Huippunopeiden junien verkot

Epa · 14 Syyskuu 2009

Ruotsin yleisradio ja Svenska Dagbladet kertovat, että Ruotsissa aiotaan rakentaa junien suurnopeusyhteydet sekä Tukholman ja Göteborgin että Tukholman ja Malmön välille. Taustalla on kehitys, jossa juna on ylittänyt kotimaanlentojen suosion Tukholman ja Göteborgin välisillä matkoilla. Tukholman ja Malmön osalta arvellaan saman käänteen olevan pian edessä. Nyt tavoitteina ovat 320 km/h huippunopeudet, 2 tunnin matka-aika Tukholman ja Göteborgin välillä sekä 2,5 tunnin matka-aika Tukholman ja Malmön etäisyydellä.

http://www.sr.se/cgi-bin/kristianstad/nyheter/artikel.asp?Artikel=3097806
http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/artikel_3518239.svd

Ajankohtainen aihe on lisäksi Helsingborgin ja Helsingörin välinen tunneli.

http://www.dn.se/ekonomi/danskar-vill-ha-tunnel-mellan-helsingborg-och-helsingor-1.950730

Jouni Seilonen · 17 Syyskuu 2009

Elokuun numerossaan International Railway Journal näyttää kertovan, että Kiina rakentaa maailman suurimman suurnopeusratojen verkon. Vuonna 2012 niitä on määrä olla 13000 km ja niillä liikennöi yli 800 junayksikköä. Nopeuksien kerrotaan vaihtelevan 250 - 350 km/h.

Toisaalla kerrotaan Kiinan jollakin "pääradalla" olleen vielä muutama vuosi sitten höyryvetoista liikennettä. Saan vaikutelman, että kehitys on nopeaa tai että kehityserot ovat suuria.

hmikko · 18 Syyskuu 2009

Jostain luin, että Venäjällä suunnitellaan välille Moskova-Sotsi junayhteyttä japanilaisen Shinkansen-tekniikan varaan, kun taas jo avattu Moskova-Pietari väli on Siemensin juna (ICE:stä kehitelty versio). Liekö näillä eri operaattori, vai mistä moinen? Varmaan tiedon jostain löytäisinkin, jos jaksaisin etsiä.

---------- Viesti lisätty kello 2:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 2:43 ----------

janihyvarinen sanoi:
Myös vaunun valot voisi pitää himmeinä aamun varhaisina tunteina ja lisätä valotehoa vasta aamun valjettua.

Hiljaisia ja himmennettyjä osastoja on kyllä ollutkin. Tämän hetken tilannetta en tiedä tarkkaan. Kaksikerroksisissa IC-vaunuissa ja Pendossa penkit taitavat kallistua vähemmän kuin sinisissä, joissa päseekin parhaimmillaan lähes takana istujan syliin.

janihyvarinen sanoi:
Kieltämättä tulee mieleen, että nykyaikaisen kaluston tulisi olla Pendolinoja ja vastaavia kevytrakenteisia sähkömoottorijunia, ei niinkään raskaan ja kalliin veturin vetämiä raskaita vaunuja (kuten IC ja IC2). Niillä reiteillä joilla ei voida hyödyntää Pendolinon nopeuksia nyt eikä tulevaisuudessa voitaisiin käyttää nykyaikaista lähiliikenteessäkin käytettyä sähkömoottorijunakalustoa (joka käsittääkseni on huippunopeudeltaan aivan riittävää useimpiin tarkoituksiin -- eikös näillä päästä nykyään jo 160 km/h nopeuksiin?), joka vain sisustettaisiin Pendolinon tyyliin kaukoliikennekalustoksi.

Tuo tuli tosiaan mieleen, kun näin videonpätkiä Sm5/Flirtin testaamisesta. Sehän viiletti pitkin Keski-Suomen metsiä kovempaa kuin siniset pikajunat. Kuljen suht usein Tampere-Turku -väliä varsin tyhjissä junissa, ja ainakin siinä tuntuisi lähes aina Flirtin kokoinen juna riittävän. No, VR tosiaan ajanee sinisiä vaunuja niin kauan kuin ne pysyvät suunnilleen koossa, ja niiden hinnan kanssa on paha kilpailla.

janihyvarinen · 18 Syyskuu 2009

hmikko sanoi:
Hiljaisia ja himmennettyjä osastoja on kyllä ollutkin. Tämän hetken tilannetta en tiedä tarkkaan. Kaksikerroksisissa IC-vaunuissa ja Pendossa penkit taitavat kallistua vähemmän kuin sinisissä, joissa päseekin parhaimmillaan lähes takana istujan syliin.

Näin on kallistuksen osalta, ja tämä on kieltämättä osa ongelmaa. Nykyjunissa kallistuskulma on aika vaatimaton, mutta penkit ovat sen verran tiheässä, että täysi kallistus haittaa takana istuvaa. Siksi ei uskalla kallistaa juuri ollenkaan, jottei aiheuta haittaa. Sinisissä vaunuissa oli aivan ihastuttavat penkit, kallistui aivan holtittomasti ja oli erinomaista nukkua. Näissäkin tosin takana istuva koki jonkin verran haittaa. Näppituntumalta tosin sanoisin, että nykyään penkit ovat tiheämmässä (?) ja pienempiä, jolloin niihin ei meinaa mahtua ja kallistuksen takana istuville aiheutuvat haitatkin ovat suuremmat. Hyvä kompromissi olisi jotain nykytilanteen ja vanhojen sinisten penkkien väliltä.

Mitä himmennykseen tulee, niin konduktööri tietenkin voi vähentää valaistusta manuaalisesti. Sen sijaan olisi mielenkiintoista, jos käyttöön otettaisiin samantyylinen valaistuksenohjausjärjestelmä kuin moderneissa lentokoneissa (kaiketi ainakin Boeing 777:ssä?): valoa säädeltäisiin vuorokauden ajan ja tavoitevireystilan suhteessa. Varhain aamulla valoa olisi niukemmin ja kun esimerkiksi lähestytään Helsinkiä aamuhämärissä niin vaikka puoli tuntia ennen saapumista sarastusvalo alkaisi vähitellen kirkastua niin että valaistus saavuttaisi täyden kirkkautensa pari minuuttia ennen Pasilaan saapumista, jolloin viimeistenkin torkkujien olisi syytä heräillä. Toiseen suuntaan on tietysti hankalampaa kuin kaikki eivät jää pois samalla asemalla, mutta silloinkin sarastusvalolla voisi pyrkiä kompensoimaan pimeinä vuodenaikoina puuttuvaa luonnonvaloa.

GT8N · 18 Syyskuu 2009

Tosiaan kaiholla kaipaan sinsisten junien torkkuvaunuja, jossa pystyi ihan nimenmukaisesti torkkumaan. Valot olivat joko säästövalot (Stö, vain pienet hehkulamput loisteputkikuvuissa), tai ei valoja ollenkaan. Lisäksi kuulutuksia ei ollut, sekä penkin, jossa oli kunnon niskatyyny, sai kallistettua pitkälle.

Nykyään jos yrität torkkua IC:ssä tai Pendoliinossa, siitä ei tule mitään. Puupenkkikin on ergonomisempi, puhumattakaan "niskatyynystä" jotka ovat littania ja päistä pallukoita. Siinä kun yrität torkkua, tulee niska niin kipeäksi, että tekee mieli huutaa. Tilannetta auttaa myös joka kerta "piristävä" kuulutuksen lähes kuolleet herättävä kilaus.

vristo · 18 Syyskuu 2009

Jouni Seilonen sanoi:
Elokuun numerossaan International Railway Journal näyttää kertovan, että Kiina rakentaa maailman suurimman suurnopeusratojen verkon. Vuonna 2012 niitä on määrä olla 13000 km ja niillä liikennöi yli 800 junayksikköä. Nopeuksien kerrotaan vaihtelevan 250 - 350 km/h.

Toisaalla kerrotaan Kiinan jollakin "pääradalla" olleen vielä muutama vuosi sitten höyryvetoista liikennettä. Saan vaikutelman, että kehitys on nopeaa tai että kehityserot ovat suuria.

Höyruvetoa oli Sisä-Mongolian maakunnassa vielä muutama vuosi sitten, mutta sähköllä ja dieselillä täällä on junia vedetty jo pitkään.

Kiinan hallitus on todennut, että suurnopeusjunat ovat tulevaisuuden kannalta ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi vaihtoehto kuin nykyään suosituin sisämaan liikenteenmuoto eli lentoliikenne. Muunmuassa noiden enengiantarpeisiin Kiinassa on jo käytössä ja edelleenkin rakenteilla toista kymmentä uutta ydinvoimalaa.

Ajoin tänään autolla Fuzhousta Xiameniin ja koko matkan ajan moottoritien kanssa samassa linjassa meni uusi rakenteilla oleva suurnopeusrata ko. kaupunkien välillä. Rakennustyyli on ICE- tai Shinkansen-rata eli korkeaa teknologiaa.

High-speed rail in China from Wikipedia

Lisää saat googlaamalla.

---------- Viesti lisätty kello 19:11 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:52 ----------

hmikko sanoi:
Jostain luin, että Venäjällä suunnitellaan välille Moskova-Sotsi junayhteyttä japanilaisen Shinkansen-tekniikan varaan, kun taas jo avattu Moskova-Pietari väli on Siemensin juna (ICE:stä kehitelty versio). Liekö näillä eri operaattori, vai mistä moinen? Varmaan tiedon jostain löytäisinkin, jos jaksaisin etsiä.

Ei tuo mikään ihme ole sillä täällä Kiinassakin monet uudet suurnopeusradat on rakennettu juurikin Shinkansen-tekniikalla ja niillä liikennöivät junatkin ovat samanlaisia "ankannokkia":

http://www.msnbc.msn.com/id/29900655/

Myös muita junatyyppejä toki on ja niitä ovat esimerkiksi Alstomin Pendolino, Siemensin ICE sekä Bombardierin Regina.

hmikko · 18 Syyskuu 2009

vristo sanoi:
Ei tuo mikään ihme ole sillä täällä Kiinassakin monet uudet suurnopeusradat on rakennettu juurikin Shinkansen-tekniikalla ja niillä liikennöivät junatkin ovat samanlaisia "ankannokkia":

http://www.msnbc.msn.com/id/29900655/

Myös muita junatyyppejä toki on ja niitä ovat esimerkiksi Alstomin Pendolino, Siemensin ICE sekä Bombardierin Regina.

Tyhmempi luulisi, että yhdelle operaattorille olisi SNCF:n tyyliin edullisempaa rakentaa verkosto yhdellä tekniikalla (TGV). En kyllä tiedä TGV-kaluston kierrosta mitään, mutta kuvittelisin, että junia käytetään kaikilla Ranskan sisäisillä linjoilla.

Jouni Seilonen · 12 Lokakuu 2009

Linkissä kerrotaan, että US High Speed Rail Associationin puheenjohtaja haluaa, että USA:han rakennetaan 27000 km suurnopeusrataa seuraavien 20 vuoden aikana. Kuinkahan mahtaa käydä?

http://www.railjournal.com/news-extra/kunz-urges-us-to-build-high-speed-network.html

hmikko · 12 Lokakuu 2009

Jouni Seilonen sanoi:
Kuinkahan mahtaa käydä?

Varmaan on totta, että luutuneiden käsitysten tuulettamiseksi tarvitaan jonkun sortin iso tempaus, mutta minusta tyyppi tyrmää turhaan perinteisten raideyhteyksien kohentamisen. Molempia voi ja kannatta kehittää. Yhdysvalloissa on varmasti paljon lyhyempiä reittejä, joiden palvelua voisi radikaalisti parantaa, vaikka ei varsinaisesti suurnopeusluokkaan päästäisikään. Parjattu Acelakin on ilmeisesti jollain tasolle yleisömenestys, vaikka se ei juuri entisiä pikajunia nopeampi olekaan.

Kalifornia on päättänyt rakentaa suurnopeusyhteyden San Francisco - Los Angeles - San Diego -reitille ja hommaan saadaan iso läjä liittovaltion rahaa, joten ilmeisesti se, että osavaltio on P. A. ei kaada hanketta, ainakaan heti. Hankkeen kuvauksesta tulin lukeneeksi, että nykyisellään SF - LA -väliä ei edes voi matkustaa junalla, vaan Amtrakin juna menee Oaklandista Bakersfieldiin ja sieltä on jatkettava bussilla.

petteri · 12 Lokakuu 2009

Aikamoisia haaveita. Toivottavasti saavat 20 vuodessa edes Bostonin ja Washingtonin välille TGV nopeuksisen (huippunopeus 320 km/h) junan. Siinäkin on vaikuttaa olevan tekemistä.

vko · 13 Lokakuu 2009

hmikko sanoi:
Hankkeen kuvauksesta tulin lukeneeksi, että nykyisellään SF - LA -väliä ei edes voi matkustaa junalla, vaan Amtrakin juna menee Oaklandista Bakersfieldiin ja sieltä on jatkettava bussilla.

Hmm, Amtrakin juna kyllä kulkee Oaklandista ja Emeryvillestä ihan Los Angelesin Union Stationille asti (aikataulu (pdf)). Tällä reittivaihtoehdolla bussilla tai BARTilla pitää toki kulkea lahden toiselle puolelle. Junallakin koko matkan pääsee, menemällä Caltrainilla San Josesta San Franciscoon.

Salomaa · 30 Marraskuu 2009

Venäjällä sattui onnettomuus, jossa vaunuja suistui kiskoilta. Uutisten mukaan junan nopeus oli 190/h. Me harrastajat näimme TV-kuvista että junassa käytettiin vaunuja, jotka ovat meille kovin tutunnäköisiä itäeuroopan maista ja usean vuoden ajalta.

Mieleeni tulee se että tämä vaunutyyppi on sen näköinen, että olikohan se lainkaan suunnitelltu nyt käytössä olleelle 190 /h nopeudelle ?

Mitäs mieltä te, jotka olette junakalustoihin enemmän perehtyineitä, voisiko onnettomuuden syy olla vanhan kaluston käyttö liian suurella nopeudella ?

Elmo Allen · 1 Joulukuu 2009

Salomaa sanoi:
Mitäs mieltä te, jotka olette junakalustoihin enemmän perehtyineitä, voisiko onnettomuuden syy olla vanhan kaluston käyttö liian suurella nopeudella ?

Eiköhän Venäjän uutisointi pommista eli terrorismista ole ihan uskottava selitys, vaikkei Reuters pommiräjähdyksen tekemää kuoppaa löytänytkään. Eipä asialla olla edes ensimmäistä kertaa.

Compact · 1 Joulukuu 2009

Salomaa sanoi:
Venäjällä sattui onnettomuus, jossa vaunuja suistui kiskoilta. Uutisten mukaan junan nopeus oli 190/h. Me harrastajat näimme TV-kuvista että junassa käytettiin vaunuja, jotka ovat meille kovin tutunnäköisiä itäeuroopan maista ja usean vuoden ajalta.

Mieleeni tulee se että tämä vaunutyyppi on sen näköinen, että olikohan se lainkaan suunnitelltu nyt käytössä olleelle 190 /h nopeudelle ?

Mitäs mieltä te, jotka olette junakalustoihin enemmän perehtyineitä, voisiko onnettomuuden syy olla vanhan kaluston käyttö liian suurella nopeudella ?

Suomen liikenteessä käytettävät Repin (yksi runko) ja Tolstoi (kaksi runkoa) pystyvät RZD:n verkostolla kulkemaan nopeudella 160 km/t. Näin muistelisin vaunujen kyljessä seisovan. Suomessa näiden junien suurin nopeus on vain 120 km/t. Suuret erot johtunevat maiden erilaisesta junien tai vetureiden jarrutekniikasta yms.

Vaunujen "vanhahtava" ulkoasu Venäjällä ei kerro mitään vaunujen teknisistä ominaisuuksista. Vaunujen alakerran tekniikka tai niiden sisustus voi olla ja onkin useinmiten tekniikan ja disainnin uusinta uutta. Vankka korirakenne lienee perua jo 50-luvulta tai on vanhempi.

Bologoen lähellä sattunut rautatieonnettomuus on asiasta toiseen mielenkiintoinen, sillä suurnopeusjuna Sapsan aloittaa liikenteen Pääkaupunkien välisellä radalla runsaan kahden viikon kuluttua. Mikäli terroriteot jatkuvat, Siemensille tullee optiotilauksia...

R.Silfverberg · 1 Joulukuu 2009

Compact sanoi:
Bologoen lähellä sattunut rautatieonnettomuus on asiasta toiseen mielenkiintoinen, sillä suurnopeusjuna Sapsan aloittaa liikenteen Pääkaupunkien välisellä radalla runsaan kahden viikon kuluttua. Mikäli terroriteot jatkuvat, Siemensille tullee optiotilauksia...

Joistakin onnettomuutta koskevista uutisista muistan lukeneeni että radalla oli samaan aikaan liikkeellä Sapsan-juna ja että se osallistui pelastustöihin peruutamalla onnettomuuspaikalle ja kuljettamalla loukkaantuneita pois.

Tarkoitatko siis varmaan että terrorismin pelossa RZD peruisi Sapsanien optiotilaukset?

t. Rainer