Viron matkustajaliikenne

TimppaTT sanoi:

Viron hallitus on myös päättänyt, että vuonna 2028 kaikki Virossa olevat junat toimivat AC sähköllä. AC sähköistyksen tavoitteena on vähentää CO2 ja muita päästöjä merkittävästi:

Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkalleen ottaen tällaista päätöstä ei kai vielä ole tehty. Halu on kova ja suunnitelmia on, mutta lopullinen päätös puuttuu.

Vähentääkö sähköliikenne hiilidioksidipäästöjä? Viron sähkö tehdään kotimaisesta öljystä, joka tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Päästöoikeuksien hinnat ovat nousussa, joten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on kyllä hyvä peruste tälle sähköistykselle.

Metsätähti sanoi:

Eikä ole teknisesti mahdollista vaihtaa se 3kV= myöskin 25kV~:ksi? Kaksi erilaiseja systemeja on aika epäjoustava.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kysymys on hyvä. Mitä kaikkea vaaditaan, jotta Paldiskin/Haapsalun/Klooga-Randin sähköistys voitaisiin vaihtaa? Täyttyvätkö suojaetäisyydet vai pitääkö sillat rakentaa uusiksi? Muistanko ihan oikein, että Paldiskin suunnan sähköistys olisi juuri rakennettu uudelleen? Ja Aegviidun sähköistystä ei olisi uusittu?

Elron taitaa itse omistaa sähköjunansa. Ehkä on kuviteltu, ettei niille löydy ostajaa. Näin ollen niille pidetään jatkossakin rata. Vaan eipä tuon radan liikenteeseen tarvita 18 sähköjunaa vaikka sähköistys jatkettaisiinkin Haapsaluun.

Metsätähti sanoi:

Mistä syystä Valga - Koidula ei tule sähköä? Vain sen takia tarvitaan myöskin tulevaisudessa dieseliveturia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Valga-Koidula -välillä ajetaan niin vähän junia, ettei sitä tarvitse sähköistää. Dieselvetureita tarvitaan joka tapauksessa, vaikka tämä rata sähköistettäisiin. Dieselvetureita tarvitaan mm. ratapihalla ja teollisuusraiteilla.

Toisaalta Viron suuri tavaraliikenneoperaattori Operail ei välttämättä tarvitse dieselveturia tämän rataosan liikennöimiseksi. Saattaahan hyvin olla, että Valga-Koidula-välillä liikennöi jokin toinen operaattori, esim. LDZ.

Kävin viikonloppuna itäisessä Virossa. Lauantain ensimmäinen juna Tallinnasta lähtee kello 07 Narvaan. Aseman palvelut ovat hyvät, sillä aamiaista saa ainakin samsakioskista, R-kioskista ja Circle K:n huoltoasemalta (jossa huolletaan vain ihmisiä). Kello 06.45 juna oli jo kohtalaisessa kuormassa, siis ikkunapaikat varattuina. Muistaakseni Jõhviin tultaessa juna oli jo lähes normaalikuormassa, siis istumapaikat täynnä. Myös klaffi-istuimet olivat käytössä. Jõhvista alkoi junan tyhjeneminen. Tässä junavuorossa sai kuljettaa polkupyöriä ja niitä mukana oli yksi. Junayksikkö oli kolmevaunuinen.

Paluu Jõhvista oli sunnuntain suositulla junavuorolla, joka lähti kello 14.54 ja saapui Tallinnaan kello 17.08. Tässä polkupyörien kuljettaminen oli kiellettyä. Juna oli nelivaunuinen. Ykkösluokan paikat voi varata, mutta kakkosluokka täytetään matkustajien saapumisjärjestyksessä. Ykkösluokat (2 kpl, kummassakin päädyssä) oli loppuunmyyty hyvissä ajoin. Tämä kertoo siitä, että 48 matkustajaa uskoo junan olevan niin täynnä, ettei istumapaikkaa muuten saa. Kakkosluokka lähes täyttyi Jõhvista. Kohtla-Nõmmestakin pääsi vielä istumaan. Rakveresta tulijoille oli vain seisomapaikkoja. Aegviidusta juna oli mielestäni jo liian täynnä. Toki japanilaiseen tapaan vielä olisi mahtunut...

Turha kuvitella, ettei täyteen junaan enää tulisi matkustajia. Suuret kaupungit, kuten Jõhvi ja Rakvere ovat kyllä hyvin bussiliikenteen piirissä eikä junaa ole pakko käyttää. Radan varrella on kuitenkin sellaisia paikkakuntia, joissa juna on selkeästi parempi kuin bussi. Püssistä ei Tallinnaan mene busseja lainaan. Kiviõlista busseja menee neljä päivässä kuten juniakin.

Ymmärrän hyvin virolaisten tuskan, kun joutuvat matkustamaan täysissä junissa.

Jõhvin rautatieaseman palveluihin kuuluu katos asemalaiturilla. Linja-autoasema on remontissa. Siellä ainoa katos on rakenteilla eikä sen alle kannata mennä sateensuojaan (eikä tietenkään pääsekään). Rakenteilla oleva katos on jo kertaalleen romahtanut. Kun remontti jälleen valmistuu, on linja-autoasemalla kaikki mahdolliset palvelut, sillä samassa talossa on ostoskeskus.

markus1979 sanoi:

Virossa pohdiskellaan matkustajaliikenteen aloittamista Kundasta Rakvereen ja sitä kautta Tallinnaan. Kiskot ovat jo olemassa, mutta kuuluvat yksityiselle operaattorille ja nyt ilmeisesti keskustellaankin hinnasta jolla nuo voisivat valtiolle siirtyä. Sitä, miksi olemassaolevalla radalla ei voisi liikennöidä matkustajajunin sitä ensin valtiolle myymättä, ei kerrota.

Klikkaa laajentaaksesi...

Perjantaina ERR:n sivuilla oli uusi uutinen asiasta. Radan omistava Kundan sementtitehdas laivaa nykyään raaka-aineensa Ruotsista. Ilmeisesti oma kaivostoiminta on ajettu alas. Näin rautatietä ei tarvita raaka-aineen kuljettamiseen. Jos valtio ei rataa osta, se puretaan. Ilmeisesti yhtiöllä ei ole kiinnostusta kehittää Kundan satamaa ja sitä kautta saada liikennettä radalleen.

Kundan radan liikennöinnissä olisi omat haasteensa. Nythän se on helppoa, kun yksi dieseljuna yöpyy Rakveressa. Entä sitten kun rataverkko sähköistetään? Jäävätkö dieseljunat sitä varten, että niillä ajetaan sähköradoilla? Jos eivät jää, jätetäänkö niitä edes yksi Kundan liikennettä varten? Jos ei jätetä, pitääkö Kundan ratakin sähköistää?

En muista onko tästä ollut juttua, mutta Viroon hankitaan 6 (ja 10 optiota) Skodan sähköjunaa Tallinnan ja Tarton välille. Nämä kulkevat sekä nykyisessä, että tulevassa sähköistyksessä.

https://www.err.ee/1608102856/elron-solmis-skodaga-56-miljoni-eurose-rongide-tarnelepingu

Uutisessa lähinnä mainitaan, että sopimus on allekirjoitettu.

Aiempi uutinen lokakuulta kertoo enemmän uusista junista, muun muassa sen, että niitä voidaan ajaa yhdessä nykyisten Flirttien kanssa.

Ilmeisesti samanlaisia Skodia on tilattu myös Latviaan.

https://www.err.ee/1152517/elroni-uued-rongid-ehitab-skoda

Uusien junien rakennus on noin puolivälissä, raportoi ERR:

https://www.err.ee/1608692815/elron...liinile-joudvate-rongide-ehitus-on-poole-peal

Viroon ensimmäinen juna pitäisi saapua 2024 keväällä, vuoden lopuksi myös liikenteeseen.

Artikkelissa kerrotaan myös, että istuimista järjestetään käyttäjäkokeiluja ja asiakkaiden suosikki valitaan uusiin juniin.

Nykyisistä poiketen, kaikki 236 istuinta numeroidaan ja lippuja myydään siis tietyille paikoille. Nykyisinhän junat ovat usein täynnä ja istumapaikkoja ei ole kaikille saatavilla.

Tuo aiemmin raportoitu 10 junan optio on nyt käytetty, eli Skodan junia on tulossa yhteensä 16 kpl.

https://www.err.ee/1608706810/valitsus-otsustas-tellida-kumme-taiendavat-elektrirongi

Uutisessa todetaan muutamia muitakin asioita, mm:

- aiemmin tilatut 6 junaa tulevat Tallinna-Tartto välille, nämä uudet itään. Sähköistystyöt ovat käynnissä
- Tarton suunnalta vapautuvat nykyiset diesel-Flirtit siirretään Viljandin ja Raplan linjoille
- Raen kuntaan (lentokentän taakse) rakennetaan uusi varikko, Rail Baltikan tulevan varikon tuntumaan, nykyisinhän Elronin junat ovat Pääskülassa.

Tämän ketjun alussa mainitaan kun radat on ostettu takaisin Viron valtiolle. Mutta miksi tuo Edelaraudtee on jäänyt silti yksityiseksi omaksi? Vai omistaako valtio sitäkin kuitenkin jollakin osuudella?

Elron kuitenkin ajaa sen osuudella juniaan.. (Ja saamani tiedon mukaan taas Operail ei tavaraa siellä aja, mutta johtuuko se tavarankuljetusten vähyydestä vai juuri tuosta omistuspohjasta..)

Viron valtio kyllä on ollut (vielä viime aikoinakin) kiinnostunut Edelaraudteen ostamisesta, mutta ilmeisesti tuottaa sen verran hyvin, että hinnasta on ollut vaikea päästä sopuun.

https://www.aripaev.ee/uudised/2022...-edelaraudteed-miks-peaks-rahalehma-ara-muuma

Nyt, kun valtiolla ei tunnu riittävän rahaa jo sovittujen (ja EU:n tukemien) infraprojektien loppuunvientiin (nousseiden kustannusten takia) voisin itse spekuloida että ylimääräiset uudet investoinnit ovat jäissä jonkin aikaa.

Mitä tulee tavaraliikenteeseen, niin vaikuttaa siltä, että kyseisellä rataosuudella operoi Go Rail:

https://edel.ee/kaubavedu/kaubavedu/
https://www.gorail.ee/kaubavedu/

Tavaraliikennehän on merkittävästi vähentynyt Viron rautateillä sodan aikana, valtio on tukenut infrastrutuuriyhtiötä merkittävästi.

https://www.err.ee/1608703774/eesti-raudtee-on-soja-tottu-ilma-jaanud-miljonitest-eurodest

Samassa artikkelissa herätellään kysymystä Tallinnan kehäradasta josta on puhuttu jo pitkään. EU ei olisi tukemassa enää leveämpää raideleveyttä uusissa projekteissa, joten kehärätahanke on mutkistumassa entisestään.

Vielä kesäkuussa tehtiin päätös suunnittelu- ja kaavoitustyön rahoittamisesta (kaupunki + yritykset + kehyskunnat):

https://pealinn.ee/2022/06/15/tallinna-ringraudtee-tuleb-taganemist-ei-ole/

Tietääkö joku onko nuo Elronin matkustajaliikenne Virossa markkinaehtoista vai ostoliikennettä?

KMT sanoi:

Tietääkö joku onko nuo Elronin matkustajaliikenne Virossa markkinaehtoista vai ostoliikennettä?

Klikkaa laajentaaksesi...

Elron on täysin valtion omistama osakeyhtiö, joka tuottaa tappiota, ja jonka tappiot katetaan valtion budjetista. Onko sitten olemassa jokin sellainen ostoliikennesopimus, jossa liikenteen ostaja ja tuottaja sopivat määrän ja hinnan? Jos sellainen on olemassa, ei ole Elron oppinut bisnestään, kun tappiota tulee koko ajan. Valtion osuus junaliikenteen kustannuksista on noin puolet, toisen puolen maksavat matkustajat.

Kai sitten tuollainen liikenne pitäisi kilpailuttaa tulevaisuudessa? Toki tietysti jos liikennöitsijällä pitää olla oma kalusto niin ei taida tulla kuin yksi tarjous, mutta kilpailuprosessi pitäisi mennä läpi?

Muutamia juna-uutisia Virosta:

Matkustajaliikenne Tartosta Riikaan on nytkähtänyt taas eteenpäin, nyt ajatuksena on päivittäinen vuoro molempiin suuntiin jo ensi kesänä. Liikenteen operoisi Elron, kysymyksenä näyttäisi olevan lähinnä miten kuskin saisi puhumaan latviaa rajan eteläpuolella:

https://www.err.ee/1609151716/elron-uurib-tartu-riia-rongiliikluse-kaivitamise-voimalusi

Tulevaisuudessa valtion tukea tarvittaisiin parikin miljoonaa vuodessa että voitaisiin operoida pari vuoroa suuntaansa päivittäin.

==

Pari viikkoa sitten Elron esitteli uusia Skodan junia tehtaalla:

https://www.err.ee/1609137563/uued-elroni-rongid-toovad-reisijatele-mitu-muudatust

Istumapaikkoja on uusissa junissa enemmän, lisäksi paikan voi varata myös kakkosluokkaan.


==

Rail Baltican Ülemisten terminaalin rakennus alkoi lokakuussa:

https://www.err.ee/1609150489/ulemiste-uhisterminali-ehituses-algasid-esimese-etapi-tood

Valmista pitäisi tulla vuonna 2027 ja alkuvaiheessa avataan "nollakerros" joka palvelee paikallista liikennettä. Terminaalin ylemmät kerrokset viimeistellään vasta itse Rail Baltican valmistuttua. Tähän projektiin liittyen ratikkaliikenne lentokentälle ei tule palautumaan vielä ainakaan pariin vuoteen:

https://www.err.ee/1609077853/svet-trammiga-ei-saa-tallinnas-lennujaama-veel-vahemalt-kaks-aastat

Kuten muistamme, jotkin vuodet sitten ratikkaliikenne saatiin pidennettyä Tallinnan lentokentälle ja vähän aikaa lentokentän yhteys keskustaan oli esimerkillinen paitsi tiheyden, myös edullisen hintansa puolesta. Nyt puolihuomaamatta ollaan palattu bussiyhteyteen ja vielä varsin pitkäksi ajaksi.

markus1979 sanoi:

Muutamia juna-uutisia Virosta:

Matkustajaliikenne Tartosta Riikaan on nytkähtänyt taas eteenpäin, nyt ajatuksena on päivittäinen vuoro molempiin suuntiin jo ensi kesänä. Liikenteen operoisi Elron, kysymyksenä näyttäisi olevan lähinnä miten kuskin saisi puhumaan latviaa rajan eteläpuolella:

https://www.err.ee/1609151716/elron-uurib-tartu-riia-rongiliikluse-kaivitamise-voimalusi

Tulevaisuudessa valtion tukea tarvittaisiin parikin miljoonaa vuodessa että voitaisiin operoida pari vuoroa suuntaansa päivittäin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Toivottavasti nämä eivät korvaa toista Pasažieru vilciensin Riian ja Valgan välillä kulkevista kahdesta junaparista vaan tulevat lisäksi. Toisaalta jos PV:n ja Elronin junat olisi tahdistettu toisiinsa Valgassa (kuten vuosia sitten oli), tarjolla olisi kaksi käyttökelpoista junaparia yhden sijaan, mikä olisi järkevämpi ratkaisu kuin suora juna Tarttoon. Vaihtokin hoituisi saman laiturin puolelta toiselle. Nykyään Valgassa joutuu yleensä odottamaan tuntikausia seuraavaa junaa, minkä vuoksi yhteys ei houkuttele Valgaa kauempaa Virosta tulevia matkustamaan junalla Latviaan.

Latvian rautatieviranomaiset suhtauvat kriittisesti Tarton ja Riian (sekä Riian ja Vilnan väliseen, myös ensi vuodelle suunniteltavaan yhteyteen) - heidän mielestään kannattavuutta on vaikea nähdä Valkan (Latvian puolen rajakaupunki) ja Riian välillä pienillä matkustajamäärillä:

https://www.err.ee/1609157153/lati-suhtub-ettevaatusega-raudteeuhenduste-rajamisse-eesti-ja-leeduga

Poliitikot sen sijaan ovat optimistisempia. Artikkelissa viitataan myös Latvian yleisradion englanninkieliseen artikkeliin:

https://eng.lsm.lv/article/economy/...ous-on-new-international-train-links.a530616/

Ja kukaan ei edelleenkään ehdota tahdistuksen palauttamista, vaikka se paitsi mahdollistaisi kattavammat yhteydet, myös säästäisi ne pari miljoonaa euroa vuosittain. Todennäköisesti juniin tulisi enemmän kuin mainittu kymmenen matkustajaa, mutta melko tyhjinä ne todennäköisesti kulkisivat, koska Latvian puolelta tulevat kausilipulla matkustavat matkustajat suosisivat PV:n junia, koska kausiliput eivät kelpaisi Elronin junissa.