Sm1-junien jatkokäyttö

Jotenkin ennenaikaiselta tuntuu koko junien remonteista puhuminen. Ei sitä liikennettä rakenneta junien määrän mukaan niitten ympärille vaan junat hankitaan ja remontoidaan liikennetarpeen mukaan. Suurin osa paikallisliikennehankkeista tuntuu olevan selvityksistä huolimatta paikallisesti "olishan se ehkä kiva" -tasolla. Rahaa ei missään haluttaisi laittaa junaliikenteeseen. Ainakaan yhteisymmärrystä siitä, kuinka paljon alkuinvestointeihin voidaan laittaa ja kuinka paljon liikenne saa maksaa ei paikallisesti ole.

Näillä näkymin sm1-junan remontointi olisi aika tyhjää hommaa, koska takeita mistään jatkokäytöstä ei ole.
 
Niin vaikuttaa jos luin oikein että VR:lle ollaan 10-vuotista henkilöliikennemonopolia pystyttämässä tämänpäiväisen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan mietteenä. Aikaisemman perusteella ei siis vaikuta että jatkokäyttöä olisi tiedossa.

Lienee olemassa välimuoto peruskorjaamisen ja romutuksen välille? Ainakin matalapääomaisen varakaluston "kunnostuskorjattu" Sm1-kalusto voisi tarjota siihen liikenteeseen mitä on tiedossa? Jos kuoletetun kaluston ylläpitävä hoito mahdollistaisi kokonaisliikenteen paremman hoitamisen tarjoamalla reservikalustoa rikkojen ja huoltojen ajaksi, niin kai siinä kaikki olisivat voittajia?
Matkustajaa kuitenkin kiinnostanee eniten perillepääsy varmasti aikataulussa kuin kulkuvälineen malli ja muoto vaikka se välillä vaihtelisikin. Uusi, hieno, siisti ja meluton on tietenkin ihanin.
 
Ainakin tiedotteen http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/994517 mukaan niillä radoilla, joilla VR ei tällä hetkellä harjoita henkilöliikennettä, olisi mahdollista muiden sitä harjoittaa jatkossa. Tavallanhan tuo jo on monopolin purkamista. No, sähkörataa noitten ratojen joukossa on vähemmän, joten VR:n sm1 ei ehkä ole se loogisin junatyyppi.

Mutta henkilöliikenteettömistä rataosista on ollut puheena esimerkiksi Turku-Uusikaupunki ja Jyväskylä-Suolahti-Äänekoski. Jos muilla kuin VR:llä tosiaan junaliikenteen harjoittaminen tulee tuntuvasti halvemmaksi, luulisi että kohta näkyisi noilla radoilla muitten junat. Vaan taitaapa käydä vähän kuin hehkutetun tavaraliikennekilpailun kanssa - ei se junaliikenne olekaan niin kannattavaa.

Nyt avautuisi siis mahdollisuus esim. perustaa Varsinais-Suomeen oma junakalustoyhtiö ja hankkia Uudenkaupungin radalle tarvittava kalusto. Ei dieselkiskobussi sentään mahdottaman kallis ole kun käyttöikä kuitenkin sellaisella on melkoinen. Kun yhtiö saadaan pystyyn ja radanvarren kunnat sitoutuvat laittamaan osaltaan pysähdyspaikkoja kuntoon, uskon, että valtio sitten hoitaa loput.

Tuollaisia toisistaan riippumattomia sivuratoja monessa maassa hoidetaan kilpailutetusti. Vähän huono perustelu järjestelyn mahdottomuudelle siis on se, että VR saa monopolina ajaa jossain muualla.
 
Ei dieselkiskobussi sentään mahdottaman kallis ole kun käyttöikä kuitenkin sellaisella on melkoinen. Kun yhtiö saadaan pystyyn ja radanvarren kunnat sitoutuvat laittamaan osaltaan pysähdyspaikkoja kuntoon, uskon, että valtio sitten hoitaa loput.
Dm12 maksoi 1,7 M€ ja toimitettiin 2005. Tänä vuonna toimitetut Flirtit maksoivat suhteessa 2 kertaa enemmän. Dm12:n neliöhinta oli 11,6 K€/m2 ja Flirtillä 24,6 k€/m2. Flirtit ovat sähkökäyttöisinä kuitenkin pitkäikäisempiä kuin Dm12:t. Flirtit ovat myös suorituskykyisempiä, joten ne saavatkin maksaa enemmän.

Paikallisjunaliikenteen aloittamisen kannalta eduksi olisi kuitenkin, ettei alkuinvestointi olisi kovin suuri. Silloin lyhytikäinen mutta halpa ratkaisu on helpompi, kuten vanhanaikainen Dm12 verrattuna Flirtiin. Kunnostettu Sm1 on tietenkin vielä näitäkin parempi, koska investointi on kunnostuksen hinta, kun kerran omistajan mielestä junat joutavat romuksi. Ohessa ihan vain hihasta vedetty vertailu 4 %:n rahoituskorolla:

Flirt: 40 vuotta, 1,24 k€/m2/vuosi
Dm12: 25 vuotta, 0,74 k€/m2/vuosi
Sm1 kunnostus 0,5 M€: 10 vuotta, 0,38 k€/m2/vuosi

Kunnostamalla Sm1:n siis saa halvinta kapasiteettia sen lisäksi, että alkuinvestointi on pienempi kuin millään muulla tässä olevalla vaihtoehdolla.

Euroopassa normaali käytäntö on vuokrata kalustoa. Silloin ”alkuinvestointi” on sopimuskauden vuokran suuruinen. Esim. 10 vuoden vuokrasopimus hintaan 0,75 k€/m2/vuosi kalustosta, joka on uudempaa kuin Sm1. Sopimuksen kokonaisarvo Sm1:n kokoiselle junalle korko huomioiden vastaisi noin 1 M€:n investointia. Mutta kun meillä ei ole vuokraustoimintaa, on pakko ostaa jotain ja maksaa sitten rahoitusta. Liikennöitsijän kassavirralle on kuitenkin sama, onko vuosittain maksettava vuokraa vain lainaa. Joten 10 vuodeksi kunnostettu Sm1 on hyvä ratkaisu.

Antero

PS: Sähköistämättömille radoille sen voi kunnostaa hybridiksi.
 
Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

Seuraavana ilmeisesti on vuorossa 6002-6202, joka odottaa Ilmalan "romupätkässä" vientiä HyKnp:lle, ellei ole juuri viety.
Eipäs viedäkään, vaan ohjausvaunun ohjaamon kosteusvaurio todennäköisesti vielä korjataan.
 
Takaisin
Ylös