihin. Pasialassahan ei ole liityntäpysäköintiä ollenkaan, mutta Töölön metroutopian myötä sinne joskus pysäköintihalli tulee. Siis metroaseman paikalle, joka käytetään pysäköintilaitokseksi.

    Arkkitehtuuri ei ole vain taidetta, vaan myös toimimista. Funktionalismi pyrki pelkistämään arkkitehtuurista pois koristetaiteen, mutta se ei tarkoita sitä, että koristeellinen arkkitehtuuri ei olisi ollut ja olisi nykyäänkin toimivaa. Suomalainen julkinen rakentaminen näyttää pelottavalla tavalla pelkistyvän Ideapark-peltihallirakentamisessa, jossa taide on parhaimmillaan lavasteteknistä kitchiä ja toiminnallisuus parkkipaikalta peltihallin ovelle johtava jalkakäytävä, jonka varrella on ostoskärrykatos. Se on varmaan se asema?

    Antero

  3. #18

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Itseäni taas tuo uus-uusklassismi, tai miksi häntä nyt nimittäisi, etäisesti hirvittää. Moderniin rakennukseen liimataan kylkeen vanhan näköinen julkisivu, vaikka aika on aivan toinen ja rakennustekniikka, käyttötarkoitus ja tilaohjelma täysin jotain muuta kuin esikuvassa. Tulee mieleen suomalaisten talotehtaiden (esi)kaupunkiympäristöön myymät 'perinnehirsitalot' sun muut. Miltäpä tuntuisi, jos Helsinkiin rakennettaisiin uusi asema, joka ulospäin näyttäisi Saarisen päärautatieaseman variaatiolta? Rakennettaisiinko Helsinkiä vai Helsinki-teemapuistoa? On kyllä mahdollista tehdä kaunista tämän päivän lähtökohdista jos osaamista piisaa. Esim. tuon Nevskin kohdalla voisi aivan hyvällä syyllä tehdä naapurirakennuksia vastaavan ikkuna-aukotuksen moderniin ja modernin näköiseen rakennukseen, lasiseinä tms. ei ole mikään pakko.
    Mun mielestäni on ihan ok rakentaa uutta vanhan näköisenä, ympäröivää rakennusperinnettä kunnioittaen. Helsingissä on esim hoteli Kämp rakennettu pari kolme kertaa uudestaan sisältä, samoin Wulffin talosta Stockan korttelissa jätettiin vain julkisivu entiselleen. Vaihtoehtona näille remonteille olis todellaki ollut talojen purku kokonaan ja korvaaminen laatikkotalolla. Toisaalta jos nyt samaan hommaan ryhdyttäisiin niin ehkä säilytettäisiin edes jotain vanhasta sisäkaluistakin.

    Mitä rautatieasemien arkkitehtuuriin tulee niin nerokasta oli mielestäni Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä että Huopalahteen ja Pitäjänmäkeen rakennettiin laiturikatokset jotka ovat sen näköisiä kuin jos ne olisivat rakennnettu itse asemarakennusten rakentamisen aikoihin.

    Mitä minä toivoisin vielä, että jos joko Pisara-rata tai Töölön metro rakennetan, niin rakennettaisiin Helsinkiin edes yksi vanhanaikaisen näköinen metroasema, eli sellainen jonka sisäänkäynti/lippuhalli-rakennus olisi sopusoinnussa alueen muiden vanhojen rakennusten kanssa ja sisäseinät olisi kaakelia kuten 1900-luvun alkupuoliskon metroasemilla oli tapana.

    t. Rainer

  4. #19

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Esimerkiksi Katajanokan jugend-talojen keskellä olevaa tonttia ei saanut täydentää ympäristön tyyliin sopivalla jugend-talolla. Nykyään ei saa rakentaa jugendia, se on tyylirikos! Siis johdonmukaisesti vuoden 1990-mallisen kolariauton korjaaminen on tehtävä tyylipuhtaasti 2009-mallin koriosilla, eikö?
    Jugendia itseään pidettiin aikanaan tyylirikoksena. Vissiin on niin, että ennen oli aina paremmin ja nykynuoriso on ollut pilalla antiikin kreikkalaisten ajoista...

    Johdonmukaisesti muuten tyhjälle tontille rakentaminen ei ole korjausrakentamista . Rakennettuun ympäristöön sopiminen ja sitä kautta sen kohentaminen tietty pitäisi kaupungissa aina olla arvo.

  5. #20

    Liittynyt
    04.07.2006
    Sijainti
    Oulu
    Viestejä
    310

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Hyvin todettu.

    Meillä Suomessa on aika huonosti toteunut tuo arvottaminen kaupungeissa. Arkkitehtuuria kun tehdään edelleenkin aika paljon rakennus kerrallaan jonka voi nähdä vaikkapa pienoismalleissa ym. esityksissä, niissä kun on yleensä aina yksi ainoa rakennus jota ei ole sijoitettu maisemaansa. Lisäksi suunnitelmat esitetään yleensä lintuperspektiivistä tai ainakin kaukaisena aksonometrana joka väistämättä vinouttaa katsojan mahdollisuutta suhteuttaa rakennusta maisemaansa. Nykyiset CAD-ohjelmistot ovat hiukan muuttaneet tilannetta mutta hitaasti maisema muuttuu eduksensa vaikka teknologiat sekä suunnittelussa että rakentamisessa ovat kehittyneet huimasti.

    Arvottamisen olemattomuus näkyy vahvimmin pientaloalueilla. Helsingin pientaloalueet ovat hyvä esimerkki siitä "monimuotoisuudesta" eli anarkiasta mikä Suomessa vallitsee. Sopiva hakija rakentaa haluamansa möhkäleen tai monumentin piittaamatta laisinkaan mitä alueen ilmeelle tapahtuu. Ehkä tiukemmin säädelty asemakaavoitus voisi sittenkin olla asiassa eduksi.

  6. #21
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kaakkuri Näytä viesti
    Ehkä tiukemmin säädelty asemakaavoitus voisi sittenkin olla asiassa eduksi.
    Tiukkaakin on ollut. Sillä on synnytetty monotonisuutta ja ilmeettömyyttä. Miten on niin vaikeata löytää sopiva määrä ohjausta ja vapauksia!

    Antero

    ---------- Viesti lisätty kello 13:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:57 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Johdonmukaisesti muuten tyhjälle tontille rakentaminen ei ole korjausrakentamista . Rakennettuun ympäristöön sopiminen ja sitä kautta sen kohentaminen tietty pitäisi kaupungissa aina olla arvo.
    Kysymyshän on vain rajan asettamisesta. Arkkitehtikunta on sitä mieltä, että ruutuikkunaa ei rakennuksessa saa korvata yksilasisella ikkunalla. Mutta kun mennään tontti-, kortteli- saati kaupunginosatasolle, periaate kääntyy painvastaiseksi.

    Ei ole pakko olla, mutta en ymmärrä, miksi pitää kieltää se, että jugend-kaupunginosassa on vain jugend-taloja. Myös silloin, kun on jäänyt rakentamatta yksi tontti. On se kaupunginosa ja sen näkymät kokonaisuus myös, ei ainoastaan yhden rakennuksen julkisivu yksityiskohtineen.

    Ehkä tämä on erityisesti helsinkiläinen ongelma, sillä olen nähnyt muualla jopa Suomessa huomaamatonta ja tyyliä rikkomatonta uudisrakentamista vahoissa miljöissä. Erityisen mukava on eräs ruotsalainen pikkukaupunki, jossa on kokonainen uusi kaupunginosa, joka on ilmeeltään aivan samanoloinen kuin yli 100 vuotta vanha puukaupunki. Silti tarkkaan katsoen kaikki on uutta eikä edes mitenkään erityisesti jäljittelevää. Oli sielläkin jouduttu vääntämään normien kanssa, mutta meillähän ei saa kujia ja muuta viihtyisää vanhojen kaupunikien elementtejä enää tehdäkään. On pysäköintinormi, jalkakäytävänormi, näkemänormi, paloautonormi, roska-autonormi, 3,5 m leveän kauhakuormaajan normi jne.

    Antero

  7. #22

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Tiukkaakin on ollut. Sillä on synnytetty monotonisuutta ja ilmeettömyyttä. Miten on niin vaikeata löytää sopiva määrä ohjausta ja vapauksia!
    Olen itse kasvanut 70-luvulla rakennetulla omakotialueella, joka on näitä 'liian tiukkaan' normitettuja. Talot ovat suorissa riveissä ja kattojen kaltevuus ja suunta oli määrätty kaavassa. Samoin se, että julkisivun piti olla laudoitusta tai tummaa tai punaista tiiltä. Joku kumminkin sooloili, ja teki keltaisesta tiilestä, mistä vissiin tuli sanomista. Purkamaan ei sentään laitettu.

    Voi olla, että kansa normituksesta ahdistui, mutta nykyään alue on kyllä ehdottomasti paremman ja levollisemman näköinen kuin viereiset uudet, joissa kaikki kadut ovat kaarevia ja rakentajat ovat saaneet sijoitella tönönsä tontille vapaasti. Tämän seurauksena joku on kadussa kiinni, joku tontin perällä, jollain on autotalli edessä, jollain takana. Harjakattoja on kaikkiin mahdollisiin suuntiin, myös yhden tontin sisällä, ja kreikkalais-roomalais-takahikiäläiset pylväiköt sun muut erkkerit rimin rämin isojen ulkonevien hirsisalvosten kanssa. Materiaaleina on kaikki mitä kaupasta löytyy ja vähän ulkomailta tilattuja kastikkeita päälle. Mitään jakoa yksityiseen ja julkiseen tilaan ei sillisalaatissa ole, yhden talon makuuhuoneen ikkuna voi olla kiinni naapurin etupihan reunassa jne.

    Mietin, että kun yhden ja toisen hetken tyylirikoksista tulee ajan saatossa arvostettua arkkitehtuuria (Jugend), niin miten mahtaa käydä näiden sekametelien. Sanoisin, että piukkaan normitettu nousee asteikolla ensin, mutta eihän sitä tiedä, vaikka tulevaisuudessa täyshörhelletyt alueet olisivat muodissa kuten puutalokaupungit nyt.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Erityisen mukava on eräs ruotsalainen pikkukaupunki, jossa on kokonainen uusi kaupunginosa, joka on ilmeeltään aivan samanoloinen kuin yli 100 vuotta vanha puukaupunki. Silti tarkkaan katsoen kaikki on uutta eikä edes mitenkään erityisesti jäljittelevää.
    Tässäpä taitaa olla asian ydin. Kaunista voi tehdä teeskentelemättäkin. Suomessakin on joissain paikoissa puutalokaupunkiin lisätty ainakin yksittäisiä uusia puutaloja aivan onnistuneesti ja koristelautoja virittämättä.

    Tuli mieleen Englannissa prinssi Charlesin harrastusprojektina rakennuttama vanhan englantilaisen kylän jäljitelmä. Paikassa lienee paljon hyvääkin, mutta omiin silmiini särähti jotkut kikkailut. Englannissa on joskus kuulemma verotettu kiinteistöjä ikkunoiden lukumäärän mukaan, mistä syystä vanhojen talojen ulkoseinissä näkeen umpeen muurattuja ikkunoita. Uusvanhassa kylässä oli julkisivuihin tehty näitä umpinaisia ikkunankehyksiä, vaikka seinän rakenne tietysti on uudessa talossa ehjä. Ilmeisesti tästä pitäisi tulla asujaimistolle kotoisampi olo tai jotain.

  8. #23
    Max
    Max ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    26.08.2008
    Viestejä
    1004

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Asemien kanssa tällä ei ole enää hetkeen ollut mitään tekemistä, joten linkkaanpa tähän kuvan Puolan Kołobrzegistä, jossa on mielestäni varsin onnistuneesti jälleenrakennettu sodassa tuhoutunutta vanhaakaupunkia. Taloista näkee heti, että kyseessä on vanhakaupunki, vaikka ne ovatkin viimeisten 20 vuoden tuotoksia eivätkä yritäkään näyttää keskiaikaisilta. Ihan tuossa vieressä muuten oli myös muutama järkyttävä 60-luvun 15-kerroksinen betonikolossi - onneksi niitä ei ollut varaa rakentaa enempää...

  9. #24
    Puolimatala avatar
    Liittynyt
    21.11.2007
    Sijainti
    Itä-Helsinki, Kontula
    Viestejä
    209

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Käsitykseni mukaan Nevskillä on aika tarkat rakennusmääräykset ja uudetkin talot on rakennettava vallalla olevan tyylin mukaan, mikä onkin ihan hyvä, ettei vaan pääse tapahtumaan samanlaista vahinkoa mitä Helsingin keskustassa 1960/1970 luvulla...

    Ihan hyvä että maailma kehittyy - myös arkkitehtuurin saralla - mutta tuntuu, että nykyarkkitehdit joutuu monesti suunnittelemaan pelkät kustannuslaskelmat... rakennusfirma antaa tarvittavat elementtipalikat ja rakennusfirmalle alihankintaa tekevä parvekefirma antaa parvekkeet... Arkkitehti voi itse suunnitella "hassun hauskat" vaaleanpunaiset betonielementit ja kaakelikoristelut.

    Toivottavasti joskus saamme vielä nauttia jostain aivan uudesta ja kauniista arkkitehtuurista tyylikkäine yksityiskohtineen!

    Lasivitriinejä, postmoterneja elementtitaloja, halpis elementtitaloja sun muuta on jo ihan riittävästi tullut kateltua.
    Volvo B10M Wiima K202 - Korkeatasoista kaupunkiliikennettä jo vuodesta 1984!

  10. #25

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Käytännöllinen ratkaisu arkkitehtuurin kohottamiseen olisi painottaa asukkaiden itselleen rakennuttamia asuntoja myös keskustaympäristöön. Nykyään kun omaehtoista rakentamista on käytännöllistä tehdä vain Nurmijärvivyöhykkeellä omakotitaloon.

    Hernesaareen taitaa olla tulossa tämäntapainen taloprojekti, jossa asukkaat muodostavat taloyhtiön jo ennen talon suunnittelun aloittamista. Näin pitäisi olla jo pohjaa tehdä asukaslähtöistä eikä kustannuslähtöistä asutusta kaupunkiinkin.

  11. #26
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3344

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Pääosasta Pikku-Huopahden alueen rakennuksista ovat kuitenkin minusta järkyttävän rumia. Usemmissa tapauksissa muuten ihan kelvollisen näköinen puhdaslinjainen rakennus on menty pilaamaan täysin älyttömillä ja usein epäjäytännöllisillä "hauskoilla" yksityiskohdilla, jotka tekevät kokonaisuudesta levottoman näköisen.
    Mun mielestä Pikku-Huopalahti on todella viehättävä, arkkitehtuurin puolesta lapsiperheelle ja lapsellisille aikuisille paras mahdollinen asuinpaikka. Esimerkiksi yhden ratikkalinjan varren talon kyljessä on aita, jossa on kurkistusreikä. Me ollaan puolisoni kanssa sellaisia hassuttelijoita, että pakkohan se oli mennä testaamaan.

    90-luvulla lapsuuteni eläneenä muutenkin tuntuu, että monessa asiassa (lamaa lukuunottamatta) se oli todella hyvä vuosikymmen elää lapsuutensa: musiikki oli naiivia, muoti oli ja eli pastelliväreistä farkkutakkeihin eikä lastenohjelmat olleet ihan vielä täynnä piripäistä väkivaltaa (Turtlesit ja Prätkähiiret olivat jo sinne päin, mutta vielä aika kilttejä nykypiirrettyihin verrattuna). No se off-topicista.

    Olen sikäli samaa mieltä, että postmodernismin(kin) aikana tehtiin ylilyöntejä, sekamelska erilaisista yksityiskohdista ei automaattisesti tuo hyvää lopputulosta. Ja suoranaiset kulissimaiset turhakkeet, kuten Tampereella ns. Ukko-Pekan talossa oleva "torni", joka on käytännössä tornin muotoon ladottu tiilielementti, jonka takana on ilmaa, ovat tökeröjä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Pasilan asema ei ole missään nimessä kaikkein kamalin esimerkki postmodernismista Suomessa; ainakaan siihen ei ole tungettu ikkunoiden eteen "koristeeksi" kärjellään seisovia kolmioita tai muita rakennuksen muodosta täysin irrallaan olevia elementtejä. Sen ongelma on kuitenkin sama kuin muussakin suomalaisessa postmodernimissa- - loppujen lopuksi ei ole uskallettu irtautua perinteisemmästä "laatikko-arkkitehtuurista" ja tehdä jotain oikeasti erilaista kuten edellä mainitut Calatravan rakennukset.
    Pasilan asema nyt ei aivan puhdasta possumodernia olekaan, vaan aikansa trendeistä ammentanut varsin rationalistinen satelliittiajan asema.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Itseäni taas tuo uus-uusklassismi, tai miksi häntä nyt nimittäisi, etäisesti hirvittää. Moderniin rakennukseen liimataan kylkeen vanhan näköinen julkisivu, vaikka aika on aivan toinen ja rakennustekniikka, käyttötarkoitus ja tilaohjelma täysin jotain muuta kuin esikuvassa.
    Olen osittain samaa mieltä. Nykyinen uusklassismi on pääasiassa mautonta, joskin poikkeuksia löytyy (kuten Nevskin Stokka). Antiikista ammentavat tyylit muutenkin näin regionalismin vankkana puolestapuhujana saisivat ainakin Suomessa jäädä omaan arvoonsa, 20-luvun Egypti-villitys saa mun puolestani jäädä viimeiseksi antiikin jälkijäristykseksi Villissä Pohjolassa. Sen sijaan kotoisasta kansallisperinteestä ammentava 1890-1900-lukujen kansallisromantiikka ja sen sisartyylit jugend ja mannermainen art nouveau sopivat varsinkin alueilla, joille näitä taloja on aikanaan rakennettu kuin nenä päähän. Ja jos elementtisaumat piilotetaan, voi ihan uudisalueille näitä mun puolestani rakentaa. Verrattuna sitä edeltäviin pelkistettyihin rakennustyyleihin, postmodernismi on itse asiassa aivan kuin jugend! Yhtä freesi tyyli suhteessa edeltäjiinsä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Tulee mieleen suomalaisten talotehtaiden (esi)kaupunkiympäristöön myymät 'perinnehirsitalot' sun muut. Miltäpä tuntuisi, jos Helsinkiin rakennettaisiin uusi asema, joka ulospäin näyttäisi Saarisen päärautatieaseman variaatiolta? Rakennettaisiinko Helsinkiä vai Helsinki-teemapuistoa? On kyllä mahdollista tehdä kaunista tämän päivän lähtökohdista jos osaamista piisaa. Esim. tuon Nevskin kohdalla voisi aivan hyvällä syyllä tehdä naapurirakennuksia vastaavan ikkuna-aukotuksen moderniin ja modernin näköiseen rakennukseen, lasiseinä tms. ei ole mikään pakko.
    Perinnehirsitalot ovat OK, jos kaikki salvokset ym. on tehty perinteisin suomalaisin keinoin. Talotehtaiden tyyppihirsitaloja en tunne, mutta ainakin ns. Älvsbytalot ja vastaavat ovat järkyttäviä: maalaisromanttisia pitsihuviloita/minikartanoita vieri vieressä keskellä peltoa, kertakaikkisen mautonta!!! Varsinkin, kun niistä näkee, että käsityötä niissä ei ole kuin korkeintaan "isännän" tekemät terassin rappuset.

    Mun mielestä Saarisen piirtämistä Helsingin ja Wiipurin rautatieasemista vaikutteiden ottaminen ei ole sinällään mitenkään väärin. Vai onko Humppilan asema jotenkin epäonnistunut arkkitehtuuriltaan? Jos itse olisin asema-arkkitehti tai tilaaja, edellyttäisin pääoven eteen joko saarismaisen laajan kaaren tai suppeamman, kellotaulun raamittavan kaaren, kummassakin tapauksessa kattokaaren täyttävällä kattoikkunalla. Kivimiehiä tai mitälie elukoita Viipurissa oli en kaipaisi kuitenkaan.

    Jos rakennetaan uusi asema johonkin, täytyy jälleen Pietilää ja Oulun koulua arvostavana regionalistina sanoa, että pitää miettiä, mikä on alueen henki. Esimerkiksi Kivistöön gesellius-lindgren-saarinen-henkinen asema ei todellakaan sopisi, vaan sen pitää olla sopusoinnussa ympäristön kanssa. Mutta jos ympäristö vaikuttaa yksitoikkoiselta (mitä Kivistön osalta ei liene pelättävissä), voidaan repäistä ja sittenkin viitata Helsinkiin. Tai vaikka Tikkurilaan, käyttää jotain muistumia vaikka Vantaan kaupunginmuseosta, eli Tikkurilan vanhasta asemasta. Toki on epätodennäköistä, että valtion metroradalle rakennettaisiin varsinaista asemarakennusta alikulkutunnelia ja portaiden yläpään odotushuonetta lukuunottamatta, mutta ajatusleikkinä tämä on mielenkiintoinen.

    Hyvänä esimerkkinä muuten yksitoikkoisuuden murtavasta arkkitehtuurista on Pietilöiden suunnittelema Hervannan keskusakseli. Tämä nyt ei ole puhtaasti regionalistinen (paitsi maahanmuuton seurauksena tavallaan ehkä nykyään), koska se ammentaa Tammerkosken punatiilitehtaiden lisäksi myös mm. Arabiasta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Arkkitehtuuri ei ole vain taidetta, vaan myös toimimista. Funktionalismi pyrki pelkistämään arkkitehtuurista pois koristetaiteen, mutta se ei tarkoita sitä, että koristeellinen arkkitehtuuri ei olisi ollut ja olisi nykyäänkin toimivaa. Suomalainen julkinen rakentaminen näyttää pelottavalla tavalla pelkistyvän Ideapark-peltihallirakentamisessa, jossa taide on parhaimmillaan lavasteteknistä kitchiä ja toiminnallisuus parkkipaikalta peltihallin ovelle johtava jalkakäytävä, jonka varrella on ostoskärrykatos. Se on varmaan se asema?
    Funktionalismin paras oivallus oli juurikin siinä, että talo on suunniteltava ensisijaisesti sitä ajatellen, mitä varten se rakennetaan. Tahallinen piirteiden poisto ei välttämättä ollut paras idea, varsinkaan vanhoista taloista jälkikäteen toteutettuna. Valitettavasti suuri osa suomalaisia asemarakennuksia koki funkkiksen tuhon, monet koristeelliset asemat muuttuivat tavallisen näköisiksi puutaloiksi. Tuolloin, ja vuosikymmeniä myöhemminkin ajateltiin "less is more". 1970- ja 80-luvun taitteessa tajuttiin, että rakennusten käyttäjien mielestähän tosiassa "less is bore"!

    Ideapark ei ole arkkitehtuuria. Se on rakennusinsinööri-tyyliä, eli millään muulla ei ole merkitystä kuin toimivuudella. Ideaparkin "Vanhakaupunki" on mauttominta, mitä olen koskaan nähnyt, hienoa oli ainoastaan valtava Suomen ja Baltian kartta. Ahdistavaa oli, kun luonnonvaloa ei tullut mistään vaan katossa keikkui erilaisia putkia, selvä moka "suunnittelijalta". Iso kattoikkuna lisäisi taatusti myyntiä, väittäisin, että jopa yli rakennus- ja ylläpitokustannusten.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mun mielestäni on ihan ok rakentaa uutta vanhan näköisenä, ympäröivää rakennusperinnettä kunnioittaen. Helsingissä on esim hoteli Kämp rakennettu pari kolme kertaa uudestaan sisältä, samoin Wulffin talosta Stockan korttelissa jätettiin vain julkisivu entiselleen. Vaihtoehtona näille remonteille olis todellaki ollut talojen purku kokonaan ja korvaaminen laatikkotalolla. Toisaalta jos nyt samaan hommaan ryhdyttäisiin niin ehkä säilytettäisiin edes jotain vanhasta sisäkaluistakin.
    Tämä nyt on ollut ihan oikein, säästetään edes julkisivu. Sinänsä harmi, että sisätilat on "rationalisoitu", mutta se lienee ollut liiketaloudellisen pakon sanelema ratkaisu.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mitä minä toivoisin vielä, että jos joko Pisara-rata tai Töölön metro rakennetan, niin rakennettaisiin Helsinkiin edes yksi vanhanaikaisen näköinen metroasema, eli sellainen jonka sisäänkäynti/lippuhalli-rakennus olisi sopusoinnussa alueen muiden vanhojen rakennusten kanssa ja sisäseinät olisi kaakelia kuten 1900-luvun alkupuoliskon metroasemilla oli tapana.
    OK periaate, mutta ei tehdä mitään tahallisen stalinistisia tai 50-luvun funkkiksen näköisiä asemia. Helsingin metro on vahvasti 1970-lukulainen hanke, eikä siihen sovi sotkea aikaisempia brändejä. Ellei sitten vedetä tahallisesti överiksi ja rakenneta kunnon steampunk-metroasemaa, jolloin opasteet ja kaikki ovat kuin edellisen vuosisadan vaihteesta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    kreikkalais-roomalais-takahikiäläiset pylväiköt sun muut erkkerit rimin rämin isojen ulkonevien hirsisalvosten kanssa. Materiaaleina on kaikki mitä kaupasta löytyy ja vähän ulkomailta tilattuja kastikkeita päälle. Mitään jakoa yksityiseen ja julkiseen tilaan ei sillisalaatissa ole, yhden talon makuuhuoneen ikkuna voi olla kiinni naapurin etupihan reunassa jne.

    Mietin, että kun yhden ja toisen hetken tyylirikoksista tulee ajan saatossa arvostettua arkkitehtuuria (Jugend), niin miten mahtaa käydä näiden sekametelien. Sanoisin, että piukkaan normitettu nousee asteikolla ensin, mutta eihän sitä tiedä, vaikka tulevaisuudessa täyshörhelletyt alueet olisivat muodissa kuten puutalokaupungit nyt.
    Aah, kamalaa! Keskenään erilaiset talot ovat virkistäviä, mutta jos talo on itsensä kanssa erilainen niin yök!


    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Tässäpä taitaa olla asian ydin. Kaunista voi tehdä teeskentelemättäkin. Suomessakin on joissain paikoissa puutalokaupunkiin lisätty ainakin yksittäisiä uusia puutaloja aivan onnistuneesti ja koristelautoja virittämättä.

    Tuli mieleen Englannissa prinssi Charlesin harrastusprojektina rakennuttama vanhan englantilaisen kylän jäljitelmä.
    Pyöräilin viime viikolla eräänä aamuna Porvoon vanhassakaupungissa. Se oli todella mielenkiintoista ja pittoreskia, yritin hillitä itseäni kamerakännykän kanssa. Mietin vakavissani, että Suomessa voitaisiin rakentaa uusia vanhankaupungin tapaisia alueita. Ei siis mitään lavaste-vanhakaupunkeja vaan vanhankaupungin hyviä puolia ammentavia uusia esikaupunkeja. Sellaisia, joiden halki kulkisi raideliikenne, ja raideliikenneasemalla olisi tori (ja mahdollisesti asemarakennus), ja ympäröivä rakennuskanta olisi toisaalta suomalaiskansallista perinnerakentamista ja yhtäältä modernia ekorakentamista, vaikka sektoreittain jaettuna. Asemakaava olisi laadittu keskiaikaisen sekavana niin, että katuverkko olisi labyrinttimainen ja kadut olisivat kapeita, kivipäällysteisiä. Alue olisi kokonaan kävelykatu- tai pihakatualuetta, jolloin autoliikenne kulkisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdolla.

    Onko muuten joku käynyt Valkeakosken asuntomessualueella, ja jos on, miltä alue näytti? Sopiko "vapaa kaava" uuskylämäiseen alueeseen hyvin?

    ---------- Viesti lisätty kello 19:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:25 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut GT8N Näytä viesti
    Ei millään pahalla, mutta postmodernismi on minusta kyllä kaikkein järkyttävintä arkkitehtuuria 1960-1970-lukujen betonikuutioiden ohella. Miten siihen on edes alennuttu? Pelkkä ajatuskin Pikku-Huopalahden ja Merihaan kaltaisista paikoista ahdistaa.

    Kyllähän pasilan asema on ihan kohtalainen aikalaisekseen, mutta tosiasia lienee se, että valtaosa, ellei lähes kaikki tyylikkäät rakennukset, ovat valmistuneet ennen 1960-luvun alkua. Sotien jäkkeen kun on sorruttu mitä ihmeellisempään, pekistetympään, epäkäytännöllisempään ja ennenkaikkea rumempiin ratkaisuihin. Toki poikkeus vahvistaa säännön, mutta valitettava tosiasia on se, että sitä kaunista sekä tyylikästä rakentamista kaikkine yksityiskohtineen tuskin näemme enää koskaan tulevissa rakennuksissa.
    Eli siis mielestäsi postmodernin tyylin yksityiskohdat ovat vääränlaisia? OK, ymmärtäähän tuon, ovathan ne pelkistettyjä yksityiskohtia. Nykyään tehdään mielestäni karseempaa arkkitehtuuria kuin 80-90-luvulla, esimerkiksi tyyppikerrostalot ovat parvekepuolelta täynnä putkia, rimoja ja vaikka mitä sälää, kun taas aikaisemmin sälää oli tasaisemmin. Nykyään tehdään myös kamalia ikkunavirityksiä, jotka ovat mukahauskoja. Esimerkiksi ikkunat on ladottu kuin shakkiruudukko tai sitten ihan randomisti.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Puolimatala Näytä viesti
    Joo ei kyllä oikeen omaa silmääkään miellytä nuo pas... postmodernit hökkelit, samaa betonisheisseä kuin 1960/1970-luvulla, mutta vaan astetta järkyttävämmän näköiseksi vielä vedetty mm. kylppärikaakeleiden avulla....
    Tiedätkö yhtään mistä puhut? Näiden rakennusten pohjana on varmasti betoni, mutta niinhän oli jo joissakin jugend-ajan rakennuksissa. Kylppärikaakeli voidaan korvata vaikka rappauksella, joka on nykyarkkitehtuurin paras puoli. Samoin pastellivärejä ei ole pakko käyttää, vaan ne voidaan vaihtaa lämpimimpiin, tällä hetkellä muodissa oleviin, jos halutaan. Ylimääräiset hassuttelupiirteetkin saadaan tarvittaessa suurelta osin poistettua. Muotokieli kuitenkin on ja pysyy, ja siinä en löydä ainakaan itse mitään vikaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Puolimatala Näytä viesti
    Omaa silmääni miellyttää arvokas klassinen arkkitehtuuri, jota onneksi vielä vähän maailmalla jotkut hullut arkkitehdit arvostavat myös! Paras esimerkki 2000 luvun klassisista rakennuksista lienee Nevski Prospektille 2010 avattava Nevsky Centre.
    Nevsky Centre on ihan nätti juu ainakin havainnekuvassa, ja sopii Pietariin, mutta hyppäisi todella pahasti silmään, jos tuollainen nousisi vaikka Keski-Pasilaan! Postmodernismihan on ammentanut myös klassismista joissain paikoin, mm. päätykolmiot ovat suoraan antiikista, vaikkei niitä tai niiden pylväitä ole korinttilaisiksi koristeltukaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Puolimatala Näytä viesti
    Makuasioista on aina mukava kiistellä Oma silmäni lepää kun näen tyylikästä kaupunkikorttelirakentamista kuten esim. Etu-Töölö. Myöskin 1950 lukulaiset väljät lähiöt/asuinalueet miellyttää.
    Mun mielestäni näissä alueissa parasta on yhdyskuntarakenne, vaikka Munkkivuoren tyyppisissä lähiöissä se on vähän turhan harva. Tuon ajan rakennustaide ei minua miellytä lainkaan, ja omasta mielestäni esim. Taka-Töölö/Munkkivuori/Vallila on arvokas vain kokonaisuutena, samoin kuin Tampereen Kaleva. Jos alueilta puretaan merkittävä osa alkuperäisistä rakennuksista, ei lopuilla ole väliä kuin korkeintaan rakennusajastaan muistuttavana kuriositeettina, "museokorttelina". Hienoiksi talot saa maalaamalla ne valkoisiksi ja nykyaikaistamalla parvekkeet. Vai onko rautaputkiparvekkeissa jotain säilyttämisen arvoista?
    Viimeisin muokkaaja vko; 21.08.2009 kello 09:33. Syy: lainaus korjattu
    Sakari Kestinen

  12. #27

    Liittynyt
    10.07.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    274

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Nyt kun Pasilan ratapihan supistumisen myötä alue on tullut kaavoitettavaksi (ei kaiketi valmis?), niin liekö harkittu Pasilan juna-aseman rakentamista uusiksi? Minusta asema on turhan hallitsevalla paikalla (ylhäällä). Mikäli asema rakennettaisiin alemmaksi vaikkapa nykyisen aseman luoteispuolelle, voisi "pisaran" laiturin rakentaa kaarelle niin, että saataisiin halutut junat Meilahden kautta, Töölöön jne. Tai miten olisi megapisara: Pasila - Ruskeasuo (bussivaihtoyhteyksiä) - Meilahti - Töölöntori - Kamppi - Erottaja - Katajanokka - Kalasatama - Hermanni - Kumpula (kampus/ostari/vaihtoyhteyksiä). Toimisi varmaan paremmin metrona.

  13. #28

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Mun mielestä Saarisen piirtämistä Helsingin ja Wiipurin rautatieasemista vaikutteiden ottaminen ei ole sinällään mitenkään väärin. Vai onko Humppilan asema jotenkin epäonnistunut arkkitehtuuriltaan? Jos itse olisin asema-arkkitehti tai tilaaja, edellyttäisin pääoven eteen joko saarismaisen laajan kaaren tai suppeamman, kellotaulun raamittavan kaaren, kummassakin tapauksessa kattokaaren täyttävällä kattoikkunalla. Kivimiehiä tai mitälie elukoita Viipurissa oli en kaipaisi kuitenkaan.
    Humppilan asema on junasta nähtynä meikäläiselle perin tuttu ja se on mielestäni ikä- ja kokoluokassaan tyylikkäimmästä päästä. Tottakai saa vaikutteita ottaa. Humppila ja tuo esittämäsi idea ovat aivan päteviä uusia tulkintoja aiheesta. Tarkoitin alkuperäisellä kommentillani lähinnä sitä, että tehtäisiin Saarisen aseman näköislaitos kivimiehineen, mutta modernilla tekniikalla ja sen takia tarvittaessa esim. julkisivun mittasuhteita rukkailtaisiin moderneihin sisuskaluihin sopiviksi (vrt. talotehtaan perinnesellainen). Tämä menisi mielestäni tuomittavalle kulissiosastolle.

    En ollut tietoinen noista Pietarin Nevskin määräyksistä. Sinänsä ymmärrettävä keino. Mm. Pariisin bulevardien yhdenmukaiset talot tehtiin aikanaan tiukalla kaupungin ohjauksella, ilmeisesti osin jopa niin, että kaupunginarkkitehti tuli piirtämään uusiksi, jos jonkun suunnitelma pyrki liikaa sooloilemaan. Tuo Pietarin versio näin herran vuonna 2009 näyttää kyllä falskilta. Aidosti vanhojen julkisivujen säästäminen on sitten kokonaan eri asia, siinähän ei rakenneta vanhan näköistä sinne päin -kulissia.

    Pisteet ultrixille jättiluokan kommentoinnista !

  14. #29

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hylje Näytä viesti
    Hernesaareen taitaa olla tulossa tämäntapainen taloprojekti, jossa asukkaat muodostavat taloyhtiön jo ennen talon suunnittelun aloittamista. Näin pitäisi olla jo pohjaa tehdä asukaslähtöistä eikä kustannuslähtöistä asutusta kaupunkiinkin.
    Olisipa hyvä, jos samalla kokeiltaisiin muodostaa sellainen taloyhtiö, jossa kukaan ei halua autopaikkoja. (Pari vieraspaikkaa ja huoltoajoparkki ehkä voitaisiin tehdä.) Siten saataisiin aidosti ja täysin vapaaehtoisesti muodostettua autoton talo. Monestihan nämä autottomat kaupunginosaprojektit tyssäävät uskon puutteeseen. Jospa sitten uskottaisiin, kun etukäteen ilmoittautuisi riittävä määrä ihmisiä vapaaehtoisesti autottomaksi.

  15. #30

    Liittynyt
    04.07.2006
    Sijainti
    Oulu
    Viestejä
    310

    oletus Vs: Asema-arkkitehtuuri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Tiukkaakin on ollut. Sillä on synnytetty monotonisuutta ja ilmeettömyyttä. Miten on niin vaikeata löytää sopiva määrä ohjausta ja vapauksia!
    Niinhän sitä on ollut tiukkaakin ja osassa on onnistuttu kun taas osassa ei. Joskus muinoin istuin rakennuslautakunnassa antamassa kaavaehdotukseen lausuntoa. Käsiteltävässä kaavaehdotuksessa oli nimetty puulajitkin mitä tonteilla saa kasvaa. Se ei taida olla ihan tarkoituksenmukaista sääntelyä.

    Tiukoilla kaavoilla on saatu ihan onnistuneitakin alueita synnytettyä, ei sen ole pakko merkitä monotonisuutta tai erityistä yksilönvapauden rajoittamista. Voisi tulla ihan hyväkin alue rakentaa uudella Helsinkitalotyypillä Sipoosta vallatuille maille. Täydennys- tai myöhemmin rakennettavien rakennuspaikkojen osaltahan käy niin että kun arkkitehtuurin muoti muuttuu ja halutaankin tehdä muista poikkeava rakennus, taitaisivat vanhat julkisivu- tai kaupunkikuvalautakunnat olisivat kovastikin tarpeellisia elimiä rakennuslupaa myönnettäessä. Toisaalta se johtaa kunnallispoliittisiin talojen missikisoihin jolla on omat puolensa. Asiantuntemus ei välttämättä jalostu saamalla 100 ääntä vaaleissa ja makuasiaksi ne jäävät lopulta kuitenkin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kysymyshän on vain rajan asettamisesta. Arkkitehtikunta on sitä mieltä, että ruutuikkunaa ei rakennuksessa saa korvata yksilasisella ikkunalla. Mutta kun mennään tontti-, kortteli- saati kaupunginosatasolle, periaate kääntyy painvastaiseksi.

    Ei ole pakko olla, mutta en ymmärrä, miksi pitää kieltää se, että jugend-kaupunginosassa on vain jugend-taloja. Myös silloin, kun on jäänyt rakentamatta yksi tontti. On se kaupunginosa ja sen näkymät kokonaisuus myös, ei ainoastaan yhden rakennuksen julkisivu yksityiskohtineen.
    Aikakautensa lapsiahan ne. Yhteen väliinhän nuo jugendit ja neoklassikot olivat vanhan makuista huonoa asumista ja ne piti korvata kuparipintaisilla nauhaikkunakolosseilla sekä uuden teräsbetonitekniikan mahdollistamilla kerroskorkeuksilla. Enson pääkonttori oli tullessaan miltei hienointa mitä rahalla saa ja suunnittelijakin on hyväksi tunnettu. Taisi niihin aikoihin olla vasara menossa koko Katajannokan päälle seuraavaksi joten se ympäristöön sopiminen oli vähän eri kontekstissa kuin nyt.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ehkä tämä on erityisesti helsinkiläinen ongelma, sillä olen nähnyt muualla jopa Suomessa huomaamatonta ja tyyliä rikkomatonta uudisrakentamista vahoissa miljöissä. Erityisen mukava on eräs ruotsalainen pikkukaupunki, jossa on kokonainen uusi kaupunginosa, joka on ilmeeltään aivan samanoloinen kuin yli 100 vuotta vanha puukaupunki. Silti tarkkaan katsoen kaikki on uutta eikä edes mitenkään erityisesti jäljittelevää. Oli sielläkin jouduttu vääntämään normien kanssa, mutta meillähän ei saa kujia ja muuta viihtyisää vanhojen kaupunikien elementtejä enää tehdäkään. On pysäköintinormi, jalkakäytävänormi, näkemänormi, paloautonormi, roska-autonormi, 3,5 m leveän kauhakuormaajan normi jne.
    Ikävä kyllä Helsinki ei erotu tässäkään asiassa muista suomalaisista paikkakunnista. Pitkin Suomea on paljon esimerkkejä samasta ilmiöstä missä Mämmilän kirkonkylän raitille on tökätty se Osulan, E-ketjun ja paikallisen kauppiaan tiililaatikot punamultaisen harjakattomaiseman keskelle. Sellaisesta asuinympäristöstä me suomalaiset tykkäämme niin paljon että vietämme koko elämämme niissä.
    Kaikkinensa se taustapeiliin tuijottaminen ei taida asuinympäristöjä paljoa kohentaa. Tuulilasista katsomalla voisi miettiä miten jatkossa vältetään samat virheet. Pasilan asema näytti tänä aamuna rosteri-klinkkeri-aikakauden lapselta mutten silti toivo yhdenmukaisuuden nimissä sille jatkoa alaratapihalle. Voisi siihen kannen päälle tehdä jotain miellyttävääkin eikä uusia merihakoja tai itäpasiloita.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Osta asema!
    kirjoittanut Jouni Seilonen foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 30.06.2017, 18:06
  2. Kulosaaren asema, hankesuunnitelma
    kirjoittanut Albert foorumissa Metrot
    Vastauksia: 21
    Viimeisin viesti: 09.02.2011, 16:10
  3. Helsingin asema Suomessa
    kirjoittanut janihyvarinen foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 45
    Viimeisin viesti: 08.11.2009, 16:33
  4. Muukon asema
    kirjoittanut Skurubisin foorumissa Junat
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 29.04.2008, 19:21
  5. Asema vai ei asema?
    kirjoittanut antaeus foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 4
    Viimeisin viesti: 19.10.2006, 20:52

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •