Rattivaunu

Alkuperäisessä yhteydessä kirjoitettiin metrosta ja kaupunkiradoista. Täsmälleen siinä liikenteessä ilmeisesti kyllä pärjättäisiin ilman liikkuvaan kalustoon sijoitettuja käymälöitä.
Lähijunakalustossa käymälät ovat lähinnä siksi, että samaa kalustoa on käytetty ja käytetään pidemmilläkin matkoilla - nykyään sanotaan hienosti taajamajunissa

R.Silfverberg

Jos juna kulkee pisimmmillään keravalle tai Kirkkonummelle, niin matka kestää max 40 minuutttia. Sen pituisilla bussivuoroillakaan harvemmin ajetaan bussilla jossa on vessa, tai jos ajetaan se on siksi että vuorolle on kalustokierron vuoksi sattunut kaukoliikenteen bussi, ei vammaisten tai erityisryhmien palvelemiseksi.

Joskus kun on ollut ihan tosissaan tarve käyttää junan vessaa, se on ollut yleensä joko kokonaan suljettu koska se on epäkunnossa tai muuten vain siivottomassa kunnossa, vettä ei tule sen enempää pytyn huuhteluun kuin käsien pesemiseksi. Ei mikään ihme ettei niitä kukaan viitsi käyttää. Niiden jatkuva korjaaminen ja siivoaminenkin maksaa. Ehdotan, että niistä junista jotka siirtyvät YTV:n kalustoyhtiön omistukseen aikanaan, puretaan välittömästi vessat pois ja korvataan istumapaikoilla. Vessa vie junatyypistä riippuen 4-8 istumapaikkaa.

t. Rainer

Elmeri

Häpeäkseni tunnustan itsekin heränneeni ongelmaan myöhään.

Olin pitämässä erään kansalaisraadin puitteissa paikalliselle toimintakeskukselle esitelmää, ja suurin ongelma jonka kuulijat mainitsivat maankäytössä oli se, että julkiset wc:t puuttuivat kaupunkialueelta sopivin (500m) välimatkoin. Tämä esti kävellen liikkumisen, jopa keskusta-alueen sisällä.

Samoin suurissa kauppakeskuksissa terveystarkastajat vaativat, wc:t alle sadanmetrin päähän ulko-ovista. Mielestäni liikenteen palvelu ei ole tässä poikkeus.

Joten tähän viitaten niille WC:lle on tarve, jopa muussa käytössä kuin tarpeitten tekemiseen, tälläisiä ovat mm. injektioruiskun käyttö.

R.Silfverberg

Tuo on tietysti pointti kanssa. Ongelma on se, että Helsingin lähijunien vessat ovat usein epäkunnossa, eli punainen valo palaa ja ovi on pysyvästi lukossa. Mahdolliset vessan tarvitsijat tietävät kokemuksesta että ei kannata edes kuvitella että tarpeet hoituisivat junassa.

Olen myös sitä mieltä että tiettyinä iltoina kannattaisi lähijunia ajaa ainakin pääradalla kaukojunakalustolla, jossa on kahdet vessat joka vaunussa. Tällaisia ovat sellaiset kun on kaupungilla ollut jotain massatapahtumia, tai Hartwall-Areenassa Jokereiden kotiottelu. Silloin on käytävillä on pitkä jono junan ainoaan vessaan.

t. Rainer

Miska

Mun mielestä asemille sijoitetut vessat kyllä riittävät. Tiheävuorovälisessä kaupunkiliikenteessä voi sitten hädän yllättäessä jäädä pois, käydä asemalla vessassa ja jatkaa matkaa seuraavalla junalla. En ole huomannut, että metrossa olisi ollut mitään ongelmia vaikkei junissa vessoja olekaan...

Antero Alku

Asemille vessat, ja ilmaiset sellaiset. On näet halvempaa pitää siistinä vessa kuin pestä ulosteita hisseistä ja nurkista. Vienissä on näin, eikä siellä hisseissä haise.

Antero

trumanb

Tampereelle kun olen taajamajunalla matkannut, niin kyllä se on enemmän kestänyt kuin 40 minuuttia.

MU

Niin, voikin olla että moni pitää junasta enemmän tuollaisella 40 min matkalla juuri siksi, että siellä ne vessat on jos on tarvetta.

Sitä paisi nykymeno alkaa olla sen verran vapautunutta ja estotonta, että jos niitä vessoja ei olisi niin viikonloppuisin saatettaisiin joutua vessojen sijasta joutua siivoamaan eteisiä tai osastoja.

killerpop

Aivan, tällä hetkellähän raiteiden 1, 2 ja 3 K-junat toimivat Kaisaniemen teinien ilmaisena käymälänä, jossa vain poiketaan, ei matkusteta.

Joukkoliikennekuvasto | Tuontibusseja | TSB-Bussisivut

PNu

Niinhän sitä kuviteltiin 70-luvullakin, ettei lyhyen matkan junissa tarvita vessaa ja siksi se jätettiin pois Sm-junista 6041-6080. Lopputulos oli, että vaunujen eteiset ja väliköt alkoivat toimittaa WC:n virkaa, joten se oli pakko asentaa näihinkin juniin jälkikäteen. On turha kokeilla uudelleen ratkaisuja, jotka ovat jo kertaalleen osoittautuneet kelvottomiksi.

R.Silfverberg

Oisko tuo ollut selitys? Itse ainakin muistan että virallinen selitys vessan lisäämiseen kaikkiin Sm-runkoihin oli se, että ei ollut siihen aikaan omaa kalustokiertoa pelkästäään pääkaupunkiseudulle, vaan rungoilla ajettiin niin kauas kuin sähköistystä riitti eli Seinäjoelle asti.

Sitten kun YTV:n kalustoyhtiö aikanaan hankkii uusia junia pelkästään pääkaupunkiseudun liikenteeseen, niin toivoisin että vessat jätetään tarpeettomina ja tilaa vievinä pois. Sen sijaan toivoisin 3 ovea per vaununkylki, muiden suurkaupunkien lähijunien tapaan, niin että pysäkkiaikoja saataisiin lyhennettyä.

t. Rainer

PNu

Seinäjoella kävi yksi Sm-juna kerran viikossa, joten sinne voitiin vielä järjestää WC:llä varustettu runko. Mutta kun vessan tarve oli melkoinen jo Keravan ja Kirkkonummen junissakin erityisesti iltavuorojen osalta, kaatui homma omaan mahdottomuuteensa.

R.Silfverberg

En tarkoittanut pelkästään Seinäjokea vaan myös Tamperetta ja Kouvolaa, ja myöhemmin Karjaata ja Kotkaa, jonne ajetaan monta Sm-junaa/päivä.

Myös yövuoroille olisi voitu järjestää omat rungot. Kuten aikaisemmin kirjoitin, viikonloppuöinä, tai jos kaupungilla on ollut jokin massatapahtuma, pitäisi Kirkkonummen ja Riihimäen junat ajaa pitkinä veturijunina kaukojunakalustolla koska matkustajia on silloin moninkertainen määrä arkiöihin verrattuna, ja heidän rakkonsa ovat jostain kumman syystä jo junaan noustaessa halkeamistilassa..

t. Rainer

PNu

Tampereen, Kouvolan ja Kotkan kierrotkaan eivät sitoneet montaa yksikköä. Näiden osalta asia olisi ollut vielä jotenkin järjestettävissä.

Sehän oli 70-luvullakin ajatuksena, että Kirkkonummen ja Riihimäen vuoroihin varataan vain vessalla varustettuja runkoja mutta ei se käytännössä toimi. Kierrot menevät aina jossain vaiheessa sekaisin, kun tapahtuu myöhästymisiä tai kalustorikkoja. Lisäksi runkojen tehokkaan käytön kannalta esim. Kirkkonummen ja Vantaankosken junia käytettiin ainakin takavuosina samassa kierrossa.

Veturijunien käytössä kysymys on epäilemättä samalla tavalla järjestelyvaikeuksista. Mistä esim. ajettelit irroittaa tarvittavat vaunut? Laitetaanko Oulun IC-junaan Sm-kalustoa, jotta lähiliikenteeseen riittäisi veturijunia? Entä miten veturijunan vaunut palautetaan iltavuoron jälkeen Riihimäeltä takaisin Helsinkiin ja toisaalta Riihimäelle saadaan seuraavaksi aamuksi Sm-kalustoa? Ajatetaan tyhjiä junia samanaikaisesti molempiin suuntiin?

KMT

Eikö ne veturijunan vaunut voisi yöpyä Riihimäellä. Miksi niitten pitää Helsingissä välissä käydä?