Sivu 1 / 13 1234511 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/194

Viestiketju: Viron matkustajaliikenne

  1. #1
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus Viron matkustajaliikenne

    Virossa on syksyn 2005 tilanteen mukaan seuraavaa junaliikennettä:

    Kansainvälinen liikenne

    33/34 Tallinna-Moskova-Tallinna, joka päivä

    Aikataulut, EVR Ekspress

    Tallinna-Pietari-Tallinna-juna lakkautettiin vuosi sitten syksyllä ja joitakin keskusteluja sen palauttamiseksi liikenteeseen esimerkiksi edullisempana dieselmoottorijunaratkaisuna on tiettävästi käyty. Kilpailu bussin kanssa on ollut ja tulee olemaan kovaa, Eurolinesillä on Tallinnan ja Pietarin välillä viisi päivittäistä vuoroa, myös yövuoro.

    Maan sisäinen kaukoliikenne

    Veturivetoisia maan sisäisiä matkustajajunia ei ole. Tallinnan ja Tarton välillä ajetaan kaksi pikajunaparia dieselmoottorijunilla. Kaikkea maan sisäistä liikennettä hoitaa Edelaraudtee. Bussit ovat Virossa paljon suositumpia kuin junat, aikatauluja voi katsella täältä. Esimerkiksi Tallinnan ja Tarton välillä ajetaan tiheimmillään 15 minuutin välein. Kiertävä junayhteys ei yksinkertaisesti pärjää kilpailussa suoralle ja nopeammalle bussiyhteydelle.

    Aikataulut, Edelaraudtee

    Dieselmoottorijunaliikenne

    Dieselmoottorijunaliikenne hoidetaan kunnostetuilla DR1A-junilla, joista osa on täysmittaisia ja osa katkaistuja.

    Narvan suunta 2 junaparia
    Tallinna-Narva 1 junapari
    Tallinna-Rakvere 1 junapari

    Tarton suunta 4 junaparia
    Tallinna-Tartto 2 junaparia (+2 pikajunaparia)

    Tartto-Valga 2 junaparia
    Tartto-Elva 2 junaparia
    Tartto-Orava 1 junapari, Oravaan su-pe, takaisin ma-la

    Pärnun ja Viljandin suunta 8 junaparia
    Tallinna-Pärnu 2 junaparia
    Tallinna-Viljandi 2 junaparia ma-to, pe-su 3
    Tallinna-Türi 2 junaparia
    Tallinna-Rapla 2 junaparia

    Aikataulut, Tallinna-Tartto-Valga, Tallinna-Narva, pdf-tiedosto
    Aikataulut Tallinna-Pärnu/Viljandi, pdf-tiedosto

    Nykyinen liikenne vaikuttaisi aikatauluista päätellen vaativan vähintään 10 junarunkoa ja kaksi pikajunarunkoa. Voi tietysti olla, että niitä tarvitaan todellisuudessa enemmän.

    Sähkömoottorijunaliikenne

    Radat Tallinnasta Aegviiduun, Paldiskiin, Riisipereen ja Klooga-randiin on sähköistetty 3000 V:n tasavirtajärjestelmällä. Riisiperen ja Paldiskin radat erkanevat Keilassa ja Klooga-randin pikku haararata Kloogasta.

    Tallinna-Aegviidu 8 junaparia

    Riisiperen ja Paldiskin suunta 31 junaparia
    Tallinna-Riisipere 8 junaparia
    Tallinna-Paldiski 10 junaparia ma-pe, la-su 9
    Tallinna-Klooga-rand 2 junaparia
    Tallinna-Keila 4 junaparia

    Lisäksi ajetaan Tallinnasta Pääskülaan 7 junaa ma-pe ja 4 la-su. Pääskülasta Tallinnaan ajetaan 4 junaa ma-pe ja 2 la-su. Nämä vuorot ovat joko kaluston ensimmäisiä tai viimeisiä ajosivuja, junapareja ei Pääskülaan ajeta. Aamuisin ajetaan yhdet parittomat lähdöt myös Riisiperestä, Paldiskista ja Keilasta Tallinnaan. Näiden parit ovat varikolta Pääskülasta lähteviä tyhjävaunujunia. Junaparien yhteisluku 31 sisältää edellämainitut seitsemän paritonta lähtöä kumpaankin suuntaan.

    Aikataulut (ladattava Excel-tiedosto)

    En ole oleskellut päätepisteissä yöllä, mutta aikatauluista voisi päätellä, että Paldiskissa ja Riisiperessä yöpyisi yksi runko ja Aegviidussa kaksi. On myös tietenkin mahdollista, että rungot palaavat yöksi Pääskülan varikolle, mutta tällöin pitäisi ajaa tyhjänä sekä aamulla että illalla. Onko jollakulla tietoa, kuinka homma pyörii?

  2. #2

    Liittynyt
    30.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    54

    oletus re: Viron matkustajaliikenne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70
    Kansainvälinen liikenne
    33/34 Tallinna-Moskova-Tallinna, joka päivä
    Vielä muutama vuosi sitten junalla pääsi Tallinnasta Varsovaan, tosin junan vaihto vaadittiin raideleveyden takia Liettuan ja Puolan rajalla. Olikos kyseisen yöjunan nimi Balti Express? Varsin verkkaista vauhtia kyseinen juna kokemukseni perusteella kuitenkin liikkui huonoimmilla ratatosuuksilla Virossa.

    En voi ymmärtää miksi junaliikenne hiipuu näin. Myös Suomen ja Ruotsin välinen matkustajaliikenne on loppunut Interrail-nuorison harmiksi jo aikoja sitten. Suomen sisäisessä matkailussa järkeviä vaihtoehtoja hinta/laatu-suhteeltaan ovat lähinnä oma auto ja lentokone.

    Luulisi että junamatkan tuottaminen olisi naurettavan halpaa, ainakin verrattuna lentomatkaan. Toisaalta, Ruotsissa on kuulemma joku valtionrautateiden edustaja lipsauttanut tiedotusvälineille, ettei hän näe mitään syytä miksi junamatkan pitäisi olla halvempi kuin lentomatka.

  3. #3
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Nimenomaan Baltiassa amerikkalainen unelma on tehnyt tehtävänsä ja surkastuttanut rautatiehenkilöliikenteen. Myös junayhteyttä Tallinna-Vilna-Minsk kokeiltiin muistaakseni jossain vaiheessa, mutta eipä tullut siitäkään mitään. Uskomattominta mielestäni on, ettei Virosta pääse rautateitse edes rajan yli Latviaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JMerlin
    Luulisi että junamatkan tuottaminen olisi naurettavan halpaa, ainakin verrattuna lentomatkaan. Toisaalta, Ruotsissa on kuulemma joku valtionrautateiden edustaja lipsauttanut tiedotusvälineille, ettei hän näe mitään syytä miksi junamatkan pitäisi olla halvempi kuin lentomatka.
    Pohjois-Ruotsin junaliikenteen lakkautusteemakin on välillä ollut jollain tapaa puheissa perusteella, että Tukholmaan pääsee lentäen samoin hinnoin. Joka tapauksessa niillä radoilla, joilla valtion SJ on yhä monopoliasemassa, se käyttää sitä härskisti väärin. Oli VR:n hintatasosta mitä mieltä hyvänsä, se on erittäin edullinen Ruotsiin verrattuna (puhun tässä vain kaukoliikenteestä).
    terveisin
    JE

  4. #4
    MCW
    MCW ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    01.07.2005
    Viestejä
    130

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Tietääkö kukaan, milloin Haapsalun matkustajaliikenne mahtoi loppua ja minkälaista se oli ennen lopettamista. Ajettiinko dieseljunilla Tallinnasta asti vai oliko Riisiperessä vaihto sähköjunasta?

  5. #5
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut MCW
    Tietääkö kukaan, milloin Haapsalun matkustajaliikenne mahtoi loppua ja minkälaista se oli ennen lopettamista. Ajettiinko dieseljunilla Tallinnasta asti vai oliko Riisiperessä vaihto sähköjunasta?
    Jostain vanhoista aikatauluista muistan havainneeni, että yhteys oli vaihdollinen ja vaihtopaikka tosiaan Riisiperessä. Harmi sinänsä, että Baltian maiden vanhoja aikatauluja on hyvin vaikea löytää mistään. Olisikohan loppuaikoina ajettu kaksi junaparia.

    Muistaakseni tietoni on peräisin erään suomalaisen harrastajan kokoelmista löytyneestä SZD:n vuoden 1983 aikataulukirjasta.

    Yhdellä virolaisella harrastajalla on netissä kuvia viimeisestä junasta. Linkitän jos löydän.

  6. #6
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Neljä Viroon sijoitettua TEP70-veturia eli Tallinn-Väiken ratapihalla pitkään seisseet 0320, 0322, 0325 ja 0326 ovat palanneet kaikki taas liikenteeseen. 0320 kunnostettiin jo aikaisemmin GO Groupin käyttöön, mutta nyt myös muut kolme on kunnostettu ja ne palvelevat nyt Valko-Venäjän rautateitä tunnuksella TEP70K. BCh on ostanut myös Latvian ylimääräisiä TEP70-vetureita, sinne ovat menneet ainakin numerot 0232, 0251 ja 0260, jotka liikennöivät myös TEP70K-tunnuksella.

  7. #7
    MCW
    MCW ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    01.07.2005
    Viestejä
    130

    oletus Hs 18.10.2006

    Helsingin Sanomat 18.10.2006
    Viron rautatieyhtiö takaisin valtiolle

    Viron rautatieyhtiö Eesti Raudtee palaa takaisin valtion omistukseen. Viron valtio ja yksityinen Baltic Rail Services (BRS) -yhtiö pääsivät keskiviikkona sopuun ehdoista, joilla valtio lunastaa itselleen BRS:n osuuden rautateistä.

    Viron rautatieyhtiön yksityistämisen perumisesta on väännetty Virossa kättä jo pitkään. Kuukausi sitten Viron hallitus päätti aloittaa BRS:n kanssa asiasta neuvottelut, jotka talous- ja viestintäministeri Edgar Savisaaren mukaan etenivät rivakasti.

    BRS osti 66 prosenttia Eesti Raudteen osakkeista Viron valtiolta vuonna 2001. Kauppahinta oli silloin miljardi kruunua. Nyt valtio maksaa BRS:lle samasta osakepotista vajaat 2,4 miljardia kruunua eli noin 150 miljoonaa euroa.

    BRS ehti välillä kaupitella rautatieosakkeitaan myös ulkomaisille sijoittajille. Kolmannes Eesti Raudteesta on koko ajan pysynyt valtion omistuksessa.

    STT

  8. #8
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Hs 18.10.2006

    Lainaus Alunperin kirjoittanut MCW Näytä viesti
    Helsingin Sanomat 18.10.2006
    Huonot kaupat valtiolle, hyvät kaupat yksityiselle firmalle joka saa 2,5-kertaisen hinnan näistä! Miten paljon olisi Viron rautateitä saatu kehitettyä savuna ilmaan poltetuilla 1,5 miljardilla kruunulla?
    Yöbussissa on tunnelmaa

  9. #9
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Matkustajajunaliikenteen kannalta varmasti hyvä ratkaisu. Nyt päästään samoihin periaatteisiin, joita Saksassa ja Ruotsissa noudatetaan. Virossa ei kuitenkaan ole enää paluuta rautatiemonopoliin.

    Valtion omistus mahdollistaa selvästi joustavammin välttämättömät investoinnit. Mm. Tartto - Tapa - välillä nähty kuormitus (matkustajajunaa vastassa yleensä aina tavarajuna molemmilla sivuraiteilla) puoltaisi varsin nopeaa tärkeimpien transitoliikenteen ratojen sähköistystä sekä kaksiraiteisia osuuksia ainakin Tarton suuntaan.

    Seikkailuja arvioitaessa kannattaa toki muistaa ajan muutokset. Viro ja Viron rautatiet olivat aika eri maailma v. 2001 kuin tänään.

  10. #10

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    792

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Matkustajajunaliikenteen kannalta varmasti hyvä ratkaisu. Nyt päästään samoihin periaatteisiin, joita Saksassa ja Ruotsissa noudatetaan. Virossa ei kuitenkaan ole enää paluuta rautatiemonopoliin.
    Minä en näe tällä kaupalla minkäänlaisia välittömiä vaikutuksia matkustajaliikenteeseen. Mikä tekee Saksan ja Ruotsin periaatteista niin hyvät, että niitä on apinoitava joka maahan? Miksi Viron oma malli ei kelpaa? Virossa ei monopolia ole rautateillä ollut pitkään aikaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Valtion omistus mahdollistaa selvästi joustavammin välttämättömät investoinnit. Mm. Tartto - Tapa - välillä nähty kuormitus puoltaisi varsin nopeaa tärkeimpien transitoliikenteen ratojen sähköistystä sekä kaksiraiteisia osuuksia ainakin Tarton suuntaan.
    Millä perusteella valtion omistus mahdollistaa nämä investoinnit, mutta yksityinen omistus ei mahdollista? Nämä välttämättömät investoinnit olisi voitu tehdä myös yksityisen yhtiön aikaan, esimerkiksi vaatimalla näitä investointeja yksityistämissopimuksessa. Nyt nämä investoinnit alistetaan varmaankin valtion budjettiin, jossa tunnetusti rahat ovat niukat. Lyhyesti: jos kerran yksityiset rautatieoperaattorit ovat mahdollisia, niin miksi ei yksityiset ratayhtiöt?

    Millä perusteella rautatiet Virossa kannattaisi sähköistää? Dieselveturit on juuri uusittu. Yksittäisten radanpätkien sähköistys ei kannata; tavaraliikenne hyötyisi vain koko 'valtion' rataverkon sähköistyksestä. Virolla ei ole halpaa ydin- eikä vesivoimaa, vaan sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Säästöä ei saataisi siis energian hinnassa, maksettavaksi sen sijaan tulisi sähköistys ja uudet veturit. Millaisilla tavallisilla sähkövetureilla vedetään 8000 tonnin junia? Tarvitaanko MTAB:n tyyliin oma erikoinen (ja kallis) veturisarja?

    Virossa on kai jo tehty päätös sähköistyksen jatkamisesta Rakvereen. Tämä sähköistys tulee kuitenkin vain matkustajaliikenteen käyttöön. Sähköistyksen syy on matkustajajunien ajoaikojen nopeuttaminen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Huonot kaupat valtiolle, hyvät kaupat yksityiselle firmalle joka saa 2,5-kertaisen hinnan näistä! Miten paljon olisi Viron rautateitä saatu kehitettyä savuna ilmaan poltetuilla 1,5 miljardilla kruunulla?
    Saatiinhan tuolla rahalla sentään uudet veturit. Valtion ei olisi tarvinnut ostaa yhtiötä lainkaan, jos se olisi taannut Burkhardtille mahdollisuuden ajaa omia junia omalla radallaan tai jos vaihtoehtoisesti Burkhardt olisi saanut kunnon korvauksen Spacecomille antamastaan ratakapasiteetista. Näin Viron valtio olisi säästänyt kokonaista 2,5 miljardia kruunua.

    Nämä tämänpäiväiset viestit eivät varmaankaan kuulu Viron matkustajaliikennettä käsittelevään viestiketjuun, vaan viestiketjuun "VR kiinnostunut Viron rautateiden ostosta".
    Viimeisin muokkaaja vompatti; 18.10.2006 kello 22:57. Syy: korjattu Burkhardtin nimi oikeaksi
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  11. #11
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3327

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Kannattaa muuten huomioida, että tuo 2,5 mrd kroonia on vain 150 miljoonaa euroa. Viisi kertaa suurempaan maahamme suhteutettuna tuo vastaisi 750 miljoonan euron satsausta. Viron valtion budjettiin en ole tutustunut, jotta voisin antaa siitä Suomen budjettiin vertailukelpoisia lukuja.
    Viimeisin muokkaaja ultrix; 18.10.2006 kello 23:56. Syy: Hups, siis 750 miljoonaa (eikä 900)
    Sakari Kestinen

  12. #12
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Minä en näe tällä kaupalla minkäänlaisia välittömiä vaikutuksia matkustajaliikenteeseen.
    Kaupalla on suorat ja välittömät vaikutukset matkustajajunaliikenteeseen. Edelaraudtee on halunnut lisätä merkittävästi Tallinnan ja Tarton välisiä junayhteyksiä, mutta ei ole voinut, koska infran omistava yksityinen yhtiö priorisoi tavarajunat. Valtio luonnollisesti priorisoi ostamansa henkilöjunat.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Mikä tekee Saksan ja Ruotsin periaatteista niin hyvät, että niitä on apinoitava joka maahan?
    • Junaliikenteen käytön lisääntyminen
    • Kustannustehokkuus
    • Turvallisuus
    • Oikeudenmukaisuus


    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Miksi Viron oma malli ei kelpaa?
    Mitä ihmeen mallia Virolla on ollut? Rataverkko yritettiin yksityistää, jolloin yksityinen firma pyrki pitämään kilpailijat ulkona ja matkustajaliikenteen poissa raiteilta. Yritys epäonnistui ja radat ostettiin takaisin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Lyhyesti: jos kerran yksityiset rautatieoperaattorit ovat mahdollisia, niin miksi ei yksityiset ratayhtiöt?
    Yksityiset ratayhtiöt ovat realistisia lähinnä silloin, kun radalla kuljetetaan pääosin vain yhden firman kamaa eikä radalla ole useampia, toisistaan poikkeavia liikennetarpeita.

    Yksityiset ratayhtiöt ovat toki menestyneet kahdessa tapauksessa:
    • USA:ssa siten, että matkustajajunaliikenne on pääosin heitetty raiteilta, jotta yksityiset yhtiöt voivat keskittyä kannattavaan tavarajunaliikenteeseen.
    • Saksassa silloin, kun yksityinen (= usein alueen omistama) rautatieyhtiö voi ylläpitää radat halvemmalla kuin DB AG:n ratamaksu.

    EU:n alueella pitäisin yksityisiä ratoja perusteltuna lähinnä teollisuusraiteilla, joilla yksittäinen yritys tai ryhmä yrityksiä liittyy rataverkkoon.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Millä perusteella rautatiet Virossa kannattaisi sähköistää?
    Seuraavilla perusteilla:
    • Sähköistetty liikenne käyttää 40-50% siitä energiasta, jonka dieselveturi käyttää. Tämä varmasti korostuu raskaassa tavarajunavedossa.
    • Useiden rataosien kapasiteetti on varsin tarkkaan käytössä. Sähköistys mahdollistaisi nykyistäkin raskaammat junat.
    • Sähköistys tekisi nopeammasta matkustajajunaliikenteestä mahdollista. Dieselkaluston kiihtyvyys on huonompi ja nopeaa kalustoa on vähän tarjolla dieselversioina.


    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Millaisilla tavallisilla sähkövetureilla vedetään 8000 tonnin junia?
    Kaksin- tai kolminvedolla.
    Viimeisin muokkaaja vko; 19.10.2006 kello 12:43.

  13. #13
    JudgeT avatar
    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    144

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Minä en näe tällä kaupalla minkäänlaisia välittömiä vaikutuksia matkustajaliikenteeseen. Mikä tekee Saksan ja Ruotsin periaatteista niin hyvät, että niitä on apinoitava joka maahan? Miksi Viron oma malli ei kelpaa? Virossa ei monopolia ole rautateillä ollut pitkään aikaan.
    Muistetaan nyt sekin, ettei Virolla EU:n jäsenenä ole juuri muita vaihtoehtoja kuin toteuttaa EU:n rautateiden kehittämisdirektiivi sekä sen muutokset ensimmäisessä rautatiepaketissa. Tämä tarkoittaa ensinnäkin jakoa rataverkon haltijaan (IM) ja rautatieyrityksiin (RU), ratakapasiteetin jakoperiaatteita sekä ratamaksusäännöksiä rajakustannusperiaatteella. Luotettava lähteeni kertoi kaupasta tiistaina ja totesi samalla, että IM/RU-jako toteutetaan Virossa seuraavaksi.

    Toisessa rautatiepaketissa on mm. kansallisen tavaraliikenteen avaaminen kilpailulle, mikä toteutetaan Suomessa ensi vuoden alusta. Matkustajaliikenne toki avataan EU:ssa kilpailulle vasta myöhemmin, mutta se iso juttu Virossa mielestäni juuri nyt on IM/RU -jaon toteutus alun perin ruotsalaisen, myöhemmin eurooppalaisen mallin mukaan.
    "Käymälää kyttää ain' junan kissa" -tuntematon

  14. #14

    Liittynyt
    26.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    792

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kaupalla on suorat ja välittömät vaikutukset matkustajajunaliikenteeseen. Edelaraudtee on halunnut lisätä merkittävästi Tallinnan ja Tarton välisiä junayhteyksiä, mutta ei ole voinut, koska infran omistava yksityinen yhtiö priorisoi tavarajunat. Valtio luonnollisesti priorisoi ostamansa henkilöjunat.
    Mitä tarkoittaa 'valtio priorisoi ostamansa henkilöjunat'? Viron valtio ei tietääkseni ostanut Edelaraudteeta, vain EVR:n, joka ei matkustajajunia aja. Tarkoitit 'ostetuilla junilla' varmaankin ostoliikennettä?

    Virossa rautatien omistaja ei ole itse päättänyt aikatauluista tai kapasiteetin jaosta, vaan sen on tehnyt jokin viranomainen. Viranomainen olisi siis aikaisemminkin voinut antaa kapasiteettia matkustajajunille. Uskotko oikeasti, että nyt sosialismin aikana valtio luopuu tuottavista tavarajunavuoroista siksi, että Edelaraudtee saisi ajettua enemmän valtion tukemia matkustajajunia?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    - Junaliikenteen käytön lisääntyminen
    - Kustannustehokkuus
    - Turvallisuus
    - Oikeudenmukaisuus

    Mitä ihmeen mallia Virolla on ollut?
    Viron malli on eronnut Ruotsin mallista lähinnä siinä, että radan on omistanut yksityinen yhtiö. Vaikea kuvitella turvallisuuden tai kustannustehokkuuden parantuvan, nämä eivät suoranaisesti riipu rautatien omistajasta (vaikka yleensä yksityiset yhtiöt ovat valtiota kustannustehokkaampia). Junaliikennettä Virossa ei varmaankaan voida lisätä, sillä ylimääräistä kapasiteettia ei ole. Oikeudenmukaisuus, jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi ratakapasiteetin jakoa, on tähänkin asti riippunut valtion viranomaisista, jotka kapasiteetin jakavat.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    EU:n alueella pitäisin yksityisiä ratoja perusteltuna lähinnä teollisuusraiteilla, joilla yksittäinen yritys tai ryhmä yrityksiä liittyy rataverkkoon.
    Pitääkö tämä tulkita niin, että EU:ssa ei yksityisiä ratoja saisi enää rakentaa? Tällä foorumilla Mikko Laaksonen kirjoitti 27.7.2005, että ratainvestointi Kuusamoon kuuluisi alueen matkailuyrittäjille eikä valtiolle. Yksityiset yritykset saavat siis rakentaa ja maksaa ratoja, mutta eivät saa hallita niitä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Useiden rataosien kapasiteetti on varsin tarkkaan käytössä. Sähköistys mahdollistaisi nykyistäkin raskaammat junat.
    Ja dieselvedollako nykyistä raskaampia junia ei voida ajaa? Raskaammat junat ovat lähinnä fantasiaa: juuri missään Euroopassa ei ajeta yli 8000 tonnin junilla eikä Venäjältä Viroon raskaampia junia tule. Raskaiden junien nopeuksia ei varmaankaan sähköistyksestä huolimatta nostettaisi, joten kapasiteettia ei vapautuisi.

    Mikäli sähkövetureita käytettäisiin kolminajossa, pitäisi koko sähköistys rakentaa uudelleen. Nykyinen sähköistyksen jännite on varsin alhainen, ja langassa kulkeva virta nousisi suureksi. Virossa ei ole suuria mäkiä, joten tehontarve raskaiden junien vetämisessä on alhainen. Dieselvetureiden teho riittää hyvin, ja heikkotehoisimmatkin sähköveturit ovat ylimitoitettuja.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JudgeT Näytä viesti
    Muistetaan nyt sekin, ettei Virolla EU:n jäsenenä ole juuri muita vaihtoehtoja kuin toteuttaa EU:n rautateiden kehittämisdirektiivi sekä sen muutokset ensimmäisessä rautatiepaketissa.
    Tällä perusteellako yksityiset rautatiet ovat kiellettyjä? Koskevatko nämä paketit myös yksityisiä yhtiöitä? Virossa tavaraliikenne on ollut vapautettua yksityistenkin yhtiöiden aikaan.
    Blogi yleisistä saunoista: http://www.saunakulttuuri.com

  15. #15
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Viron matkustajaliikenteen tilanne

    Vompatille yleisesti toteaisin, että kannattaisi varmaankin ennakkoluulojen lisäksi tutustua EU:n rautatiepolitiikkaan sekä mm. Ruotsin ja Saksan kokemuksiin. Samoin myös perusasiat sähkö- ja dieselvedon suorituskyvystä ja taloudesta voisi olla syytä opetella.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Tarkoitit 'ostetuilla junilla' varmaankin ostoliikennettä?
    Nimenomaan. Kaikki Viron henkilöjunat ovat ostoliikennettä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Uskotko oikeasti, että nyt sosialismin aikana valtio luopuu tuottavista tavarajunavuoroista siksi, että Edelaraudtee saisi ajettua enemmän valtion tukemia matkustajajunia?
    Valtiolla lienee 100% omistajana suurempi mahdollisuus priorisoida ostoliikenne kuin viranomaisena, joka neuvottelee yksityisen yrityksen kanssa.

    Omien tietojeni mukaan kyse on ollut nimenomaan siitä, että rautatieyhtiö ei ole halunnut antaa muille liikennöitsijöille ratakapasiteettia toimivalla tavalla, vaan on priorisoinut oman liikenteensä. Viranomainen on Virossa ollut sovittelija, ei ehdotusten tekijä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Junaliikennettä Virossa ei varmaankaan voida lisätä, sillä ylimääräistä kapasiteettia ei ole.
    Jos kapasiteettia ei ole riittävästi, silloin pitää lisätä kapasiteettia. Tunnetut rautatien kapasiteetin lisäämiskeinot ovat:
    • Kohtaamispaikkojen lisääminen
    • Kaksoisraiteet (ja myöhemmin lisäraiteet)
    • Tehokkaammat opastinjärjestelmät ja liikenteenohjauskäytännöt
    • Nopeuksien lisääminen (joka rautateillä, toisin kuin maanteillä, lisää kapasiteettia)

    BSR:n aikana pyrittiin vain maksimoimaan tuottavan tavarajunaliikenteen ratakapasiteetti mahdollisimman helpolla tavalla ja veloittamaan harvoista matkustajajunista mahdollisimman korkea ratamaksu.

    Kun valtio on omistajana, se voi haluta investoida myös matkustajajunaliikenteen tarvitsemaan kapasiteettiin.

    Nähdäkseni tärkeimpiä ongelmia Viron v. 2001 - 2006 tilanteessa oli nimenomaan se, että valtio ei pystynyt ohjaamaan rautatiepolitiikkaa, koska se ei voinut esimerkiksi lisätä tarvittavaa kapasiteettia.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Pitääkö tämä tulkita niin, että EU:ssa ei yksityisiä ratoja saisi enää rakentaa?
    Ei tietystikään.

    Yksityiset radat vain toimivat huonosti pääverkolla, koska silloin radan omistajayhtiö voi pyrkiä haittaamaan muiden liikennöitsijöiden liikennettä.

    Yksityiset radat ovat realistisempi vaihtoehto teollisuuden ja terminaalien raiteilla tai vähäliikenteisillä radoilla, joilla konflikteja ei synny.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Ja dieselvedollako nykyistä raskaampia junia ei voida ajaa?
    Koko seuraava kappale Vompatin viestissä on ristiriitainen. Kappaleessa lähinnä pyritään propagoimaan sähköliikennettä vastaan. Toisaalta sähköveturien teho ei muka riitä 8000 tonnin junille, ja toisaalta dieselveturien pieni teho riittää 8000 tonnin junille.

    Mielestäni on erittäin perusteltua sähköistää Viron raskaasti liikennöidyt radat. Tasajännitesähköistyksen haittoja voidaan pienentää toteuttamalla uudet pitkät linjat 25 kV 50 hz sähköistyksenä ja käyttämällä tarvittaessa kaksijännitevetureita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vompatti Näytä viesti
    Virossa tavaraliikenne on ollut vapautettua yksityistenkin yhtiöiden aikaan.
    Kyllä, mutta radan omistajayhtiö on haitannut sekä valtion ostaman matkustajajunaliikenteen että muiden yhtiöiden tavarajunaliikenteen kehittämistä.
    Viimeisin muokkaaja vko; 19.10.2006 kello 12:49. Syy: viestin ulkoasu

Sivu 1 / 13 1234511 ... ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Latvian matkustajaliikenne
    kirjoittanut TEP70 foorumissa Junat
    Vastauksia: 91
    Viimeisin viesti: 19.10.2016, 22:12
  2. Viron kuulumisia
    kirjoittanut antti foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 36
    Viimeisin viesti: 31.05.2014, 16:08
  3. Viron linjakarttoja
    kirjoittanut jtm foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 19
    Viimeisin viesti: 23.07.2008, 20:21
  4. Matkustajaliikenne Sääksjärvellä
    kirjoittanut Vekku foorumissa Junat
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 10.04.2006, 22:24
  5. VR kiinnostunut Viron rautateiden ostosta
    kirjoittanut 738 foorumissa Junat
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 18.02.2006, 01:19

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •