Viron matkustajaliikenne

3) Kauttakulkupaikka oli Mockava(gr), ei Mockava. Tuo "gr" tulee saksan rajaa tarkoittavasta sanasta ja se on mainittuna siksi, että tariffillisesti sinulla oli lipussasi erikseen liput Sestokai-Mockava(gr) ja Mockava(gr)-Suwalki, vaikka kyseessä olikin vain yksi lippupaperi.

Varmuuden vuoksi vielä vähän rautalankaa: Tuo Mockava(gr) ei siis ole mikään sellainen paikka, jossa juna normaalisti pysähtyisi. Se on se täsmällinen kohta radassa, jossa juna ylittää rajan. "Määräasemana" on siis paikka, jolla juna ei pysähdy lainkaan. Hyvin usein on halvempaa ostaa maan sisäisen tariffin mukainen lippu rajalle asti ja sitten rajan jälkeen junan kyydissä seuraavan maan sisäinen lippu rajalta kohteeseen.
 
TEP70 aloitti tämän viestiketjun kertomalla Viron matkustajaliikenteen tilan 9 vuotta sitten. Tehdään päivitys, nyt kun Virossakin on koittanut uusi juna-aika.

Kansainvälinen liikenne

Tallinna-Moskova joka päivä
Tallinna-Pietari joka päivä (aamulla lähtö Tallinnasta, illalla takaisin)
Tallinna-Pietari to, pe ja su (lähtö iltapäivällä, paluu seuraavana aamuna)

Kansainvälistä liikennettä Virossa on poikkeuksellisen hyvin. Pietariin ajetaan siis kahdella junaparilla. Vaikea uskoa, että muutama vuosi sitten tätä junaa ei ajettu lainkaan. Ehkä syyt ajamattomuuteen olivat enemmän poliittiset kuin taloudelliset.

Dieselmoottorijunaliikenne

Idän suunta
Tallinna-Tartto 2 junaparia (+4 pikajunaparia)
Tallinna-Narva 2 junaparia
Tartto-Jõgeva 1 junapari työpäivinä
Tartto-Valga 2 junaparia
Tartto-Koidula 2 junaparia

Etelän suunta
Tallinna-Rapla 4 junaparia
Tallinna-Viljandi 4 junaparia
Tallinna-Türi 4 junaparia
Lelle-Pärnu 2 junaparia

Vuoden alusta lukien ei ole ajettu suoraa junaa Tallinnan ja Pärnun välillä, vaan vaihto on ollut Lellessä. Lelle sijaitsee Raplan ja Türin välissä, ja siellä Tallinnasta tuleva rata haarautuu Pärnuun ja Viljandiin.

Maan sisäisen liikenteen määrä on selvästi kasvanut verrattuna nimimerkki TEP70:n esittämiin kahdeksan vuoden takaisiin lukuihin!

Sähkömoottorijunaliikenne

Tallinna-Klooga Rand 3 junaparia
Tallinna-Paldiski 14 junaparia
Tallinna-Riisipere 12 junaparia (la-su 11 paria)
Tallinna-Keila 13 junaparia (la-su 5 junaparia)
Tallinna-Aegviidu 13 junparia

Aamuisin ajetaan yksi pariton lähtö Paldiskista Tallinnaan ja lauantaisin ja sunnuntaisin yksi pariton lähtö Tallinnasta Keilaan.

Edelleen voidaan huomata, että sähköjunavuorojenkin määrä on kasvanut huimasti kahdeksassa vuodessa. Tosin pudotusta 30 vuoden takaiseen on edelleen.

Flirt-sähköjunia on 18 kappaletta. Niistä aikataulunmukaiseen liikenteenseen tarvitaan noin 11 kappaletta. Dieseljunia on tilattu 20 kappaletta ja aikataulunmukaiseen liikenteeseen tarvitaan noin 14. Miksi junia on tilattu enemmän kuin liikenteeseen tarvitaan? Virossa on suunnitelmana tuplata matkustajamäärät vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite, kun kriitikoiden mukaan junat ovat jo nyt täpötäynnä!

Blogissaan Elron on luvannut seuraavat muutokset 1.6.2014 alkaen:
  • Jokaiselle Narvan junalle on vaihtoyhteys Tapassa Tarton junaan.
  • Jokaiselle Narvan ja Tarton junalle on vaihtoyhteys sähköjuniin Aegviidussa.
  • Jokaiselle Riian-junalle on vaihtoyhteys Valkassa Tallinnan-junaan.
  • Jokaiselle Valkan ja Koidulan junalle on yhteys Tallinnaan pikajunalla.
  • Pärnusta on vaihtoyhteys Viljandiin Lellessä.

Elron on ennenkin jättänyt lupaukset lunastamatta. EVR on julkaissut graafiset aikataulut 1.6.2014 alkavalle aikataulukaudelle. Ehkä aikataulut ovat keskeneräiset, sillä kaikkiin ei ole tavarajunia merkitty. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei Valkassa joka junalle muodostu toimivaa vaihtoyhteyttä - ellei sitten Latvian PV muuta aikataulujaan. Ja tuskinpa muutenkaan kovin suosituksi muodostuisi yhteys Tallinnasta Valkaan junalle, joka lähtee kohti Riikaa kello 5.10. Latvialaiset ovat luvanneet toimivan Riika-Tartto-yhteyden alkavan vasta radan peruskorjauksen jälkeen vuonna 2016. No, sekin on parannusta, jos Tallinnasta Riikaan pääsisi kahdella junalla päivässä.

Olen myös nähnyt suunnitelmia tulevista sähköjunien aikatauluista. Junia Keilaan ajettaisiin 15 minuutin välein ja Aegviiduun 20 minuutin välein. Onkohan tuo tavoite ihan mahdollinen Aegviidun radalla? Eikös sinne pitäisi saada tavarajuniakin mahtumaan väliin? Sähköjunilla pitäisi aloittaa myös pikajunaliikenne Keilaan ja ilmeisesti sieltä Paldiskiin.

Ai niin ne kriitikot, joiden mukaan junat ovat aina täynnä... Suomeksi voit kritiikkiä lukea esimerkiksi täältä:
http://todellinentallinna.blogspot.fi/2014/02/omg-koeajo-viron-uusilla-junilla.html
http://todellinentallinna.blogspot.fi/2014/01/viron-uudet-junat-eeppinen.html
Saikohan tuo kirjoittaja ikinä koettua edellisen operaattorin Tarton junien "tilavuutta" ja "matkustusmukavuutta"?
 
TEP70 aloitti tämän viestiketjun kertomalla Viron matkustajaliikenteen tilan 9 vuotta sitten. Tehdään päivitys, nyt kun Virossakin on koittanut uusi juna-aika.
Kiitos vompatti päivityksestä! Onpa jo aikaa vierähtänyt tuosta ensimmäisestä postauksesta.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:36 ----------

Blogissaan Elron on luvannut seuraavat muutokset 1.6.2014 alkaen:
  • Jokaiselle Narvan junalle on vaihtoyhteys Tapassa Tarton junaan.
  • Jokaiselle Narvan ja Tarton junalle on vaihtoyhteys sähköjuniin Aegviidussa.
  • Jokaiselle Riian-junalle on vaihtoyhteys Valkassa Tallinnan-junaan.
  • Jokaiselle Valkan ja Koidulan junalle on yhteys Tallinnaan pikajunalla.
  • Pärnusta on vaihtoyhteys Viljandiin Lellessä.

Elron on ennenkin jättänyt lupaukset lunastamatta. EVR on julkaissut graafiset aikataulut 1.6.2014 alkavalle aikataulukaudelle. Ehkä aikataulut ovat keskeneräiset, sillä kaikkiin ei ole tavarajunia merkitty. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei Valkassa joka junalle muodostu toimivaa vaihtoyhteyttä - ellei sitten Latvian PV muuta aikataulujaan. Ja tuskinpa muutenkaan kovin suosituksi muodostuisi yhteys Tallinnasta Valkaan junalle, joka lähtee kohti Riikaa kello 5.10. Latvialaiset ovat luvanneet toimivan Riika-Tartto-yhteyden alkavan vasta radan peruskorjauksen jälkeen vuonna 2016. No, sekin on parannusta, jos Tallinnasta Riikaan pääsisi kahdella junalla päivässä.
Nämä olisivat kyllä tarpeellisia muutoksia ja listan mukaista asioiden tilaa pidettäisiin monessa maassa itsestäänselvyytenä.
 
Pohdiskelen hieman luvattuja muutoksia.

  • Jokaiselle Narvan junalle on vaihtoyhteys Tapassa Tarton junaan.
  • Jokaiselle Narvan ja Tarton junalle on vaihtoyhteys sähköjuniin Aegviidussa.
Näiden toteutus on helppoa. Olen nähnyt suunnitelman, että joskus tulevaisuudessa sähköjunia ajettaisiin Aegviiduun 20 minuutin välein. Tästä seuraa, että vaihtoaika dieseljuniin on korkeintaan 20 minuuttia (tai vähemmän, jos junilla on nopeuseroa Aegviidun ja Tallinnan välillä). Ja koska sähköjunia ajetaan tasaisesti 20 minuutin välein, saadaan dieseljunille helposti sama lähtöminuutti. Ehkä dieseljunat eivät kuitenkaan kulje joka tunti. Jos aivan jokaiselle Tarton junalle on vaihtoyhteys sähköjunaan Aegviidussa, pitää express-vuorojenkin jatkossa pysähtyä Aegviidussa.

Matka Aegviidusta Tapaan kestää 20 minuuttia. Itään ja länteen menevien dieseljunien aikataulut sovitetaan niin, että Tapassa vaihtoaika jää lyhyeksi. Onko mahdollista, että Narvan ja Tarton junat kohtaavat Tapassa, jolloin vaihto tapahtuu laiturin yli kävelemällä?

Tapan ja Lagedin välillä on erittäin vilkas tavaraliikenne. Graafiset aikataulut paljastavat, että tavarajunia ajetaan vain öisin ja keskipäivällä matkustajaliikenteen tauon aikana. Nyt, kun sähköjunia ajetaan noin tunnin välein, ehtisi välissä ajaa tavarajuniakin. Tiheämmällä sähköjunaliikenteellä tavarajunia ei voida ajaa samaan aikaan matkustajajunien kanssa. Säilyyköhän matkustajaliikenteen keskipäivän tauko jatkossakin?

  • Pärnusta on vaihtoyhteys Viljandiin Lellessä.
Miten tämä toteutetaan? Millaiset laiturit ovat Lellessä? Voiko siellä kolme junaa pysähtyä yhtäaikaisesti siten, että Pärnusta tulevalta junalta olisi vaihtoyhteys sekä Viljantiin että Tallinnaan?

Jos vain kaksi junaa voi pysähtyä Lellessä samanaikaisesti, joutuu Pärnusta Viljantiin matkaava väkisinkin odottamaan 30 minuuttia. Jos Tallinnan juna odottaa Pärnun matkustajia viereisellä raiteella ja lähtee heti matkustajien vaihdon jälkeen kohti Tallinnaa, on seuraava kohtauspaikka Rapla 14 minuutin matkan päässä. Vasta tuolla voi Tallinnaan menevä juna kohdata Viljantin junan, joka sitten ottaa vaihtomatkustajat kyytiin Lellessä. Joukkoliikenteen pakkokäyttäjät ovat tyytyväisiä.
 
Elron on julkaissut uudet aikataulut 1.6. alkavalle kaudelle. Tutustutaan ensin muutoksiin hieman:
  • Tartto-Koidula-välin junapareista toinen jatkaa Piusaan.
  • Rakvereen ajetaan yksi junapari. Nykytilanne 0.
  • Valgaan ajetaan kolme junaparia. Nykytilanne 2 junaparia.
  • Türiin ajetaan työpäivinä viisi junaparia. Nykytilanne 4 junaparia.
  • Tartto-Jõgeva-välillä ajetaan työpäivinä 1,5 junaparia. Nykytilanne 1.
Selvästi dieseljunia on saatu lisää ja liikennettä on lisätty.

Lännen sähköjunilta on vähennetty vuoroja. En ole edes yrittänyt laskea kaluston kiertoa, mutta luulen, että puolet sähköjunista seisoo varikolla toimettomana.

Idän liikenteessä säilyy keskipäivän tauko. Tallinnasta itään lähtee viimeinen sähköjuna kello 9.52 ja seuraava juna itään on kello 13.16 lähtevä Tarton expressjuna. Aegviidusta Tallinnaan viimeinen juna ennen taukoa lähtee kello 10.27 ja seuraava vasta kello 13.20. Välissä ajetaan perjantaisin, lauantaisin ja maanantaisin Pietarista tule juna, jonka lähtöaika Tapasta on 11.40. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan yksi sähköjunapari keskipäivän taon aikana. Muutoin tämän tauon aikana ei ajeta matkustajajunia lainkaan, vain tavarajunia. Tavarajunien kulku on katsottu graafisesta aikataulusta; en voi luvata junan kulkevan, jos odotat sitä radan varressa kameran kanssa.

Keskipäivän tauko on myös lännen liikenteessä. Ennen taukoa viimeinen juna Tallinnasta Keilaan lähtee kello 10.25, seuraava kello 13.30. Vastaavasti Keilasta viimeinen juna ennen taukoa lähtee kello 10.52, seuraava kello 13.19. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan välissä yksi matkustajajunapari. Etelän suunnan liikenteessä ei ihan näin pitkää taukoa ole, mutta kyllä sinnekin ehtisi yhden tavarajunan ajaa.

Katsotaan sitten lupauksia:
  • Jokaiselle Narvan junalle on vaihtoyhteys Tapassa Tarton junaan.
Narvasta on yhteys Tarton expressjunaan 10-16 minuutin vaihtoajalla. Tartosta on yhteys Narvaan 21-26 minuutin vaihtoajalla. Rakveren junaan vaihtoyhteyttä ei ole. Ei toimi tämä yhteys niin hyvin kuin oletin. Kansainvälisten junien osalta toimiva vaihtoyhteys on vain Tartosta iltapäivän Pietariin menevään junaan ja Moskovan junaan. Venäjältä Viroon matkustettaessa vaihtoyhteyttä ei ole.

  • Jokaiselle Narvan ja Tarton junalle on vaihtoyhteys sähköjunaan Aegviidussa.
Idästä matkustettaessa vaihtoaika on 6-23 minuuttia. Tuo 23 minuuttia on poikkeus ja koskee vain sitä Narvasta tulevaa junaa, jota seuraa Tartosta tuleva juna. Vasta Tarton junan mentyä lähtee sähköjuna. Itään matkustettaessa vaihdot toimivat muuten hyvin, mutta Narvan iltajunaan on tunnin vaihtoaika. Vaihtoyhteyttä ei ole kansainvälisiin juniin eikä Tarton expressjuniin, sillä ne eivät pysähdy Aegviidussa.

  • Jokaiselle Riian-junalle on vaihtoyhteys Valgassa Tallinnan-junaan.
Tähän ette uskoneet itsekään. Tartosta on yhteys kahdelle Riikaan menevälle junalle. Toiseen jää vaihtoaikaa Valgassa melkein tunti. Paluusuunnassa yhteys toimii yhdelle junalle.

  • Jokaiselle Valkan ja Koidulan junalle on yhteys Tallinnaan pikajunalla.
Toimii 90-prosenttisesti: Piusasta iltapäivällä lähtevällä junalla ei ole yhteyttä Tartossa expressjunaan vaan tavalliseen pikajunaan.

  • Pärnusta on vaihtoyhteys Viljandiin Lellessä.
Vaihtoyhteys on iltajunalla, ei aamujunalla.
 
Viron junaliikenteen parannukset 1.6. alkaen. Lisäsin listaan yhden rivin, joka jäi edellisestä viestistä pois.
  • Tartto-Koidula-välin junapareista toinen jatkaa Piusaan.
  • Rakvereen ajetaan yksi junapari. Nykytilanne 0.
  • Valgaan ajetaan kolme junaparia. Nykytilanne 2 junaparia.
  • Türiin ajetaan työpäivinä viisi junaparia. Nykytilanne 4 junaparia.
  • Tartto-Jõgeva-välillä ajetaan työpäivinä 1,5 junaparia. Nykytilanne 1.
  • Tallinna-Tartto -välillä ajetaan 4 pikajunaparia ja 4 expressjunaparia. Nykytilanne 2+4.

Tarton junatarjonta siis paranee huomattavasti. Junien ajoajat myös yhtenäistetään. Tällä hetkellä expressjunalla matka kestää vähintään 2 h ja hitaammalla pikajunalla jopa 2 h 44 min. Jatkossa matkan kesto expressjunalla on 1 h 52 min ja hitaalla junalla 2 h 21 min. Näin siis jokaisella junavuorolla suunnasta riippumatta. Kesäkuun pikajuna on melkein yhtä nopea kuin hitain nykyinen expressjuna, jonka ajoaika on 2 h 11 min.

Kuka kaivaa arkistostaan vanhoja aikatauluja. Kuinka kauan matka ennen kesti?
 
Tarton junatarjonta siis paranee huomattavasti. Junien ajoajat myös yhtenäistetään. Tällä hetkellä expressjunalla matka kestää vähintään 2 h ja hitaammalla pikajunalla jopa 2 h 44 min. Jatkossa matkan kesto expressjunalla on 1 h 52 min ja hitaalla junalla 2 h 21 min. Näin siis jokaisella junavuorolla suunnasta riippumatta. Kesäkuun pikajuna on melkein yhtä nopea kuin hitain nykyinen expressjuna, jonka ajoaika on 2 h 11 min.

Kuka kaivaa arkistostaan vanhoja aikatauluja. Kuinka kauan matka ennen kesti?

Matkustin v 1995 Tallinnasta Tarttoon iltapäivän ainoalla junayhteydellä, kesti n 3.5 tuntia. Hikistä hommaa puupenkillä. Onneksi olin ostanut muutaman tölkin Saku Rockia matkaevääksi. Silloin en tiennyt että olisi voinut myös matkustaa jollakin kansainvälisellä junalla Viron isällä, silloinhan niitä meni sekä Moskovaan että Riikaanja Vilnaan Tarton kautta.

Ihmettelin kyllä että miten voi olla noin onnettomat yhteydet Viron pää ja tärkeimmän yliopistokaupungin välillä.

t: Rainer
 
Oonkohan joskus kysynytkin, että Koidula on Petseri-Valga reitillä, onko tuonne tehty kolmioraide vai käykö juna Venäjän puolella vaihtamassa suuntaa?
 
Oonkohan joskus kysynytkin, että Koidula on Petseri-Valga reitillä, onko tuonne tehty kolmioraide vai käykö juna Venäjän puolella vaihtamassa suuntaa?
Koidulahan on uusi raja-asema Viron puolella ja se rakennettiin juuri siksi, että junat voidaan tarkastaa heti rajalla ja maan sisäisesti voidaan ajaa Tarton suunnasta Koidulan kautta kohti Valgaa. Aikaisemmin oli vain suuri kolmioraide, jonka kärjet olivat Tartto, Valga ja Petseri. Nyt on vähän pienempään tilaan mahtuva kolmioraide, jota ei kuitenkaan käytetä kolmioraiteena, kärjet ovat Koidula, Orava ja Petseri.

Lyhyempi vastaus kysymykseen: on rakennettu uusi raide uudelle ratapihalle, jolloin Tartosta tuleva juna voi ajaa suoraan Koidulan ratapihalle.

Aikaisemmin Tartosta tulevat junat kääntyivät Oravassa, josta on vielä muutama kilometri rajalle. Maaliskuuhun 2001 asti Valgasta tulevat henkilöjunat kävivät Veskissä, joka oli seisake pääraiteen varressa vähän ennen rajaa. Piusa oli Valgasta tullessa viimeinen sivuraiteilla varustettu liikennepaikka. Jos seisonta-aikaa jäi enemmän, junat tulivat tyhjinä Veskistä Piusaan odottamaan lähtöaikaa. Veskistä ei voinut ajaa Oravaan käymättä Venäjän puolella Petserissä. Veskin laituri sijaitsi nykyisen Koidulan ratapihan alueella ja löytyypä netistä kuvia, joissa Koidula on jo valmis, mutta vanhaa Veskin laituria ei oltu purettu.
 
En vastannut KMT:n kysymykseen sillä odotin TEP70:ltä tyhjentävää vastausta. Valitettavasti vastaus herättää kysymyksiä.

Koidulahan on uusi raja-asema Viron puolella ja se rakennettiin juuri siksi, että junat voidaan tarkastaa heti rajalla ja maan sisäisesti voidaan ajaa Tarton suunnasta Koidulan kautta kohti Valgaa. Aikaisemmin oli vain suuri kolmioraide, jonka kärjet olivat Tartto, Valga ja Petseri. Nyt on vähän pienempään tilaan mahtuva kolmioraide, jota ei kuitenkaan käytetä kolmioraiteena, kärjet ovat Koidula, Orava ja Petseri.
Milloin olet viimeksi käynyt Koidulassa? Onko kuvaamasi tilanne edelleen ajankohtainen ja onko se pysyvä vai tilapäinen? Oletko nähnyt suunnitelmia muusta kuin kuvaamastasi järjestyksestä?

Itse olen ymmärtänyt, että nyt käytössä olisi suuri kolmioraide, jonka kärjet olisivat Tartto, Valga ja Koidula. Petseristä tultaessa ensin ajettaisiin Koidulan ratapihalle ja vasta sen jälkeen voi vaihdetta kääntämällä valita suunnaksi Tarton tai Valgan. TEP70:n kuvaama pieni kolmioraide ei olisi enää käytössä, joten Tartosta Piusaan päästäkseen pitäisi vaihtaa junan kulkusuuntaa. Olenko ymmärtänyt ihan väärin? Kuvaamaani tilannetta tukee mm. visitestonia.comin kartta.

EVR:n kotisivut ovat muuttuneet aivan viime päivinä. En löydä enää verkkoselostusta tai muuta dokumenttia, joka asiaa valaisisi. Sen sijaan heti etusivulla kerrotaan tavaraliikenteen romahdusmaisesta vähenemisestä.
 
Itse olen ymmärtänyt, että nyt käytössä olisi suuri kolmioraide, jonka kärjet olisivat Tartto, Valga ja Koidula. Petseristä tultaessa ensin ajettaisiin Koidulan ratapihalle ja vasta sen jälkeen voi vaihdetta kääntämällä valita suunnaksi Tarton tai Valgan.

Näin olen itsekin ymmärtänyt, Koidula on raja-asema ja nyt riittää yksi sellainen sekä Valgan että Tarton suunnan liikenteelle. Delfin kartasta ainakin erottuu aika hyvin vanha linja http://kaart.delfi.ee/

Vaan eikö tuossa kuitenkin ole jokin yhdysraide Viron puolella mennyt, aivan rajan lähellä. Kartassa ja etenkin ilmakuvassa ainakin paikka sellaiselle näkyisi olevan.
 
Noniin tuolla toisella kartalla tajusinkin..

Toivottavasti tuohon Valga-Koidula pätkällekkin saataisiin liikennettä koko pätkälle.
 
Näin olen itsekin ymmärtänyt, Koidula on raja-asema ja nyt riittää yksi sellainen sekä Valgan että Tarton suunnan liikenteelle. Delfin kartasta ainakin erottuu aika hyvin vanha linja http://kaart.delfi.ee/

Vaan eikö tuossa kuitenkin ole jokin yhdysraide Viron puolella mennyt, aivan rajan lähellä. Kartassa ja etenkin ilmakuvassa ainakin paikka sellaiselle näkyisi olevan.
Tämä kartta selvensi asiaa eli käsitykseni oli väärä. Viestissäni mainittu kolmioraideyhteys on purettu ja Petseristä tullaan suoraan Koidulaan, josta voidaan jatkaa suoraan eteenpäin joko Valgaan tai Tarttoon. Uusi linja Tarton suuntaan lähtee todellakin kaartamaan Koidulan länsipäästä eli syntyy juurikin vompatin mainitsema suuri kolmioraide, jonka kärjissä ovat Valgan, Koidulan ja Tarton ratapihat. Google Mapsin kartassa tuo uusi raide ei vielä näy.

Ehkä tuo kuvaamani kolmioraideyhteys oli väliaikainen, joka saatiin rakennettua suhteellisen vähällä työllä ja jota käytettiin vain sen aikaa kuin tämän lopullisen, pidemmän uuden Tarton suunnan ratalinjan rakennustyöt kestivät.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös