SA-3 yhteensopivat kytkimet Euroopassa

Hermanni · 22 Marraskuu 2009

Luin juuri muutaman artikkelin että C-AKv kytkin joka on tavallaan jatkokehitelmä Willison/SA-3 kytkimestä yleistyisi euroopassa.

http://www.ba-bautzen.de/wirtschaftssenioren/amk/bilder/wabco3d.jpg

C-AKv kytkintä on jo kokeilleet SNCF, RAILION/ME/MILBRAG rautatieyhtiöt. Railon ja DB onkin käyttänyt UIC kytkintä jo aiemmin, joka siis on myös SA-3 yhteensopiva.

http://www.drehscheibe-online.de/tagesbilder/bilder/1106644595.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/DB_151_110-4.jpg/800px-DB_151_110-4.jpg

Rutsissa ja Norjassa SA-3 kytkintä käytetään yleisesti malmijunissa.

Mikäs Suomessa on ollut este ettei vetureiden ja sibelius junan lisäksi SA-3 kytkintä käytetä enemmänkin?

Antero Alku · 23 Marraskuu 2009

Hermanni sanoi:
Mikäs Suomessa on ollut este ettei vetureiden ja sibelius junan lisäksi SA-3 kytkintä käytetä enemmänkin?

En vastaa virkamiesten puolesta, mutta osaan kertoa, että SA-3:n puute on, ettei kytkin ole välyksetön. SA-3:n etu on suurempi vetovoiman kesto kuin ruuvikytkimellä, minkä vuoksi Keski-Euroopassakin vastaava kytkin on käytössä raskaissa rahtijunissa. Henkilöliikenteessä ja erityisesti työntöjunissa vaunujen kytkennältä edellytetään välyksettömyyttä sekä mukavuus- että turvallisuussyistä.

Ruuvikytkinhän kytketään niin, että kykimellä kiristetään vaunujen puskimet toisiaan vasten jännitykseen. Moottorijunissa yleiset keskuspuskinkytkimet ovat välyksettömiä, mutta niinden kytkinten rakenneidea on kokonaan toinen kuin SA-3:ssa.

Antero

Hermanni · 8 Marraskuu 2012

No niin, aikaa on mennyt noin kolme vuotta ja näyttää siltä että vanhan lenkkikytkimen korvaajaksi euroopassa raskaisiin tavarajuniin tulee juurikin tuo C-AKv kytkin.
C-AKv kytkin on jo käytössä Saksassa, Ranskassa ja Norjassa, myös Alstom ja Vossloh on edistämässä sen käyttöönottoa, Siemens onkin jo varustanut joitakin vetureita myös C-AKv kytkimellä.
Myös EU:ssa käsittääkseni asia on vireillä tai hyväksyttävänä standardiksi (Sen mitä Saksan kielisistä EU dokumenteista ymmärsin).
Periaatteeessa erot SA-3 kytkimen ja C-AKv kytkimen välillä on ilma ja sähköliittimet jotka on C-AKv kytkimessä sen "kidassa", myös C-AKv kytkimessä on ohjuritappi sivussa ja kita jotta kohdistus ja korkeus pysyy toisiinsa nähden samana (sähkö ja ilmaliittimet vaativat tietenkin tuon kohdistuksen).
Saksassahan käytetiin / käytetään AK69e kytkintä myös joka on myös yhteensopiva SA3 kytkimen kanssa, mutta mm paineilmaliittimet on lisätty kytkimen alapuolelle (Kun siis C-AKV kytkimessä ne on kidassa, kytkimet eivät siis ole ilma ja sähköliittimien puolesta yhteensopivia).
SA-3 kytkimen saa siis kytkettyä suoraan niin eurooppalaiseen C-AKv kuin Saksalaiseen AK69e kytkimeen, myös kaikissa näissä voidaan käyttää ns "ystävyyssidettä" lenkkikytkimien kanssa.
Tuon C-AKv kytkimen pitää olla periaatteessa myös liki välyksetön koska sähkö ja ilmaliittimet menevät kytkimen läpi.

http://media.firabcn.es/content/S088011/Presentacions/1_salaA/Mar_%20Rivas_Antonio_valiente_presen.pdf

Piikkimonni · 11 Marraskuu 2012

Täsmennys:

Ruotsin malmijunissa SA3 on korvattu AAR Type "E" kytkimellä koska sillä on vielä suurempi vetovoiman kesto kuin SA3:lla. Siirtymäkaudella junissa on sekaisan uusia ja vanhoja kytkimiä mutta junien päissä ja vetureissa on nuo uudet AAR:t.

vompatti · 11 Marraskuu 2012

Piikkimonni sanoi:
Ruotsin malmijunissa SA3 on korvattu AAR Type "E" kytkimellä.

Osaatko sanoa, miksi käytetään E-kytkintä eikä F-kytkintä? E-kytkin on kuitenkin jo 80-vuotta vanha malli, joten kuvittelen, että olisivat ennemmin valinneet nykyaikaisen F-kytkimen.

Kai SA3-kytkimestäkin voisi kehittää järeämmän version raskaisiin juniin. Onhan E-kytkimenkin vetovoimankestoakin nostettu D-kytkimeen verrattuna, ja silti kytkimet ovat yhteensopivia.

Dakkus · 11 Marraskuu 2012

Antero Alku sanoi:
En vastaa virkamiesten puolesta, mutta osaan kertoa, että SA-3:n puute on, ettei kytkin ole välyksetön. SA-3:n etu on suurempi vetovoiman kesto kuin ruuvikytkimellä, minkä vuoksi Keski-Euroopassakin vastaava kytkin on käytössä raskaissa rahtijunissa. Henkilöliikenteessä ja erityisesti työntöjunissa vaunujen kytkennältä edellytetään välyksettömyyttä sekä mukavuus- että turvallisuussyistä.

Ensinnäkin haluaisin avata tuota ilmausta "välyksetön" niille, jotka sitä eivät ymmärrä:
SA-3 -kytkennässä kytkimet pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden sentin-parin verran. Kytkentä ei siis ole täysin tiukka, kuten ruuvikytkimellä tai matkustajaliikenteessä käytetyillä automaattikytkimillä, vaan jonkin verran löysä. Jos jokaisessa vaunuvälissä on SA-3 -kytkin, näistä senteistä-pareista kertyy jo melkoinen määrä klappia. Jos vaunuja on vaikkapa 12 kappaletta ja kussakin kytkennässä on välystä 1 cm, veturi on liikkunut jo 12 cm siinä vaiheessa kun viimeinenkin vaunu viimein lähtee liikkeelle. Jo muutamakin välyksellinen kytkentä riittää aikaansaamaan huomattavan metelin ja täräyksen liikkellelähdössä ja kiihdytyksissä, kuten kuka tahansa neuvostovalmisteisten paikallisjunien peräpäässä matkustanut tietää. Jo nelosvaunussa liikkeellelähtö tapahtuu kovan kolinan saattelemana, ikävästi nytkähtäen.

Mutta, kukaanhan ei kai puhunut siitä, että tuo uusi kytkinmalli olisi tulossa henkilöjuniinkin? Tavara- ja henkilövaunuja kytketään niin harvoin yhteen, ettei siitä olisi merkittävää haittaa, että uusi kytkintyyppi olisi käytössä vain tavarajunissa.

Aiemmin mainittuun "kytkintä käytetään jo vaikka missä maissa" -mainintaan lisäisin myös varsin tärkeän täydennyksen: Automaattikytkimet ovat vain harvoissa erityisen raskaissa tavarajunissa. Niitä siis kyllä käytetään, mutta ne ovat siellä silti erityisiä rautatieharrastajia kiinnostavia harvinaisuuksia. Normaali tavaravaunujen välinen kytkentä tapahtuu mainituissa maissa yhäkin ruuvikytkimin. Ja tullee tapahtumaan jatkossakin.

tlajunen · 11 Marraskuu 2012

Dakkus sanoi:
Ensinnäkin haluaisin avata tuota ilmausta "välyksetön" niille, jotka sitä eivät ymmärrä:
SA-3 -kytkennässä kytkimet pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden sentin-parin verran.

Melkoista vähättelyä. Oikeammin klappia on luokkaa 10 cm, ellei enemmänkin. Sitä välystä kun on muuallakin kuin itse kytkimien raossa - koko mötkäle kun on kiinnitetty runkoon melko suurpiirteisesti.

Dakkus · 12 Marraskuu 2012

tlajunen sanoi:
Melkoista vähättelyä. Oikeammin klappia on luokkaa 10 cm, ellei enemmänkin. Sitä välystä kun on muuallakin kuin itse kytkimien raossa - koko mötkäle kun on kiinnitetty runkoon melko suurpiirteisesti.

Eli jos vaunuja on 12, muu juna on saattanut liikkua jo metrin (ja kiihdyttää jonkinlaiseen vauhtiinkin), kun viimeinen vaunu viimein rysähtää liikkeelle.

TEP70 · 13 Marraskuu 2012

Dakkus sanoi:
Eli jos vaunuja on 12, muu juna on saattanut liikkua jo metrin (ja kiihdyttää jonkinlaiseen vauhtiinkin), kun viimeinen vaunu viimein rysähtää liikkeelle.

Ja jos vaunuja on tavarajunassa vaikka 50, viimeinen todellakin rysähtää varsin kuuluvasti liikkeelle. Jos juna on hetkeä aikaisemmin painunut kasaan, etenee rytinä hauskasti ketjussa läpi koko junan.

Mutta sähkömoottorijunassahan on puolet vaunuista vetovaunuja. Siinähän ainakin periaatteessa kaikkien vetovaunujen pitäisi lähteä samanaikaisesti liikkeelle. Toki vaunujen välillä on edelleen ne väljät kytkimet.

Miccoz · 13 Marraskuu 2012

TEP70 sanoi:
Ja jos vaunuja on tavarajunassa vaikka 50, viimeinen todellakin rysähtää varsin kuuluvasti liikkeelle. Jos juna on hetkeä aikaisemmin painunut kasaan, etenee rytinä hauskasti ketjussa läpi koko junan.

Tätä ilmiötä todistin muutama kuukausi sitten Kaskisissa kun satamasta tullut juna pysähtyi "asemalle". Luulin ensin ukkoseksi, vaan kun katsoin ikkunasta ulos näin saapuneen junan. Rysähtää jarrutuksessakin mukavasti. Ko. junassa oli vaunuja noin 20-30 ja lähtörytinä oli kestoltaan varsin lyhyt, eli välystä ei hirveästi ollut. Vaunuina tyhjiä puuvaunuja sekä muutama umpitavaravaunu.

tlajunen · 13 Marraskuu 2012

TEP70 sanoi:
Mutta sähkömoottorijunassahan on puolet vaunuista vetovaunuja.

Vanhoissa joo (Sm1/2), mutta se moottori- ja ohjausvaunun väli on puolikiinteä, ja täysin välyksetön (teoriassa).

Sm4:ssa sen sijaan jokainen vaunu vetää toisella telillään.

JE · 13 Marraskuu 2012

Ehkäpä tuo Jounin kommentti viittasi enemmin SA3-varusteisiin moottorijuniin, joita Venäjällä ja esim. Virossa on laajalti käytössä? Suomen moottorijunakalustossa kytkimet ovat joka tapauksessa sen verran välyksettömät, ettei "nytkähdyksiä" pahemmin ilmene.

Hermanni · 14 Marraskuu 2012

Piikkimonni sanoi:
Täsmennys:

Ruotsin malmijunissa SA3 on korvattu AAR Type "E" kytkimellä koska sillä on vielä suurempi vetovoiman kesto kuin SA3:lla. Siirtymäkaudella junissa on sekaisan uusia ja vanhoja kytkimiä mutta junien päissä ja vetureissa on nuo uudet AAR:t.

Ruotsalaisella postivaunu (postwagen) foorumilla taas sanotaan toista, vuonna 2000 ensimmäiset IORE veturit toimitettiin AAR kytkimin ja malmivaunut oli valmistettu etelä amerikassa (valmistus maata ei mainittu) jossa AAR kytkin on yleisin.
AAR kytkin ei sopinut pohjolan ilmastoon ja siitä kuulemma luovuttiin ja korvataan SA-3 kytkimillä, joidenkin IORE vetureiden välissä vielä käytössä tuo AAR kytkin (näin ainakin postivaunufoorumilla kirjoitettiin).
Viimme vuonna LKAB tilasi 300 uutta 100 tonnin malmivaunua ja ainakin niissä on SA-3 kytkimet, noita 100 tonnin vaunuja vedetään 68kpl letkassa ja junapituus on 750 metriä .
2013 Kiiruna Wagon luovuttaa ensimmäiset 30 tonnin akselipainoiset malmivaunut (viimeiset 2014 puoleenväliin mennessä, vaunuja yhtensä 150kpl) ja näitä on tarkoitus vetää 75kpl letkoissa!
Tuon AAR kytkimen ja SA-3 kytkimen väliin on olemassa valurutainen "adapterimurkula" jolla ne saadaan kytkettyä toisiinsa.
En tosiaan löytänyt googlen kuvahaullakaan kuin vanhoja vuoden 2000 kuvia LKAB vetureista joissa olisi olleet nuo AAR kytkimet....

vompatti · 15 Marraskuu 2012

Hermanni sanoi:
malmivaunut oli valmistettu etelä amerikassa (valmistus maata ei mainittu) jossa AAR kytkin on yleisin. AAR kytkin ei sopinut pohjolan ilmastoon

Vaunut taidettiin valmistaa kuitenkin Etelä-Afrikassa? En usko, ettei AAR- tai APTA-kytkin sopisi Pohjolan ilmastoon. Käytetäänhän niitä Alaskassa ja Kanadassakin.

Piikkimonni · 15 Marraskuu 2012

Wikipediassa oli tällainen selitys tästä IORE kytkinasiasta:

"Since 1969, the ore trains have been using the Soviet SA3 coupler. However, LKAB decided that these were not sufficiently strong for the new trains and decided that the Iore locomotives and the new hopper cars were to be delivered with Janney couplers (also known as AAR coupler). While the first pair of locomotives had Janney couplers, the rest of the first batch were equipped with SA3 couplers to handle the existing hopper cars, and later retrofitted with Janney couplers."

Todennäköisesti tuo ruotsalainen AAR on tyyppiä F, jos kerran valintaperusteena oli kytkimen vetovoiman kesto.