VR:n henkilöliikennesopimus

Liittynyt
18 Elokuu 2006
Viestit
2,312
Ainakin tiedotteen http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/994517 mukaan niillä radoilla, joilla VR ei tällä hetkellä harjoita henkilöliikennettä, olisi mahdollista muiden sitä harjoittaa jatkossa. Tavallanhan tuo jo on monopolin purkamista.

Kiitos linkistä tiedotteeseen. Lainaan tekstin tässä kokonaisuudessaan, se on sen verran hyytävää:

LVM sanoi:
Valtion ja VR:n henkilöliikennesopimus EU-asetuksen mukaiseksi
Julkaisuaika: 24.11.2009 14.36
Tiedote: Yleinen

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR Osakeyhtiö tulee tehdä sopimus henkilöliikenteen järjestämisestä. Sopimuksen on oltava 3. joulukuuta voimaan tulevan EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukainen. PSA mahdollistaa rautatieliikenteessä suorahankinnat.

Tällä hetkellä voimassa oleva rautatielain kohta, jolla VR:lle on myönnetty yksinoikeus henkilöliikenteeseen, on ristiriidassa palvelusopimusasetuksen kanssa. Asetuksessa yksinoikeus voidaan myöntää vain sopimuksella - ei kansallisella lainsäädännöllä.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 24. marraskuuta, että liikenne- ja viestintäministeriö ja VR tekevät uuden sopimuksen rautateiden henkilöliikenteen hoitamisesta kymmeneksi vuodeksi.

Sopimuksessa LVM asettaa VR:lle henkilöliikennettä koskevan julkisen palvelun velvoitteen. Vastineeksi tästä LVM myöntää VR:lle yksinoikeuden henkilöjunaliikenteen harjoittamiseen. Yksinoikeus myönnetään niille rataosille, joilla VR tällä hetkellä hoitaa kotimaan henkilöjunaliikennettä. Muille rataosille voi tulla muita yrittäjiä.

Rautateiden henkilöliikenteeseen sovelletaan verkostoperiaatetta. Henkilöliikenteen palveluja on tarkasteltava kokonaisuutena, joka muodostuu kahdesta tekijästä eli yksinoikeussopimuksesta sekä kauko- ja lähiliikenteen ostosopimuksesta.

Ostamalla kannattamatonta henkilöliikennettä ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikennettä, valtio pyrkii edesauttamaan liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Lisätietoja: erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. (09) 160 28325, ylijohtaja Juhani Tervala, puh. (09) 160 28482, hallitusneuvos Mikael Nyberg, puh. (09) 160 28474

Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että VR:n nykyinen asema betonoidaan 10 vuodeksi yksinkertaisella sopimusmenettelyllä, jota ei säädetä lainsäädäntöjärjestyksessä ja jonka irtosanomista varmasti vastustettaisiin yleisellä oikeusperiaatteella, että sopimukset on pidettävä.

Tämä ei ole lainkaan ongelmaton järjestely. Esimerkiksi Tampereen, Turun ja Oulun lähiliikenne jää VR:n armoille, eikä Helsingin lähiliikenteenkään tilaajalle aiheuttamaa kustannusta saada alennettua. VR:n näkemys lienee, että kyllä he ajavat mitä vaan jos tilaaja hankkii kaluston ja maksaa VR:lle kuljettajasta VR:n pyytämän hinnan. Mutta jos VR on monopoliasemassa rataosalla, niin sitten VR sanelee hinnat tyyliin ota tai jätä.

Jos tällainen VR:n suojelupaketti tarvitaan, niin se pitäisi strukturoida niin, että monopoliasemaa ei myönnetä rataosalle vaan käytössä oleville liikennöintioikeuksille (rataosa tiettynä ajanhetkenä tietyn palvelutason junalle) siten että näiden kanssa eivät pääse muut kilpailemaan. Jos Tampereen seudullinen joukkoliikennetilaajaviranomainen haluaisi ostaa lähiliikennettä Tampereen lähialueiden rataosille, niin sehän ei kilpaile VR:n nykyisen liiketoiminnan kanssa yhtään mitenkään -- muuten kuin niukasta rataresurssista. Ja ratakapasiteetin jako kuuluu RHK:lle. Jos RHK pystyy jakamaan ratakapasitettia myös lähiliikenteelle niin, että VR:n kaukoliikenne ei kärsi, niin sitten ei ole mitään faktasyytä, miksi pitäisi kieltää jotakuta muuta kuin VR:ää liikennöimästä tätä lähiliikennettä.

Jos monopoli myönnetään rataosalle, niin se johtaa RHK:n kapasiteetin alikäyttöön ja siihen, että VR:llä on de facto veto-oikeus RHK:n ratojen kapasiteetin allokointiin. Tällaista ei voi pitää nykyiseen EU-aikaan sopivana käytäntönä. Eikä se taatusti palvele valtakunnan liikennepolitiikan tarpeita, ellei liikennepolitiikan tarkoituksena ole minimoida kalliin infran käyttöä. (Itse asiassa politiikan tulisi olla infran mahdollisimman tehokas hyödyntäminen monenlaisiin käyttötarkoituksiin.)

Tähän leväperäisyyteen ministeriössä pitäisi puuttua. Ministeriön ei tule olla VR:n edunvalvoja, joka etsii porsaanreikiä EU-direktiiveistä, joilla sairas nykymeno voi jatkua hamaan maailmantappiin asti. Erityisesti tuo "verkostoperiaate" kuulostaa hämärältä. Samaa sovelletaan Finaviaan, ja siellä se estää tehokkaasti maakuntien lentokenttien kehittämisen, jottei niistä vaan muodostuisi uhkaa Helsinki-Vantaalle. Junaliikenteessä "verkostoperiaate" johtaa siihen, että muille kuin VR:lle jätetään niin marginaalinen osa, ettei muita yrittäjiä tule löytymään, jolloin VR:n monopoli jatkuu käytännössä vaikka teoriassa rata on avoin muillekin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

Toisaalta ratkaisu määrittelee pelisäännöt seuraaviksi 10 vuodeksi. Seudullisia viranomaisia, joilla olisi toimivalta paikallisjunaliikenteeseen, ei vielä ole.

Käytännössä siis uusi liikenne rataosilla, joilla sitä ei ole, syntyy alueiden tai yrittäjien aloitteesta.
Lisäliikenne nykyradoilla perustuu juuri Jani Hyvärisen esittelemään eli VR Oy ajaa paikallisten tahojen ja LVM:n ostoliikennettä kalustoyhtiön kalustolla. Näinkin voidaan 10 vuotta elää ja siirtyä sitten paikallisten viranomaisten järjestämään ja kilpailuttamaan liikenteeseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

Kun suoranaista valmiutta junailuun ei missään ole, ei 10 vuotta lopulta ole kovin pitkä aika. Tuo sopimus lähinnä tekee nykytilanteen lailliseksi - poliittista yhteisymmärrystä matkustajaliikenteen vapauttamisesta ei ole.

Mutta jos todella jää mahdollisuus harjoittaa ilman VR:ää liikennettä joillain rataosilla, se kannattaisi tehdä siksi, että sitten 10 vuoden päästä olisi näyttää, mihin ja millaisella kustannustasolla pystytään vapauttamalla liikenne.
 
Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

Toisaalta ratkaisu määrittelee pelisäännöt seuraaviksi 10 vuodeksi. Seudullisia viranomaisia, joilla olisi toimivalta paikallisjunaliikenteeseen, ei vielä ole.

Käytännössä siis uusi liikenne rataosilla, joilla sitä ei ole, syntyy alueiden tai yrittäjien aloitteesta.
Lisäliikenne nykyradoilla perustuu juuri Jani Hyvärisen esittelemään eli VR Oy ajaa paikallisten tahojen ja LVM:n ostoliikennettä kalustoyhtiön kalustolla. Näinkin voidaan 10 vuotta elää ja siirtyä sitten paikallisten viranomaisten järjestämään ja kilpailuttamaan liikenteeseen.

Kyllä kai näinkin voidaan elää, mutta ei se kyllä erityisesti edesauta lähiliikenteen syntyä missään. Ja lisäksi kun tiedetään, että Helsingin lähiliikenteestä maksetaan HKL:n metroliikenteeseen nähden huomattavaa ylihintaa, niin veronmaksajat maksavat sitten 10 vuotta lisää tuota extraa.

Jos ajattelen konkreettisesti esim. Tampereen tilannetta, niin en oikein ymmärrä löytyisikö paikallisesti konsensusta investoida ensin kalustoon huomattavat määrät rahaa ja sitten sen jälkeen antaa VR:n laskuttaa ajamisesta niin suolaisen hinnan kuin haluavat. Tai sitten kalusto jää varikolle seisomaan, kun kukaan muu ei saa vuoroja ajaa.

Tämä on yksi lisäargumentti sen puolesta, että raitiotien pitää olla ensimmäinen raideliikenteen ilmenemismuoto kaupunkiseudulla. Sen voi Tampere rakentaa omalla päätöksellä ja operoida miten haluaa (toki palvelusopimusasetuksen puitteissa). Sama pätenee muilla suurilla kaupunkiseuduilla.

Kun suoranaista valmiutta junailuun ei missään ole, ei 10 vuotta lopulta ole kovin pitkä aika. Tuo sopimus lähinnä tekee nykytilanteen lailliseksi - poliittista yhteisymmärrystä matkustajaliikenteen vapauttamisesta ei ole.

Tästä olen eri mieltä. 10 vuotta on iäisyys. Se on ihan liian pitkä aika, jotta voidaan perustella että päätetään nyt näin kun ei mitään muutakaan osata, ja tilanne pitää kumminkin saattaa lainmukaiseksi. 3 vuotta olisi vielä mennyt läpi noilla perusteilla, mutta ei 10.

Jos tänään päätettäisiin lähiliikenteen aloittamisesta, niin tietenkin kalustohankintojen ja operoinnin kilpailutus veisivät jonkin verran aikaa, mutta uskoisin, että viimeistään 3 vuoden päästä päätöksestä olisi mahdollista saada juna raiteille ja matkustajia kuljettamaan nykyisen rataverkon tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa. Kenties aikaisemminkin, ehkä jo kahdessa vuodessa? Ja jos hypoteettisesti voitaisiin toimia kuten eräissä vähemmän demokraattisissa maissa, niin jopa alle vuodessa onnistuisi, jos jostain löytyisi vähäsen sopivaa kalustoa tarjolle.

Surullista kyllä, lähiliikenteen aloittamisen esteet ovat suurimmalta osaltaan regulatorisia:

  • Kuka saa tilata?
  • Kuka saa operoida?

Ei vaikeita kysymyksiä, mutta kun lainsäädäntötyö on kuin täi tervassa, ja kaiken lisäksi sitä uudistetaan palasina eikä kokonaisuutena. Se ettei ole poliittista yhteisymmärrystä liikenteen vapauttamisesta on vähän omituista, kun kerran monopolin pitäisi olla poikkeustilanne ja vapaan operoinnin lähtökohtatilanne, josta voidaan poiketa vain hyväksytystä syystä. Nyt ei ole punnittu ollenkaan vieläkö VR:n monopolin jatkaminen on legitiimiä, ja missä laajuudessa, vaan etsitään pelkästään lailliset keinot jatkaa sitä kyseenalaistamatta itse asiaintilaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

Kun suoranaista valmiutta junailuun ei missään ole, ei 10 vuotta lopulta ole kovin pitkä aika. Tuo sopimus lähinnä tekee nykytilanteen lailliseksi - poliittista yhteisymmärrystä matkustajaliikenteen vapauttamisesta ei ole.

Tällä menolla ei niitä valmiuksia koskaan muodostukkaan.

Mutta jos todella jää mahdollisuus harjoittaa ilman VR:ää liikennettä joillain rataosilla, se kannattaisi tehdä siksi, että sitten 10 vuoden päästä olisi näyttää, mihin ja millaisella kustannustasolla pystytään vapauttamalla liikenne.

Koska VR plokkaa kaikki kannattavimmat rataosat, niin tuskin löytyy valtavaa kiinnostusta muilta tahoilta lähteä tappiolla junailemaan kymmeneksi vuodeksi sivuraiteille.
 
Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

Koska VR plokkaa kaikki kannattavimmat rataosat, niin tuskin löytyy valtavaa kiinnostusta muilta tahoilta lähteä tappiolla junailemaan kymmeneksi vuodeksi sivuraiteille.

Toisaalta noitten ratojen joukossa on muutamia, joiden lähiliikenteen aloittamisesta on puhuttu ihan irrallisina hankkeina varsin vakavassa hengessä. Ei vapaa liikennöintikään välttämättä tarkoita sitä, että kaikilla radoilla ajettaisiin.

Muutamia esimerkkejä:

Kerava-Nikkilä
Turku-Uusikaupunki
Jyväskylä-Äänekoski
Karjaa-Hyvinkää
Rauma-Kokemäki
Loviisa-Heinola
Kaskisten rata

Osalla noista on enemmän mahdollisuuksia, osalla vähemmän.

Kuten aiemmin totesin, maailmalla on varsin tyypillistä, että sivurataa, jolla muuta henkilöliikennettä ei ole, ajaa irrallisena jokin muu operaattori kuin pääradoilla. Tuollaisella radalla, jonka ajaa alle tunnissa ja jolla palvelutason takia tarvitaan tunnin vuoroväli, riittää kaksi junaa ja varajuna - yhteensä kolme. Liikennettä tulee niin paljon, että työntekijöitä tarvitaan riittävästi tehokkuuden saavuttamiseksi. Vaunujen huolto on oma ongelmasa, mutta samahan pätee vaikka Hanko-Karjaa moottorivaunuihin.

Jos kunnat lähtevät tosissaan mukaan ja sitoutuvat osallistumaan junien hankintaan kalustoyhtiön muodossa ja huolehtimaan osaltaan alueensa asemista, uskon valtiolta löytyvän rahaa tarvittaviin investointeihin. Toistaiseksi ei kannata sivuratoja korjata henkilöliikenteen tarpeisiin, kun tietoa mistään liikenteestä ei ole.

Mielestäni nyt solmittu liikennöintisopimus ei kelpaa perusteeksi sille, ettei mitään
voi alkaa suunnitella VR:stä riippumattomana. Jos sen sijaan matkustajajunaliikennettä vaikkapa Uusikaupunki-Turku -välille ei suunnitelmista huolimatta tule, näen sen eräänlaisena osoituksena siitä, ettei sellainen ole joko järkevää tai kiinnostavaa.
 
Jos puhutaan sähköistämättömistä rataosista, voisi Sm1:n remontoinnin sijaan yksi vaihtoehto olla sinisten vaunujen konvertointi Dm10-vaunuiksi tai niiden kaltaisiksi - toki vanhoista kokemuksista oppien, eli muistetaan ne asiat, jotka menivät pieleen 1994-vuosimallin protovaunun kanssa. Tällä saataisiin varsin passelia kalustoa esimerkiksi Toijalan ja Valkeakosken väliseen liikenteeseen, joka soveltuisi esimerkiksi syöttöjunaksi Turun, Tampereen ja Helsingin suuntien kaukojuniin, jotka lähtevät kaikki puolen aikoihin Toijalasta.

Jos VR:n monopolia tietyillä rataosilla perustellaan verkostoperiaatteella, tulee samaa periaatetta johdonmukaisesti noudattaa. Eli VR:n ja Toijala-Valkeakosken junaoperaattorin välisten lippujen tulisi olla samassa, valtakunnallisessa junalippujärjestelmässä.

Ja jos VR Oy myy vielä sinivaunujaan romuttamolle ehdottomalla jälleenmyyntikiellolla, tästähän voisi kai jatkossa kannella Kilpailuvirastoon tai Markkinaoikeuteen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä?
 
Ja jos VR Oy myy vielä sinivaunujaan romuttamolle ehdottomalla jälleenmyyntikiellolla, tästähän voisi kai jatkossa kannella Kilpailuvirastoon tai Markkinaoikeuteen määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä?

Kilpailuvirastoon voisi varmaan kannella, ja se voisi olla jopa hyvä idea.

Periaatteessa kilpailuvirasto voi tietysti sanoa, että junaliikenne ei kuulu sen toimialaan, koska siihen on säädetty erikseen monopoli. Tosin kun monopoli pitää ottaa pois laista ja laittaa erilliseen sopimukseen palvelusopimusasetuksen vuoksi, niin sitten tuo ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa ja olisi vaikea nähdä miksi junaliikenne ei kuuluisi kilpailuviraston toimialaan.

Toisaalta lähimenneisyydessä kilpailuvirasto on ottanut kantaa myös sellaisissa asioissa, jotka eivät varsinaisesti edes kuulu sen toimialaan. Tämä antaa toivoa että ainakin nuhteet sieltä saattaisi tulla.

En ole varma voivatko markkinaoikeuteen kannella suoraan muut kuin kilpailijat tai kilpailuvirasto. Jutun menestyminen markkinaoikeudessa olisi epävarmempaa, koska siellä täytynee oikeasti tulkita voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kunnioittaa toimivaltarajauksia. Jos menestymisen mahdollisuuksia on ja aihe nähdään riittävän tärkeäksi, niin veikkaan että kuluttajan kantelun perusteella kilpailuvirasto varmaan vienee asian eteenpäin markkinaoikeuteen.
 
Periaatteessa kilpailuvirasto voi tietysti sanoa, että junaliikenne ei kuulu sen toimialaan, koska siihen on säädetty erikseen monopoli.
Asiasta on kyllä jo ennakkoratkaisu. Kilpailuvirasto on käsitellyt parikin VR Oy:n toimintaa koskevaa tapausta, joista muistaakseni toisesta VR Oy sai huomautuksen. Ja tämä siis aikana, jolloin VR Oy:llä on ollut lakisääteinen monopoli.

Kun monopoli on lakisääteinen, ei voi tietenkään moittia monopolista sinänsä. Mutta määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ei ole sallittua, vaikka määräävä markkina-asema eli monopoli perustuisikin lakiin. Esimerkiksi ylihinnoittelu tai kysytyn palvelun myymisestä kieltäytyminen ovat määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Eli lainvastainen sopimus on laiton. Jos sopimus koskee markkinoita ja kilpailua, valvonta kuuluu kilpailuvirastolle. Toisin sanoen tässä tapauksessa VR Oy:lle voidaan sopimuksella taata yksinoikeus niissä puitteissa, jonka PSA sallii. Jos sopimus on ristiriidassa PSA:n säädösten kanssa, sopimus on siltä osin laiton ja se voidaan hakea kumottavaksi. Eli sopimus ja sen mukainen toiminta ei lopu sillä, että joku totetaa tai väittää sitä lainvastaiseksi, vaan asia on käsiteltävä tuomioistuimessa, joka päättää kkumoamisesta.

Antero
 
Vs: Sm1-junien jatkokäyttö

Jos kunnat lähtevät tosissaan mukaan ja sitoutuvat osallistumaan junien hankintaan kalustoyhtiön muodossa ja huolehtimaan osaltaan alueensa asemista, uskon valtiolta löytyvän rahaa tarvittaviin investointeihin. Toistaiseksi ei kannata sivuratoja korjata henkilöliikenteen tarpeisiin, kun tietoa mistään liikenteestä ei ole.

Mielestäni nyt solmittu liikennöintisopimus ei kelpaa perusteeksi sille, ettei mitään
voi alkaa suunnitella VR:stä riippumattomana. Jos sen sijaan matkustajajunaliikennettä vaikkapa Uusikaupunki-Turku -välille ei suunnitelmista huolimatta tule, näen sen eräänlaisena osoituksena siitä, ettei sellainen ole joko järkevää tai kiinnostavaa.

Miksi kunnat lähtisivät näillä ehdoille tosissaan mukaan? Lähiraideliikenteen käynnistäminen on sen verran kallista lystiä, että sitä tuskin kannattaa aloittaa jos seudun tärkeimmät raiteet ovat kieltolistalla. Tampereen seutu taitaa olla se alue, jossa suunnitelmat lähijunaliikenteestä ovat pisimmällä, ja juurikin sillä alueella kaikki radat plokataan lainsäädännöllisesti. Toisella kädellä lupaillaan miljoonia hankkeen toteutukseen ja toisella kädellä rustataan säännöksiä, jotka estävät hankkeen mielekkään toteuttamisen. Aika erikoista.

Mitä tulee Turku-Uusikaupunki -väliin, niin tuskin se yksinään onkaan kovin järkevä tai kiinnostava. Salo samaan pakettiin saattaisi jo lisätä järkevyyttä/kiinnostavuutta, mutta tämähän ei ole mahdollista.

Käsittämätöntä tässä koko kuviossa on se, miksi valtio yrittää kynsinhampain pitää kiinni VR:n monopoliasemasta vaikka se on taloudellisesti täysin järjetöntä, eikä junien operointia voida pitää sellaisena strategisena toimintana, joka on ehdottomasti pidettävä valtion näpeissä.
 
Henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimus

Käsittämätöntä tässä koko kuviossa on se, miksi valtio yrittää kynsinhampain pitää kiinni VR:n monopoliasemasta vaikka se on taloudellisesti täysin järjetöntä, eikä junien operointia voida pitää sellaisena strategisena toimintana, joka on ehdottomasti pidettävä valtion näpeissä.
Valtio olemme me, eli kaikenlaiset toimijat, kuten ammattiliitot, puolueet, yritykset ja eduskunta kansalaisten lisäksi. Suuri osa valtiosta uskoo mm. Britanniasta esitettyyn disinformaatioon eikä ylipäätään tunne ja tiedä asioista, edes siitä, että radat Suomessa eivät ole VR:n ja VR on osakeyhtiö, jolla ei ole muuta tavoitetta kuin tehdä voittoa. Ja osalle valtiosta on tarkoituksenmukaista, että junaliikenne pysyy yksissä käsissä, jolloin niillä yksillä käsillä on valtaa ajaa omiaa etujaan.

LVM:n tiedotteessa sanottiin, että sopimuksen hintana VR Oy:lle on julkisen palvelun velvoite. Se tarkoittaa, että VR Oy:n on tarjottava viranomaisen määräämää palvelua, eli siltä ei enää kysytä, suostuuko se jonkin liikenteen järjestämiseen. Ja tämähän on olennainen muutos nykytilaan nähden.

Kun keskustelussa mainittiin Tampere, niin julkisen palvelun velvoitteella LVM voi määrätä, että VR Oy järjestää Tampereen rataverkolle paikallisliikenteen. Ja jos toimitaan edelleen lain mukaisesti, se myös pitää järjestää markkinahinnalla eikä niin kalliilla, kuin vain voidaan kiristää (määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto). Markkinahinnan määrittäminen puolestaan on tietenkin tulevaisuudessa helpompaa, jos jossain joku muukin kuin VR Oy ajaa paikallisjunaliikennettä.

Eli on tässä jotain edistystä, vaikka yhä ollaan aika kaukana tavoitetilasta, johon pääsyä ei minusta ole mitään syytä viivyttää.

Antero
 
Vs: Henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimus

Kun keskustelussa mainittiin Tampere, niin julkisen palvelun velvoitteella LVM voi määrätä, että VR Oy järjestää Tampereen rataverkolle paikallisliikenteen. Ja jos toimitaan edelleen lain mukaisesti, se myös pitää järjestää markkinahinnalla eikä niin kalliilla, kuin vain voidaan kiristää (määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto). Markkinahinnan määrittäminen puolestaan on tietenkin tulevaisuudessa helpompaa, jos jossain joku muukin kuin VR Oy ajaa paikallisjunaliikennettä.

Jokunen toimitusjohtaja saattaisi taasen määräilystä ahdistua ja sanoutua irti... Tuo osoittaa minusta lähinnä sen, että VR:n nykyisessä asemassa pseudo-yhtiönä ei oikein ole tolkkua. Yksinoikeus ratoihin pitäisi poistaa mahdollisimman pian.
 
Vs: Henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimus

LVM:n tiedotteessa sanottiin, että sopimuksen hintana VR Oy:lle on julkisen palvelun velvoite. Se tarkoittaa, että VR Oy:n on tarjottava viranomaisen määräämää palvelua, eli siltä ei enää kysytä, suostuuko se jonkin liikenteen järjestämiseen. Ja tämähän on olennainen muutos nykytilaan nähden.

Kun keskustelussa mainittiin Tampere, niin julkisen palvelun velvoitteella LVM voi määrätä, että VR Oy järjestää Tampereen rataverkolle paikallisliikenteen. Ja jos toimitaan edelleen lain mukaisesti, se myös pitää järjestää markkinahinnalla eikä niin kalliilla, kuin vain voidaan kiristää (määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto). Markkinahinnan määrittäminen puolestaan on tietenkin tulevaisuudessa helpompaa, jos jossain joku muukin kuin VR Oy ajaa paikallisjunaliikennettä.

Eli on tässä jotain edistystä, vaikka yhä ollaan aika kaukana tavoitetilasta, johon pääsyä ei minusta ole mitään syytä viivyttää.

Tämä on kieltämättä edistystä, mutta niin kauan kuin LVM on VR:n talutusnuorassa ei mikään välttämättä muutu. LVM:hän voi määritellä julkisen palvelun siten, että se ei käsitä esim. Tampereen lähiliikennettä.

Myös markkinahinnan käsite on lähinnä teoreettinen monopolitilanteessa. Ja vaikka jossain joku ajaisi junia halvemmalla, niin VR voi aina omaan kustannuslaskentaansa pohjautuen osoittaa, että sen hintataso on sen omakustannushinta + hyvin pieni kate. Mikäänhän ei uudessa tilanteessa edelleenkään pakota VR:ää järjestämään toimintaansa kustannustehokkaasti. Ainoa seuraus tehottomuudesta ja korkeasta hintatasosta olisi julkiset haukut, mutta ei mitään sanktioita. Ainoastaan aito kilpailun uhka pakottaisi tehostamaan toimintaa, ja sitähän ei ole kun VR:lle on myönnetty monopolioikeus.

Edit: Anteron linkkaamalta TEM:n sivulta löytyy mielenkiintoinen esite yleisen palvelun velvoitteesta SGEI-tapauksissa (services of general economic interest). Vaikuttaisi siltä, että itse asiassa VR:n kustannuslaskenta menisi aika tarkkaan syyniin ja tasoa verrattaisiin niinkutsutusti saman alan riittävillä resursseilla varustettuun hyvin johdettuun keskivertoyritykseen. Veikkaan kyllä että sopivaa tehokasta benchmarkia voi käytännössä olla vaikea löytää. Viime kädessä keskustelua siis käytäisiin siitä, onko VR tehokas ja hyvin johdettu, ja millä mittareilla. On tämä sentään jotain, mutta ei vieläkään mikään idioottivarma takuu siitä, että hintataso ja kustannustehokkuus todella ovat parasta mahdollista tasoa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimus

Veikkaan kyllä että sopivaa tehokasta benchmarkia voi käytännössä olla vaikea löytää.

Paikallisjunaliikenteessä Suomesta löytyy sopiva tehokas benchmark eli Helsingin HKL:n liikennöimä metro. Olemme tehneet Antero Alkun kanssa 2004 tiedoilla benchmark-vertailun, joka löytyy Rautatien aika - kirjasta s. 85-88 "VR Osakeyhtiön ja HKL:n paikallisjunat hintavertailussa".
Näillä tiedoilla YTV-liikenteen hinta HKL:n liikennöimänä olisi ollut 31 M€/v ja VR Oy:n liikennöimälä 44,6 M€/v, eli VR Oy:n hinta oli noin 44% korkeampi kuin HKL:n. Tämän jälkeen asiaa on toki reivattu.
 
Vs: Henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimus

Kun keskustelussa mainittiin Tampere, niin julkisen palvelun velvoitteella LVM voi määrätä, että VR Oy järjestää Tampereen rataverkolle paikallisliikenteen. Ja jos toimitaan edelleen lain mukaisesti, se myös pitää järjestää markkinahinnalla eikä niin kalliilla, kuin vain voidaan kiristää (määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto). Markkinahinnan määrittäminen puolestaan on tietenkin tulevaisuudessa helpompaa, jos jossain joku muukin kuin VR Oy ajaa paikallisjunaliikennettä.

Eli on tässä jotain edistystä, vaikka yhä ollaan aika kaukana tavoitetilasta, johon pääsyä ei minusta ole mitään syytä viivyttää.

Ei tämä minustakaan niin pahalta näytä. Tampereen seudun lähiliikennettä tuskin lasketaan palveluvelvoitteen pariin, paitsi niiltä osin kuin sitä nyt on. Mutta toisaalta onhan tästä ollut aikaisemminkin puhetta ja nimen omaan seudullinen joukkoliikenneviranomainen on oikea taho järjestämään sitä.

Näyttää siltä, että tällä hetkellä toimiva ratkaisu olisi, että paikallinen taho perustaa kalustoyhtiön ja VR:ltä ostetaan pelkkä liikennöinti. Helken haastattelun perusteella näin voitaisiin ainakin Tampereella tehdä. Junan kuljettaminen taas puolestaan on sen verta läpinäkyvä osa kustannuksista, jotta voidaan olettaa vr:n myyvän liikennöinnin järkevään hintaan. Tosin jo pelkästään se tosiasia, että seutukunnat voisivat tehdä näin, voi johtaa siihen, että vr ryhtyy tarjoamaan lähiliikennettä seuduille avaimet käteen -periaatteella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös