Sivu 4 / 6 EnsimmäinenEnsimmäinen 123456 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 46-60/80

Viestiketju: Sm1-junien jatkokäyttö

  1. #46
    GT8N avatar
    Liittynyt
    22.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    809

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Tämä olisi täysin tavallinen ajatus jossain sivistysvaltiossa:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti

    Aika aikaansa kutakin, sanoisin jälleen. Jokin Sm1-yksikkö löytyy varmasti rautatiemuseosta tulevaisuudessa, mutta nyt on seuraavan junasukupolven aika.
    Tämä on tosiasia Suomessa:
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Move on Näytä viesti
    Sm1-junan, edes yhden yksikön, säilyminen museoituna ei ole lainkaan varmaa. Suomen Rautatiemuseon kanta museointiin on kielteinen, eivätkä muutkaan tahot ole osoittaneet kiinnostusta sähköjunayksikön säilyttämiseen.
    Tämä on hyvä idea, mutta ei onnistu tässä maassa:
    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Tuo nyt on todella kummaa. Onhan kyseessä VR:n ensimmäinen sähköjunatyyppi. Ymmärrän että nykyisessä Rautatiemuseossa ei ole sähkörataa eikä Haapamäelläkään, mutta eihän museointi edellytä sijoittamista juuri niille paikkakunnille. Jos se restauroidaan ajokuntoiseksi niin junan sijoituspaikka voi olla vaikka jossain Helsingissä.

    Onkohan Tekniikan Museolta kysytty, tai mahdollisesti junatyypin valmistaneelta teollisuudelta (Strömbergin jälkeläinen ABB tai Valmetin jälkeläinen Transtech) kysytty olisiko kiinnostusta osallistua tällaisen junan säilyttämiseen jälkipolville ?
    Mitenhän tämän nyt kauniisti sanoisi... Suomessa varsinkaan raideliikenteen historialla ei todellisuudessa ole arvoa pennin vertaa. Tosiasiassa ketään ei kiinnosta säilyttää mitään jälkipolville nykypäivästä. Rautatiemuseo on museon irvikuva. Museossa on muutama hassu vaunu ja veruri. Tosin vetureista usea on lähes leimaamista vaille ajokunnossa (mm. 555, 776 ja 1033), mutta niillä ei nyt vain ajeta. Piste. Rautatiemuseon tilat ovat nyt täynnä, eikä mitään enää mahdu lisää. Ongelma on se, että museoitavaa tulee koko ajan lisää, mutta sille ei ole mitään paikkaa. Kun rautatiemuseon Dv16 tulee museoon, lähtee museoesineenä oleva Ttv 15 ilmeisesti suoraan romuksi.

    Kukahan muistaa mitä Dm8:lle kävi? Aivan, se ei aiheuta enää kustannuksia. Mitähän tulee käymään mm Dr11:lle tai muille vailla paikkaa oleville museoesineille?

    Lähtökohtana tuntuu nykyään olevan se, että rautatiemuseoon ei oteta enää mitään, koska se on täynnä. Totta, mutta museoa kasvattamalla sinne mahtuisi. Museota vaan ei kasvateta, koska "se maksaa", mikä todistaa sen, että historialla ei yhteiskunnassamme ole mitään arvoa, kun sen säilyttämiseen ei haluta panostaa yhtään.

    Kun siis rautatiekalustoa ei enää saa museoitavaksi rautatiemuseoon, pitäisi se museoida muualle. Vaihtoehtona siis museoliikennöitsijät. Näillä ei ole kuitenkaan sitäkään vähää resursseja. Säilytystilat ovat minimaaliset, koko toiminta perustuu talkootyöhön. Yhteiskunta ei tue tätä toimintaa sitäkään vähää, sekä museoliikennöitsijöiden on yhä vaikeampaa hankkia niitä vähäisiä tuloja itse toiminnasta, kun viranomainen on mielivaltaisesti kieltänyt museoliikenteen isolla osalla rataverkkoa.

    Eli minkään kaluston säilyminen tästä päivästä on käytännössä täysin mahdotonta. Rautatiekulttuurin historia tulee siis katkeamaan kesken, kun kalusto menee suoraan romuksi, kun ei ole resursseja säästää mitään.

    On jo nyt erittäin katkeraa ajatella, miltä tulevaisuus näyttää. Mitä tuleville sukupolville asiasta voi kertoa, kun oman aikani arjesta ei jää käytännössä mitään jäljelle. Rautatiekalusto romutetaan, raitiovaunut hillotaan joko varikoille tai kehyskuntien varastoihin, mutta kuitenkin lopulta romutetaan, kuten nyt 332. Näen myös 13 romuttamisen virheenä. No kyseesähän on vain muutama vaunu, mutta säälittävä tosiasia on se, että tämän ja edellisen vuosikymmenen arkipäivästä ei säily käytännössä mitään konkreettisia esineitä, eli aikamme kalustoa aikamme ilmiöihin yhdistettynä.

    Arkipäivälle, mikä on kuitenkin sitä yleisintä, ei valitettavasti osata eikä haluta arvostaa. Siksi juuri se arkipäivä tulee katoamaan. Erikoisuuksia ja kummajaisia, kuten keisarinjuna, tulee säilymään. Mutta se tavallinen, joka on kaikille tuttua, kuten vaikkapa haitaribussi, raitiovaunu ja juna, jotka ovat olleet aikanaan itsestäänselvyyksiä, muuttuvat harvinaiseksi sekä osa katoaa. Jokainen voi miettiä, kuinka paljon edellämainittuja on säästetty sekä miten ne ovat museoitu.

    Erittäin valitettavaa on kaluston hävittäminen tai museoimatta jättäminen heppoisin perustein. Kerran hukattu kun ei koskaan tule takaisin. Samanlaisia uusia kun ei voi valmistaa.

    Tähän voi tietenkin esittää kysymyksen, onko sillä mitään väliä jos jotain ei säily? Harvoin mikään on yhdestä kiinni, mutta jos koko kokonaisuus häviää onko sillä sitten jotain väliä? Nyky-yhteiskuntamme toiminnasta päätellen ei.
    Näin se nyt vaan menee

  2. #47
    Jpl
    Jpl ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    18.12.2005
    Sijainti
    Tampere, Nekala
    Viestejä
    128

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Olikohan Sm1-saneerauksen yhteydessä tehty pistehitsattujen vesikourujen poiston syynä juurikin tuo koko sivuseinän silloinen ruostuminen ylhäältä alas? Ovien yläpuolelle tehtiin uudet lyhyet kourut suojaamaan matkustajia niskaan tulevalta vedeltä.
    Kourussa seisova vesikö ruostutti seinät - ilmeisesti kuitenkin ulkopuolelta?

    Nyt työn alla olevassa Dm9:ssä on myös ruostetta vesikourujen alla (ja myös ikkunoiden reunoissa sekä helmasaumoissa, alustassa ja portaikoissa ja muualla...). Kourut lähtee pois kunnostuksen ja maalauksen ajaksi - mutta ne kyllä ruuvataan takaisin jo senkin takia, että ne oli siinä. Ja että sadevesi ei valu kylkeä pitkin. Eikös sen kourun pitäisi juuri ohjata vesi pois seiniltä niin että kosteusrasitus pienenee?

  3. #48
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Eihän Suomessa ole vielä yhtäkään sähkömoottorijunaa hylätty, joten miten voisikaan olla?
    Entäs Sm1 6008-Eio 6208? K.o. junayksikkö kai kolaroitiin viime talvena sen verran pahasti, ettei tuota junaa ole sen koommin nähty liikenteessä. Päivittäin Pääkaupunkiseudun lähijunilla matkustavana olen huomannut, että osa Sm1 -junista on sellaisessa kunnossa, ettei niillä voi olla enää kovin paljon käyttöikää jäljellä - ainakaan tuossa kuosissa. Sm1 6008-Eio 6208 taisi myös olla juuri näitä huonokuntoisia yksilöitä, ettei sitä ole yritettykään saada liikenteeseen mällin jälkeen.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  4. #49

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jpl Näytä viesti
    Sm2:t on vielä saneerauskierroksella ja romutukset alkaa niiden osalta tiettävästi vasta 15 - 20 vuoden kuluttua... ei niitä siis vielä aleta hylkäämään. Pientä lähdekritiikkiä kannattaisi käyttää wikipedian suhteen.
    Jos on todellakin niin että Sm2 -junia jää yli kun Flirtit ovat käytössä, niin ennemmin niitä sittten muun maan liikenteeseen kuin Sm1:siä.

    Kuvittelisin että Hangon rata sähköistetään jossain vaiheessa, ja jos Histan-Lohjan rataa aletaan rakentaa, ja jos lähijunaliikennettä aloitetan Keravan ja Nikkilän välillä, niin ylimääräiset junat uppoavat kyllä tehokkaasti niihin.

    t. Rainer

  5. #50

    Liittynyt
    04.12.2006
    Viestejä
    122

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Kuvittelisin että Hangon rata sähköistetään jossain vaiheessa, ja jos Histan-Lohjan rataa aletaan rakentaa, ja jos lähijunaliikennettä aloitetan Keravan ja Nikkilän välillä, niin ylimääräiset junat uppoavat kyllä tehokkaasti niihin.
    Ja aivan ensimmäiseksi pitäisi yksiköitä lisätä nykyisiin juniin. Tällä hetkellä Helsingistä klo 16:48 arkisin kolmella yksiköllä ajettava täpötäysi H-juna on hyvä esimerkki lisäyksiköitä kaipaavista vuoroista. Jos Pasilassa ei ole ensimmäisten joukossa ryntäämässä junaan, joutuu seisomaan vähintään Järvenpäähän, joskus Jokelaan saakka

  6. #51

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Move on Näytä viesti
    Ja aivan ensimmäiseksi pitäisi yksiköitä lisätä nykyisiin juniin. Tällä hetkellä Helsingistä klo 16:48 arkisin kolmella yksiköllä ajettava täpötäysi H-juna on hyvä esimerkki lisäyksiköitä kaipaavista vuoroista. Jos Pasilassa ei ole ensimmäisten joukossa ryntäämässä junaan, joutuu seisomaan vähintään Järvenpäähän, joskus Jokelaan saakka
    Eikö se kuvio mene jotenkin niin että kun Sm5:t eli Flirtit on toimitettu, niin nykyiset Sm4:t eli "puput" siirtyvät Riihimäen, Lahden ja mahdollisesti Karjaan ja muun etelä-Suomen taajamajuniin kaikki, ja Sm2:et ajavat lähinnä YTV:n alueella niitä vuoroja joihin Flirtejä ei riitä?

    t. Rainer

  7. #52
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Murzu Näytä viesti
    Sm-1 junien kunnosta. On hyvä (Anteronkin) myös muistaa sellainen asia, että 70-luvun tekniikan viat ovat monilta osin ominaisuuksia. Esim telirakenteen epästabiili käyttäytyminen suurissa nopeuksissa on 70-luvun insinööritaidon tuotos.
    Kyllä. Ja nyt kun ollaan viisaampia (vai ollaanko?), rakenteita voi muuttaa niin, että ne toimivat muuttuneissa olosuhteissa ja luotettavammin.

    Insinöörinä tiedän, että suunnittelu perustuu aina kokemukseen. Sekä kuormituksista että rakenteiden kestävyydestä. Käsitys Sm-junan kuormituksesta perustui 1960-luvun kokemuksiin Dm7-kaluston kuormituksesta, mikä oli sitten rakenteiden mitoituksen perusta. Ei ole epätavallista, että käyttökokemuksen myötä rakenteita muutetaan. Esim. moottoreiden jäähdytysteho on 1960-luvun kokemuksella ollut riittävä, nyt nähdään, ettei ole. Jos kuumeneminen on ongelma, jäähdytystehoa voidaa lisätä.

    Eihän tässä olekaan ollut kyse siitä, ovatko Sm1:t hyvin vai huonosti pääkaupunkiseudun liikenteeseen soveltuvia ja onko Flirt-hankinta tarpeen vai ei. Vaan Sm1-kaluston jatkokäytöstä sellaisissa käyttökohteissa, joihin ei ole kalustoa olemassa lainkaan. VR:llä (siis ei VR Oy:llä) oli vuosisatainen perinne siitä, että kalusto kiersi ikääntyessään vähemmän vaativiin ja kevyempiin tehtäviin. Se oli taloudellista kaluston käyttöä, jossa kalusto romutettiin vasta sitten, kun sille ei ollut mitään järkevää käyttöä. VR Oy:llä ei tällaista perinnettä ja taloudellisuusajattelua ole. Sellainen ei kuulu liiketaloudellisen voiton maksimointiin, jota yritys korostaa toimintansa tavoitteeksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jpl Näytä viesti
    Kourussa seisova vesikö ruostutti seinät - ilmeisesti kuitenkin ulkopuolelta?
    Olen kuullut sellaisen version aiheesta, että seinät alkoivat ruostua nimenomaan sen jälkeen kun kourut poistettiin. Kourun sijaan katon ja seinän saumaan jäi rakoja, joista vesi juoksi seinän sisään. Ulkopuolella valuva vesi pääsi seinän sisään ikkunatiivisteiden välistä.

    Antero

  8. #53

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    VR:llä (siis ei VR Oy:llä) oli vuosisatainen perinne siitä, että kalusto kiersi ikääntyessään vähemmän vaativiin ja kevyempiin tehtäviin. Se oli taloudellista kaluston käyttöä, jossa kalusto romutettiin vasta sitten, kun sille ei ollut mitään järkevää käyttöä. VR Oy:llä ei tällaista perinnettä ja taloudellisuusajattelua ole. Sellainen ei kuulu liiketaloudellisen voiton maksimointiin, jota yritys korostaa toimintansa tavoitteeksi.
    Sanoisin että moottoroimattoman kaluston osalta oli perinteitä kierrätyksestä vielä ennen yhtiöittämistä, mutta moottoroidun kaluston kohtalo on aina ollut tyly:

    - Uusimmat 2. maailmansodan jälkeen valmituneet höyryveturit: Poistettiin liikenteestä 20-30 vuotiaina
    - Dm4 kiitojunat: alle 20-vuotiaina
    - Dm6-7 lättähatut: alle 30-vuotiaina
    - Dm8-9 kiitojunat: 20-vuotiaina
    - Dr12 raskaat veturit: alle 30-vuotiaina
    jne

    Osa käytöstä poistetusta on siirretty museoihin tai nostalgialiikennekäyttöön, osa työmaakäyttöön eli radanrakennus- tai ajojohdonveto- tai huoltojuniksi, mutta varsinaiseen kaupalliseen liikenteeseen niistä ei ole ollut, vaikka ne kuntonsa puolesta olisivat voineet toimia.

    t. Rainer

  9. #54
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    VR:llä (siis ei VR Oy:llä) oli vuosisatainen perinne siitä, että kalusto kiersi ikääntyessään vähemmän vaativiin ja kevyempiin tehtäviin.
    Eihän tämä ollut sinänsä perinne vaan pakon sanelema ratkaisu, koska vaatimustaso on vuosien saatossa jatkuvasti kasvanut ja aiheuttanut tilanteen, jossa vanhemmat veturit ja vaunut eivät ole enää soveltuneet kuin helpoimpiin tehtäviin. Ei tämä ole nykyaikanakaan muuttunut miksikään. Esim. Sr2-vetureilla ajetaan pääsääntöisesti nopeimmat junat tai Sm4-junien kierto on tehokkaampi kuin Sm1:llä tai Sm2:lla. Tosin nykyään ero ei ole yhtä selvä, koska kaluston tyyppikirjavuus on vähentynyt muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna.

  10. #55

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut GT8N Näytä viesti
    Lähtökohtana tuntuu nykyään olevan se, että rautatiemuseoon ei oteta enää mitään, koska se on täynnä. Totta, mutta museoa kasvattamalla sinne mahtuisi. Museota vaan ei kasvateta, koska "se maksaa", mikä todistaa sen, että historialla ei yhteiskunnassamme ole mitään arvoa, kun sen säilyttämiseen ei haluta panostaa yhtään.
    Hätäratkaisuna tuli mieleen että jos Rautatiemuseo ei pysty ottamaan koko junaa tiloihinsa, niin edes osia siitä. Ja että näytille laitetaan eri osia kuten moottori ja sähkölaitteita ja ohjaamo ja sisustus. Merenkulku- ja ilmailupuolella tällainen on hyvin tavallista koska kokonaiset laivat ja lentokoneet vievät paljon tilaa. Mutta lasken kuitenkin Sm1:n sen verran uraanuurtavaksi että yksi kokonainen juna pitäisi ehdottomasti saada säästetyksi.

    t. Rainer

  11. #56
    Eki
    Eki ei ole kirjautuneena
    Eki avatar
    Liittynyt
    11.07.2005
    Viestejä
    191

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut GT8N Näytä viesti
    ...kun viranomainen on mielivaltaisesti kieltänyt museoliikenteen isolla osalla rataverkkoa.
    Kynnyskysymyksenä tässä kai on ollut JKV:n puute. Sm1:ssä sellainen on valmiina.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut SD202 Näytä viesti
    Entäs Sm1 6008-Eio 6208?
    Odottaa HyKnp:lla romutusta. Joitain pisteosia siitä on jo riisuttu varaosiksi muihin Sm1:iin. Seuraavana ilmeisesti on vuorossa 6002-6202, joka odottaa Ilmalan "romupätkässä" vientiä HyKnp:lle, ellei ole juuri viety.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Olen kuullut sellaisen version aiheesta, että seinät alkoivat ruostua nimenomaan sen jälkeen kun kourut poistettiin.
    Kyllä. Kouruja poistettaessa poltettiin ruostesuojaus katto- ja seinäpeltien yhtymäkohdasta, jossa pellit ovat lyhyen matkaa päällekkäin. Peltien välistä ruoste levisi sitten ulkopuolellekin. Eron näkee hyvin verrattaessa juniin 6006, 6031, 6036, joissa on kourut vielä jäljellä. Nämä kaikki taisivat olla PslKnp:lla saneerattuja..?

  12. #57
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3385

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Eki Näytä viesti
    Eron näkee hyvin verrattaessa juniin 6006, 6031, 6036, joissa on kourut vielä jäljellä. Nämä kaikki taisivat olla PslKnp:lla saneerattuja..?
    Tarkennan hieman. Kourulliset ovat 6006, 6031 ja 6033. Tänä aamuna 6006 ja 6033 sattuivat liikkumaan M-reitillä (Hpl:n aika 6:24, tosin kulki myöhässä eli todellisuudessa 6:28 Hkiin päin) yhteenkytkettyinä yhtenä junana. Ja todellakin, eipä ruosteen kukkasia eikä muita laikkuja pilkistellyt samaan tapaan kuin lähes kaikissa sisarissa.

  13. #58
    SlaverioT avatar
    Liittynyt
    24.01.2007
    Sijainti
    Kankaanpää/Tampere
    Viestejä
    276

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Eikö se kuvio mene jotenkin niin että kun Sm5:t eli Flirtit on toimitettu, niin nykyiset Sm4:t eli "puput" siirtyvät Riihimäen, Lahden ja mahdollisesti Karjaan ja muun etelä-Suomen taajamajuniin kaikki, ja Sm2:et ajavat lähinnä YTV:n alueella niitä vuoroja joihin Flirtejä ei riitä?
    Jos näin on, eikö YTV-liikenteessä tarvittavat Sm2:set olisi syytä siirtää Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle? Helpottaisi kummasti laskutusta kun YTV:n voisi noudattaa kaiken kaluston kanssa samaa toimintamallia. Samoin voisi tehdä ehkä metrojunille kun Länsimetro valmistuu?

  14. #59
    Tunnistettu jäsen Camo Lissabone avatar
    Liittynyt
    14.08.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    939

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Tarkennan hieman. Kourulliset ovat 6006, 6031 ja 6033. Tänä aamuna 6006 ja 6033 sattuivat liikkumaan M-reitillä (Hpl:n aika 6:24, tosin kulki myöhässä eli todellisuudessa 6:28 Hkiin päin) yhteenkytkettyinä yhtenä junana. Ja todellakin, eipä ruosteen kukkasia eikä muita laikkuja pilkistellyt samaan tapaan kuin lähes kaikissa sisarissa.
    Ettei vain kourujen poisto ollut jonkinlainen pieni kikka modernisoida muotoilua; nykykalustohan on sileäpintaista ilman turhia ulokkeita.
    Ja se valmistajanlaattojen piilottaminen ovimonttuihin. Etteivät matkustajat näe, minkä ikäisellä junalla pääsevät. VR:llä on aina osattu hävetä vanhaa kalustoa.
    !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM

  15. #60
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Lähiliikennejuna vielä liian kallista Oulun seudulle

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone Näytä viesti
    Ja se valmistajanlaattojen piilottaminen ovimonttuihin. Etteivät matkustajat näe, minkä ikäisellä junalla pääsevät. VR:llä on aina osattu hävetä vanhaa kalustoa.
    Saksalaisissa BR103 -sähkövetureissa huomattiin aikanaan että keulilla olevan numerolaatan ja muun korin väliin kertyi kosteutta, joka aiheutti korroosio-ongelmia. Ehkä VR halusi vain vähentää Sm1 -junien korroosio-ongelmia siirtämällä valmistajanlaatat "pois ulkoilmasta"?

    No, vakavasti puhuen: tuo valmistajanlaattojen piilottaminen ovimonttuihin sillä perusteella, etteivät matkustajat näkisi kulkupelinsä ikää oli kai joku aikanaan puolittain vitsinä heitetty tokaisu. Mutta ehkä siinä on totuuden siementäkin.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Junien WLAN
    kirjoittanut hmikko foorumissa Junat
    Vastauksia: 26
    Viimeisin viesti: 17.11.2014, 18:58
  2. Junien myöhästelyt
    kirjoittanut sane foorumissa Junat
    Vastauksia: 43
    Viimeisin viesti: 18.05.2010, 18:10
  3. IC2-junien maksiminopeus nousee
    kirjoittanut kuukanko foorumissa Junat
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 16.04.2010, 14:27
  4. Z-junien tappiollisuus
    kirjoittanut petteri foorumissa Junat
    Vastauksia: 78
    Viimeisin viesti: 01.06.2008, 22:13
  5. Junien ilmastointi
    kirjoittanut Murzu foorumissa Junat
    Vastauksia: 7
    Viimeisin viesti: 13.08.2007, 09:28

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •