Valko-Venäjän matkustajajunaliikenne

Eki: eikö just TEP70 todennu muutama viesti takaperin, että Lukashenkolla on 25KVAC johdoissa? ;)
 
Ei taida täysin identtisten kanssa onnistua, kun ei ajolangoissa kulje aivan samanlaista tavaraa...

Tämän rata kartan mukaan suomessa ja Valko-Venäjällä on saman väristä sähköviivaa

SUOMI
http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/finland/finland.gif

VV
http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/belarus/belarus.gif

Latviassa näyttää olevan eriväristä viivaa, mutta Liettuassa taas tuota tummansinistä

BALTIA
http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/baltic-states/baltic-states.gif

Tuo väri kartassa tarkkoittaa kai sitä, että tilatut junat on identtisiä ainakin sähkövehkeitten puolesta.

Jos muuten huomaa kartassa virheitä tai muuta fibaa niin tänne foorumiin kommenttia

http://translate.google.fi/translat...php?15,632030,page=8&sl=ru&tl=en&hl=&ie=UTF-8


Ja mitä tulee tähän, että minne asti SähköStadlerit voi kulkea niin tämän uutisen mukaan ainakin infran puolesta Liettuaan

http://www.belarus.by/en/invest/investment-projects/transport

Ja Puolassakin "sähköistä" on yhteistyötä
http://translate.google.fi/translat...ttp://inforail.pl/text.php?id=28671&from=main

Ja Ukrainan rajalla sähköhommat etenee myös
http://translate.google.fi/translat...p?id=28734&from=main&sl=pl&tl=en&hl=&ie=UTF-8

---------- Viesti lisätty kello 18:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:18 ----------

Ei taida täysin identtisten kanssa onnistua, kun ei ajolangoissa kulje aivan samanlaista tavaraa...

Voiko kommentistasi päätellä, että mahdollinen repeat tilaus Viroon ja Latviaan tarvitsi jotakin modausta sähkö Stadlereihin?

Nuo viivan värin on ainakin Virossa ja Latviassa erilaiset, kun suomessa.

eli 3 kV tasasähköä versus 25kV vaihtovirtaa, 50 hz syöttöverkko taajuudella.

Eikö heillä ole invertteri käyttöjä siellä vai mistä kiikastaa? Eikös tuo tasavirta verkko syö aika reippaasti loistehoja vai mitä ne on

-> Eli varikset saa lämmitellä siirtojohdoilla?

Miten voikin olla tuollaista antiikki tekniikkaa vielä nykyään käytössä??

---------- Viesti lisätty kello 20:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:21 ----------

Kuinkas moni on huomannut, että tässä linkissä

http://www.stadlerrail.com/en/news/2010/03/19/stadler-wins-in-belarus/

Demokuvissa junissa lukee BREST, ja Minsk
 
Viimeksi muokattu:
Eki: eikö just TEP70 todennu muutama viesti takaperin, että Lukashenkolla on 25KVAC johdoissa? ;)
Katsopas nyt tarkemmin, mitä kohtaa minä kommentoin...

Voiko kommentistasi päätellä, että mahdollinen repeat tilaus Viroon ja Latviaan tarvitsi jotakin modausta sähkö Stadlereihin?
Periaatteessa, siis PERIAATTEESSA, Flirt ja muut invertterikoneet sopivat varsin mainiosti 3 kV DC -verkkoon. Silloin voidaan jättää päämuuntaja lauhduttimineen, sekä verkkotasasuuntaaja kokonaan pois ja syöttää ajolangan jännite suoraan pääkatkaisijan kautta junan välijännitepiirille, josta pää- ja apukäytön invertterit ottavat sähkön. Tämä tietysti edellyttää junassa 3 kV välijännitepiiriä.

Eikö heillä ole invertteri käyttöjä siellä vai mistä kiikastaa? Eikös tuo tasavirta verkko syö aika reippaasti loistehoja vai mitä ne on

-> Eli varikset saa lämmitellä siirtojohdoilla?

Miten voikin olla tuollaista antiikki tekniikkaa vielä nykyään käytössä??
Ei se, että jokin tekniikka ei ole meillä yleisessä käytössä tee siitä antiikkista. Vaihtosähkö on toki monessa tapauksessa käytännöllisempää kuin vaihtosähkö, mutta ei aina. Esimerkiksi pitkillä siirtomatkoilla, jollaisia on entisen Neuvostoliiton alueella paljon, on tasasähkösiirto parempi vaihtoehto. Vaihtosähkö ei nimittäin kulje kovin pitkiä matkoja johtimissa. Jos sähkövoimaa pitää siirtää yli 1000 kilometriä, on tasavirtasiirto usein vaihtovirtatekniikkaa parempaa.

Edelleen; nykyään pähkäillään joidenkin jakeluverkkojen muuttamista tasajännitteelle, koska pienjänniteverkkoja voidaan syöttää korkeammalla jännitteellä käytettäessä tasasähköä (AC 1 kV vs. DC 1,5 kV). Tehonsiirtokyky paranee merkittävästi, koska tasasähköllä jännitteen huippuarvo on sama kuin sen tehollisarvo. Eräs keino parantaa verkon energiatehokkuutta on kytkeä esim. toimistorakennukset tasasähköjakelun piiriin. Suurin osa toimistoissa käytettävistä laitteista kun toimii tasasähköllä, jolloin laitekohtaiset tasasuuntaushäviöt jäävät pois.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se, että jokin tekniikka ei ole meillä yleisessä käytössä tee siitä antiikkista. Vaihtosähkö on toki monessa tapauksessa käytännöllisempää kuin vaihtosähkö, mutta ei aina. Esimerkiksi pitkillä siirtomatkoilla, jollaisia on entisen Neuvostoliiton alueella paljon, on tasasähkösiirto parempi vaihtoehto. Vaihtosähkö ei nimittäin kulje kovin pitkiä matkoja johtimissa. Jos sähkövoimaa pitää siirtää yli 1000 kilometriä, on tasavirtasiirto usein vaihtovirtatekniikkaa parempaa.

Edelleen; nykyään pähkäillään joidenkin jakeluverkkojen muuttamista tasajännitteelle, koska pienjänniteverkkoja voidaan syöttää korkeammalla jännitteellä käytettäessä tasasähköä (AC 1 kV vs. DC 1,5 kV). Tehonsiirtokyky paranee merkittävästi, koska tasasähköllä jännitteen huippuarvo on sama kuin sen tehollisarvo. Eräs keino parantaa verkon energiatehokkuutta on kytkeä esim. toimistorakennukset tasasähköjakelun piiriin. Suurin osa toimistoissa käytettävistä laitteista kun toimii tasasähköllä, jolloin laitekohtaiset tasasuuntaushäviöt jäävät pois.

Jaa, että historia vähän niinkuin toistaa itseään?

Muistelisin, että Jenkeissä on ollut joskus tasasähkö kantaverkko joskus 1800-19?20? välillä.

Tässä alla olevassa linkissä oikealla näkyy kartta verkoista mitä käytössä Euroopassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Railway_electrification_system#Direct_current

http://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_distribution#History

Syitä, en muista että miksi verkko muutettiin, mutta osan seurauksista olen ymmärtänyt.

Silloin sähköautot oli tasavirta moottoreilla ja akkujenlataus oli kivutonta.

Sitten tuli monta murrosta samaan aikaan: Sähköverkko muutettiin vaihtovirralle ja öljykoneet teki läpimurron T-Fordilla.

Ps. Ford muuten taisi ihan aluksi suunnitella T-mallia kulkemaan sähköllä toimivaksi. Voisi olla maailma täysin erilainen jos niin olisi päättänyt, koska Fordilla oli aika paljon "läpimurto" ajatuksia jotka ohjasivat aika montaa asiaa kulkemaan tiettyyn suuntaan.

No, nyt kun Chevrolet Volt tulee niin ehkä se muuttaa pitkään vallalla olleita pelikuvioita esim. automaailmassa.

Mitä tulee näihin Valko-Venäjän sähkö intercityjen sijoittamiseen niin veikkaan tämmöistä:

Minsk-Brest
Minsk-Vilnus
Minsk-Smolensk
Minsk-Gomel-Kiev

http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/ukraine/ukraine.gif

Vilna ja Gomel sähköistysprojektit käynnissä joten kai sinne jotakin suunnitellaan ajettavaksikin. PLUS mukavaa PR:ää RW:lle kun ajelee luksus junilla "ulkomaille"

Oletan myös, että jos RW on tyytyväinen hankintoihinsa niin tuskin Intercityjen tilausmäärä jää 4ään kappaleeseen ja Minskin alueen tilaus 6een
 
Viimeksi muokattu:
Syitä, en muista että miksi verkko muutettiin, mutta osan seurauksista olen ymmärtänyt. Silloin sähköautot oli tasavirta moottoreilla ja akkujenlataus oli kivutonta. Sitten tuli monta murrosta samaan aikaan: Sähköverkko muutettiin vaihtovirralle ja öljykoneet teki läpimurron T-Fordilla. Ps. Ford muuten taisi ihan aluksi suunnitella T-mallia kulkemaan sähköllä toimivaksi. Voisi olla maailma täysin erilainen jos niin olisi päättänyt, koska Fordilla oli aika paljon "läpimurto" ajatuksia jotka ohjasivat aika montaa asiaa kulkemaan tiettyyn suuntaan.
Sähköautoja oli merkityksetön määrä eivätkä ne vaikuttaneet mahdollisiin sähkönjakelun muutoksiin. Ennen sähköverkkojen aikaa jokaisella sähköauton lataajalla oli oma bensiinigeneraattorinsa akkujen lataukseen. Tasajännitemoottorilla ei taida olla mitään merkitystä akkujen latauksessa?

Nykyisin on sekä Internetissä että suomalaisissa asiallisissa lehdissä kaikenlaisia salaliittoteorioita Henry Fordista ja sähköautoista. Yleisesti teorioiden mukaan Ford oli sähköautojen kannattaja kunnes teki Rockefellerin kanssa sopimuksen öljyn ostamisesta Lähi-Idästä islamin tukemiseksi. Henry Ford oli tietysti kiinnostunut sähköautoista - olihan hänen vaimollaan sähköauto. Henry Ford ei kuitenkaan ikinä valmistanut sähköautoja ehkä yksittäiskappaleita lukuunottamatta. Ja mitään salaliittoteorioita tähän on turha sotkea: Henry Fordin mielestä polttomoottori oli yksinkertaisesti paras voimanlähde autoille. Jo ensimmäisessä Fordin omaan käyttöön valmistamassa autossa oli polttomoottori - ei sähkömoottoria.

Kuten täällä jo tuli todettua, nykypäivän junat on helppo suunnittelijoiden muuttaa tasasähkökäyttöisiksi. Vaihtojännitettä käytettäessä jännite tasasunnataan heti alkuunsa. Lopulta tasajännite vaihtosuunnataan moottoreille syöttämistä varten. Riippumatta siitä, onko junassa vaihtojännitettä käyttävät oikosulkumoottorit vai tasajännitemoottorit, voidaan helposti käyttää sekä tasa- että vaihtojännitettä ajolangassa. Vaihtojännitemoottorin tapauksessa tarvitaan aina vaihtosuuntaus ja tasasuuntausta tarvitaan aina, kun ajolangan jännite on tasainen.
 
Detroit Electric

Henry Ford oli tietysti kiinnostunut sähköautoista - olihan hänen vaimollaan sähköauto.

Epäilen kiinnostusta. Sähköautohan on ikivanha keksintö, Foordia edeltäneiden juttuja. Ja siksi niin vanhoillinen, että Ankkalinnassa Mummo Ankka on ainoa joka ajelee sellaisella kärryllä, nimittäin Detroit Electric -sähköautolla mallia 1910-luku. Kaikilla Ankkalinnassa on uudemmat bensa-autot. Hessu Hopolla taitaa olla vanha T-Fordi, mutta ei missään nimessä "mummojen sähköautoa" ja muilla ajokortti-ikäisillä sitten uudemmat pelit ja vehkeet.

En tiedä onko Suomessa yhtään Detroit Electriciä missään esillä, mutta Tukholman Tekniikan museossa on tuollainen Mummo Ankan auto esillä. Kannattaa käydä ihmettelemässä: se on mittasuhteiltaan yllättävän iso.
 
Vs: Detroit Electric

Otti tämmöinen Puolan ja VV:n rajalla tapahtuva rata remontti silmään:

poranny.pl sanoi:
This year we are planning a series of investments in crossing the border, even as construction continued transition Połowcach, rebuilding the rail crossing at the Forge of Bialystok - adds Maciej Żywno.

Linkki uutiseen
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Detroit Electric

Jahas, VV on näköjään laitetilausten kanssa aikamoisessa vireessä, Baltian alueen muiden maiden kanssa:


BelTA sanoi:
The Belarusian Railways and the China National Electronics Import-Export Corporation and Datong Electric Locomotive Company signed a contract to supply electric locomotives. The Belarusian Railways is mullign over another two more projects which can be carried out with the help of Chinese investments, namely the modernization of cargo terminals (implementation term 2010-2011) and increasing the speed of regular passenger train services connecting Minsk with major cities (2011-2016).

http://www.belta.by/en/news/econom?id=509556

BelTA sanoi:
Belarus, Lithuania to increase transit capacity of Viking container train service

31.03.2010 18:32

MINSK, 31 March (BelTA) – The railways of Belarus and Lithuania are planning to increase the transit capacity of the Viking container train service, BelTA learnt from the press service of the Belarusian Railways.

The project was discussed at a meeting in Minsk between the chiefs of the railways of the two countries. The two sides examined the issues of attracting additional cargo flows from the Scandinavian countries.

The sides praised the growth of cargo transportation by the Viking service. In January-February 2010, Viking transported 8,265 containers. This is an increase of 28.9% compared to the same period a year ago.

The Belarusian Railways press service noted that the Lithuanian Railways is Belarus’ most important partner in international cargo transportation. Lithuania accounted for 4.3% of importation, 22.9% of exportation and 15% of transit of cargo.

In January-February this year the volume of goods transported from Belarus to Lithuania amounted to 1.6 million tonnes, up 97% from the same period last year. These were mainly chemical and mineral fertilizers (981,000 tonnes), oil and oil products (356,000 tonnes), peat and peat products (73,000 tonnes).

The volume of goods transported from Lithuania to Belarus in January-February 2010 made up 213,000 tonnes (208% as against the same period last year). These were mainly sugar (167,000 tonnes), chemicals and soda (16,000), presscake (6,000 tonnes).

Transit of cargoes from/to Lithuania via Belarus in January-February 2010 made up 1 million tonnes (up 1.8% as against the same period 2009). Major transit goods were oil and oil products (500,000 tonnes), chemical and mineral fertilizers (208,000 tonnes), chemicals and soda (77,000 tonnes), ferrous metals (55,000) and coal (33,000 tonnes).

http://www.belta.by/en/news/econom?id=510836

Err.. minkäs tasoisia laitteita nämä Kiinalaiset toimittaa? Alla ilmeisesti oikean laitetoimittajan kotisivut:

http://www.dt.chinacnr.com/english/p1.htm
http://dtloco.com/english/p1.htm
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Detroit Electric

April 29.2010 Belarusian city Bigosovo of Latvian and Belarusian leaders rail traffic in the second revealed a stretch of track between the Latvian and Belarusian channel Indra Bigosovo.

"Completion of this project this year we have a very significant event. I've just started a project on another track construction phase Skrīveri-Krustpils.

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=lv&tl=en&u=http://www.ldz.lv/?object_id=4401

30/04/2010 April 29 at the station Bigosovo Belarusian Railways inaugurated the train on the second road on the site Bigosovo-Indra.

http://translate.google.fi/translat...://www.rw.by/index.php/.13.3442.1..0.0.0.html

Eli juna matkustajaliikenne Latvian itäiseltä rajalta avattu!

http://www.bing.com/maps/default.as...vo, Belarus___e_&mode=D&rtop=0~0~0~&encType=1

Tietääkö joku muuten tarkemmin, että pääseekö esim. Daugavpilistä indraan junalla? Lisäksi miten tuon junalipun voi varata? Oliko se niin, että junaliput ostetaan itä-euroopassa pääsääntöisesti junasta?



Onko asia tosiaan nyt niin, että Riikasta Minskiin pääsee yhdellä junalla ilman vaihtoja yhtäsoittoa, lyhintä mahdollista reittiä eli Latvian itärajan kautta VV:lle kuten aiemmin tästä projektista on uutisoitu?

http://translate.google.com/transla...hp?newsid=8127&rurl=translate.google.fi&twu=1
 
Viimeksi muokattu:
Latvian rautateitten kans. väl. aikataulussa 30.5.2010 alkaen ei ainakaan ole mitään uusia junia minnekään. Toinen Moskovan juna ilmoitetaan ajettavan eri määräyksestä, Valko-Venäjälle sen enempää suoraan kuin Vilnankaan kautta ei näyttäisi olevan junia.

http://www.ldz.lv/?object_id=4397

Vielä muutama vastaus edellä esitettyihin kysymyksiin. Liput kannattaa ostaa asemalta mikäli siellä on lipunmyynti. Virossa yleensä liput ostetaan junasta, Latviassa ja Liettuassa on useammin lippukassa, joskaan ei aina. Junasta saa lipun, mutta se on hiukan kalliimpi.

Daugavpilsistä Indraan ei mene matkustajajunaa.
 
Viimeksi muokattu:
Termos,

Kiitoksia linkistä.

Taisin olla hieman liian hätäinen tämän Indra - Bigosovo matkustaja liikenteen kanssa.

Moinen on suunnitteilla ja tulossa, mutta ei vielä. Tämä nyt avattu liikenne on vain err.. Oliko se nyt sitä Viro, Latvian ja VV:n välillä toimivaa Zubur/Biisoni rahti liikennettä.

Alla uusimmat löytämäni uutiset /keskustelut /maininnat Riika-Daugavpils-Indra-Bigosovo-Polotsk-Minsk matkustaja juna suunnitelmista.

Onko tämä 2007 mainittu liikenne joka lakkautettu kulkenut muuten Latvian itärajan kautta?

Ilmeisesti matkustaja juna asiat etenevät kun Latvian pojat saavat modattua Skrīveri-Krustpils pätkän kuntoon // Valko-venäjä Polotskiin asti tuplaradat Minskistä --> Olemassa oleva projekti-> Valmistuu vuonna 2016



Since May, will resume regular rail service in the area Indra Bigosovo Riga, 20.01.2010.
версия для печати printable Индра—Бигосово пассажирских
http://translate.google.fi/translat...ww.baltic-course.com/rus/transport/?doc=22653

Head of the Belarusian Railways (BDZ) Anatoly Sivak urged Latvian colleagues as soon as possible to discuss the resumption of passenger service between the capitals of both countries, which were discontinued in the winter of 2007


1 May 2010. will resume regular rail service in the area Indra Bigosovo

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=ru&tl=en&u=http://217.16.21.116/news/140793/


Transit Corridor extends May 5, 2010
http://translate.google.fi/translat...=http://www.d-fakti.lv/ru/news/article/16860/

And, as noted during an impromptu news conference, Mr. Gerhards and Mr. VERKHOVETS, it is possible that over time through a section Bigosovo-Indra between Belarus and Latvia will run not only cargo but also passenger trains.

"From the Vikings to the Greeks" - by rail 05/04/2010
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=ru&tl=en&u=http://vitbichi.vitebsk.biz/post/1587/

provides a framework for organizing and passenger traffic between Belarus and Latvia. This question has already been discussed earlier in the year with the heads of GAO "CFL" and now is finding ways to resolve it.

In turn, Mr. K. Gerhards said that the project was proof that long-standing ties between the peoples who are not even a century, and millennium, it is impossible to destroy any boundaries and crises.

The Latvian and Belarusian Railways in just a couple of years have found a solution by repeating the example of ancient ancestors: they paved the way "from the Vikings to the Greeks" on the water, but we - by rail.


At the station Bigosovo Vitebsk branch of Belarusian railway was opened traffic on the second path on the site Bigosovo (Belarus) - Indra (Latvia). 04/05/2010


http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=ru&tl=en&u=http://xpress.by/post-3848/

This project provides a framework for organizing passenger traffic between Belarus and Latvia.

Opening the second track on the site Bigosovo - Indra - the first step in improving transit facilities of the railway section. It is planned that by 2016 the construction of the double-track spans of Polotsk - state border with Latvia.

This will increase the capacity of freight trains and 45 pairs per day and further transported 13,1 million tons per year.


Löytyi muuten tämmöinenkin paikka mistä voi ihmetellä kansainvälisiä Latvian matkustaja juna-lähtöjä https://ticket.ldz.lv/sarexr/
 
Onko tämä 2007 mainittu liikenne joka lakkautettu kulkenut muuten Latvian itärajan kautta?
Kyseessä oli Riika-Homel-junapari, joka kulki joka toinen päivä ja meni Indrasta yli ja Minskin kautta eteenpäin.
 
Belarus, Latvia can open passenger railway service in 2011
14.05.2010 17:05

VITEBSK, 14 May (BelTA) – Belarus and Latvia can open passenger railway service in 2011, Transport and Communication Minister of Belarus Ivan Shcherbo told media on 14 May. In Vitebsk the minister attended a nationwide seminar on energy saving in the organizations of the Transport and Communication Ministry.

“I cannot say that the train service will be opened next year precisely. We, jointly with our Latvian colleagues, have been working hard in this direction. The relevant instructions have been given to the Belarusian Railways Company and the railway administration of Latvia,” Ivan Shcherbo said.

Besides, the issue is being thoroughly elaborated by the Belarus-Latvia commission for trade and economic cooperation led by the Transport Ministers of Belarus and Latvia. Different routes are considered including Minsk-Riga and Gomel-Minsk-Riga, Ivan Shcherbo added.


http://www.belta.by/en/news/econom?id=531684

No tämä uutinen nyt ei kovin suuri yllätys ollut sinänsä
 
Tuli tuossa Valko-Venäjällä käännyttyä.

Radiossa tuli eräspäivä uutisissa, että 2011 on suunniteltu avattavaksi Latvia-VV junayhteys :).
 
Takaisin
Ylös