Tampere - Pietari -yhteys

Mistä se tiedetään? Ainakaan tässä ketjussa ei ole esitetty tietoa asiasta (kuin Anteron heitto, jonka soveltumattomuuden jo totesinkin).
Suomessa ainakin on ihan tavallista, että uudella raideliikennekalustolla ei aluksi ajeta suurinta mahdollista suoritetta, vaan käyttöä lisätään sitä mukaa kun kokemuksia kertyy ja lastentauteja korjataan. Pitäisin jopa todennäköisenä, että Allegrojen käyttöastetta nostetaan lisäämällä lähtöjä.

Kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi havainnoinut Allegro-vuoroja ajettavan yhteenkytkettyinä (ainakaan vakutuisesti). Myös Venäjältä kerrotaan samoja havaintoja. Tällaista tietoa ei löydy myöskään VR:ltä eikä RZD:ltä.

VR:n matkustajatavoite Allegro-liikenteeseen on tälle vuodelle 250.000 matkustajaa ja viiden vuoden päästä 500.000 matkustajaa vuodessa. Kahden Allegro-rungon kapasiteetti kahdeksalla päivittäisellä lähdöllä on noin 1.000.000 matkustajaa vuodessa (350 x 8 x 363), joten senkään puolesta ei neljää Allegroa tarvita liikenteeseen yhtäaikaa vuosikausiin.

Kyllä vahvasti vaikuttaa siltä, että neljästä Allegrosta aina kaksi kerrallaan on tuottamattomassa käytössä varikolla seisomassa. VR:n aikataulut jo sen kertovat. Jos näin ei ole, niin olisi hyvä kuulla VR:n selvitys asiaan. Sellaista ei kuitenkaan ole kuultu - on vain ympäripyöreitä toteamuksia "kaikki neljä Allegroa ovat käytössä", "naurettava väite", "ratojen kunto on mutka matkassa" ja "kalusto on mitoitettu nykyliikenteen tarpeisiin".

VR:n lyhyet kommentit eivät riitä perusteluiksi (muille kuin asiasta tietämättömille poliitikoille ja toimittajille). Toki kaikki neljä Allegroa varmaan ovat käytössä siten, että seisovia junia vuorotellaan, mutta olennaista on, että kaikki neljä eivät ole yhtäaikaisessa käytössä, jolloin joka päivä kaksi Allegroa seisoo käyttämättömänä. Jos selitykseksi tälle tarjotaan huoltotarvetta, niin ei kai Pendolinokaan ole niin huono juna, että sille pitäisi joka toinen päivä tehdä iso huolto joka vie yön lisäksi myös päivän?
 
Viimeksi muokattu:
Tietoni siitä että ei ajeta yhteen kytkettynä perustuu taustakeskusteluihin eikä minulla ole alkuperäistä lähdettä.

Tällä hetkellä ei ajeta yhteenkytkettyinä, mutta odotan faktapohjaa sille väitteellesi, että ennustettukaan kysyntä ei vaadi lisätarjontaa (joko pidemmillä junilla tai lisälähdöillä) tai että lisätarjontaa tarvittaisiin niin harvoin, että sitä varten ei kannattaisi hankkia kalustoa.

Tällainen käytös ei ole asiallista julkisesti omistetulta, monopoliasemassa toimivalta yritykseltä. Keitä ovat VR:n vastustajat? Kilpailijoita kun ei ole. Ovatko vastustajat siis omistajan edustajia, veronmaksajia, jotka haluaisivat vähän lisää tehokkuutta ja palvelua firmalta? Vai keitä?

Yrityksillä on vapaus antaa ihan millaisia lausuntoja niitä huvittaa, riippumatta niiden omistuspohjasta tai markkina-asemasta.

Vastustajia on tietysti monenlaisia. Joukkoon kuuluu niin kilpailijoita (joita kyllä on, Suomessakin taitaa olla kymmeniä tuhansia kuljetusyrityksiä joista tuhannet kilpailevat junan kanssa) kuin sitten sellaisiakin tahoja, joita VR ei jostakin muusta syystä miellytä.
 
VR:n matkustajatavoite Allegro-liikenteeseen on tälle vuodelle 250.000 matkustajaa ja viiden vuoden päästä 500.000 matkustajaa vuodessa. Kahden Allegro-rungon kapasiteetti kahdeksalla päivittäisellä lähdöllä on noin 1.000.000 matkustajaa vuodessa (350 x 8 x 363), joten senkään puolesta ei neljää Allegroa tarvita liikenteeseen yhtäaikaa vuosikausiin.

On kaksi eri asiaa: "ei tarvita kapasiteetin puolesta" ja "ei tarvita liiketoiminnan puolesta". Kuten tässä ketjussa on aikaisemminkin puhuttu, VR pyrkii maksimoimaan voittoaan. Se maksimi ei välttämättä (eikä todennäköisesti) tarkoita, että seuraava Allegro-lähtö lisätään vasta kun kaikki nykyiset neljä ovat 100 % täynnä. Eikä välttämättä sitä, että ne ovat edes 50 % täynnä.

---------- Viesti lisätty kello 23:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:08 ----------

Jos selitykseksi tälle tarjotaan huoltotarvetta, niin ei kai Pendolinokaan ole niin huono juna, että sille pitäisi joka toinen päivä tehdä iso huolto joka vie yön lisäksi myös päivän?

Unohdat kuitenkin, että Pendolinoja on yhteensä 18 kappaletta. Allegrojen varakapasiteetin tarve ei kuitenkaan ole 50 %, vaan se voi ihan yhtä hyvin olla vaikka 1 varayksikkö per 20 liikennöivää yksikköä plus 1 yksikkö huollossa. Tällöin saataisiin sekä Allegrojen että Pendolinojen varakaluston määräksi 2 kpl.

En väitä, että näin on, koska itse uskon juuri siihen, että liikennettä tullaan vielä lisäämään, kunhan junat on ajettu sisään.
 
On kaksi eri asiaa: "ei tarvita kapasiteetin puolesta" ja "ei tarvita liiketoiminnan puolesta". Kuten tässä ketjussa on aikaisemminkin puhuttu, VR pyrkii maksimoimaan voittoaan. Se maksimi ei välttämättä (eikä todennäköisesti) tarkoita, että seuraava Allegro-lähtö lisätään vasta kun kaikki nykyiset neljä ovat 100 % täynnä. Eikä välttämättä sitä, että ne ovat edes 50 % täynnä. En väitä, että näin on, koska itse uskon juuri siihen, että liikennettä tullaan vielä lisäämään, kunhan junat on ajettu sisään.

Kuinka hyvää liiketoimintaa on seisottaa aina kerrallaan kahta noin 30 miljoonan junaa käyttämättömänä?

Jos vuorojen määrää on takoitus lisätä lähikuukausina, niin sitten perustelu neljän Allegron tarpeesta yhtäaikaiseen käyttöön on ok. Mutta silloin ylimääräisten vuorojen pitäisi kerätä enemmän matkustajia kuin Tampereen ja Pietarin välillä.
Jos yhtäaikainen käyttö joko yhteenkytkennöillä tai vuoroja lisäämällä taasen on tarkoitus aloittaa vasta vuosien päästä, niin silloin liiketoiminnallisesti on täysin kestämätöntä pitää hankittua kalustoa vajaakäytöllä, kun niistä yksi voitaisiin laittaa vakituiseen ja tuottavaan käyttöön muualle varikolla seisottelun sijaan (ja menettämättä mitään nykyisestä vuoromäärästä Helsingin ja Pietarin välillä).

Tuo VR:n viiden vuoden tavoite 500.000 matkustajaa vuodessa tarkoittaa, että keskimäärin kahden Allegron käyttöaste 8 päivittäisellä vuorolla on viiden vuoden päästä 50%, eli jokaisessa junavuorossa olisi puolet tyhjää (keskimäärin). Olisiko liiketoiminnallisesti kannattavaa silloin lisätä vuoroja ja junia liikenteeseen, vaikka nykyisiinkiin saataisiin väkeä tuplasti lisää?

Yksi vaihtoehto on myös ottaa yksi kahdesta seisovasta Allegrosta liikennöimään kiertoa Hki-SPb-Tre-SPb-Hki, jolloin saataisiin Hki-SPb-välillekin kaksi lisävuoroa ja juna yöpyisi silloin aina Helsingissä. Tämä natsaisi ihan nappiin, kun lähtö olisi Helsingistä klo 6:00 ja paluu Helsinkiin noin 24:00 aikoihin. Siinä ehtii päivän aikana sama juna tehdä SPb-Tre-SPb-reissun mainiosti.
 
En näe kauheasti hyötyä arvuutella, mitä tekosyitä VR keksii tämän torppaamiseen.

Itse asiassa juuri näin kannattaa menetellä. Haarukoida ne vastapuolen todennäköisesti esittämät argumentit jo etukäteen ja laatia niihin valmiiksi vasta-argumentit ja esitellä ne julkisuudessa. Sen jälkeen nämä alkuperäiset vastapuolen argumentit menettävät käyttökelpoisuutensa.

Esimerkiksi Jätkäsaaren raitiotien kanssa eräs helsinkiläinen pitkän linjan ratikkaharrastaja toimi juuri näin: poimi kaikki toinen toistaan päättömämmät selitykset, jotka HKL-Suy oli esittänyt sille, miksei Länsiterminaaliin voi vetää ratikkalinjaa nopealla aikataululla eikä ainakaan Kampin nopeaa rataa pitkin. Sitten hän kirjasi näihin järkevät, kenen tahansa ymmärrettävissä olevat vasta-argumentit ja lähetti kirjelmänsä HKL:n johtokunnalle. Tämän jälkeen näitä päättömiä perusteluja ei enää kehdattu käyttää HKL:n esityksissä. Loppujen lopuksi kävi – tietysti muistakin syistä – peräti niin, että juuri Länsiterminaalin yhteys, ja juuri Kampin kautta, on ensimmäinen Jätkään valmistuvista keskustayhteyksistä.
 
Näkisin kyllä edelleenkin mielekkäämpänä kotimaan liikenteen esim. välillä Tampere-Kouvola kuten tämän ketjun alussa on mainittu. Tästä yhteydestä hyötyisivät kotimaassa matkustavat esim. Savon radan ja Kotkan radan suunnista. Ulkomaanliikennehän ei näitä matkustajia palvele. Vaihto Kouvolassa olisi toki imagotappio, kun Pietarissa Suomen asemalla ei lue määränpäänä "Тампере". Mutta käytännön ero taitaa olla aika pieni. Suunnitteluperiaatteena voisi olla enintään yhden vaihdon yhteydet Pietariin Suomen 10 suurimmasta taajamasta. Tässä mielessä lähtöpaikka voi olla vaikka Pori, tuo ruosteen raiskaama länsirannikon kaupunki.

Jos vaikka verrataan Tampere-Pietari välillä kahta skenaariota:

A: Suora yhteys ja nykyiset neljä vuoroa:
1 x päivittäinen suora yhteys Allegrolla = 4t 20min
4 x nykyiseen tapaan Helsingin kautta = 5t 30min.

B: Yhteysjuna Kouvolaan Tampereelta + Allegro
5 x Yhteysjuna + Allegro = 4t 40min.
 
Näkisin kyllä edelleenkin mielekkäämpänä kotimaan liikenteen esim. välillä Tampere-Kouvola kuten tämän ketjun alussa on mainittu. Tästä yhteydestä hyötyisivät kotimaassa matkustavat esim. Savon radan ja Kotkan radan suunnista.

Tällainen yhteys pitäisi olla ilman Tre-SPb-Allegroakin. Etelä-Suomen sisäinen poikittaisyhteys suurten maakuntakeskusten välillä on nyt surkea. Sitä vaivaa sama vika niin kuin Rixun pohjoispuolelta Venäjälle pääsyäkin: Lähes 100 km ylimääräinen lenkki Tikkurilan kautta ja siellä laukkujen raahaus + epävarma vaihto + pitkä odottelu Tikkurilan asemalla. Vaihtoehtona vielä huonompi kahden vaihdon ja taajamajunan yhdistelmä Rixu-Lahti -välillä.

Hulluksi tämän VR:n "kaikki maan junaliikenne pitää kierrättää Tikkurilan kautta" -ajattelun tekee vielä se, että jatkuvasti valitetaan kuinka kireällä kapasiteetti on Riihimäen eteläpuolella.

Poikittaisyhteys siis tarvitaan ja se olisi saatava joko Tampere-Imatra tai Seinäjoki-Imatra tai Pori-Imatra -välille. Silloin se tarjoaa lisävuoroja työ-, opiskelu- ym. liikenteeseen myös maakuntien sisällä (kuten Pori-Vammala, Vammala-Tre, Parkano-Tampere, Seinäjoki-Parkano, Tre-Hämeenlinna, Lahti-Kouvola, Lappeenranta-Joutseno-Imatra). Varsinaisena porkkanana toki olisi täysin synkronoidut vaihdot samalta laiturilta Venäjän juniin Lahdessa alle 5 minuutin odotuksella ja vaihtotakuulla.

T. Nimimerkki "kolme kertaa Tolstoin perävaloja Lahdessa vuoden aikana katsellut Moskovan työmatkaaja"
 
Mistä se tiedetään? Ainakaan tässä ketjussa ei ole esitetty tietoa asiasta (kuin Anteron heitto, jonka soveltumattomuuden jo totesinkin).
Mikä heitto? En ole huomannut sinun osoittaneen mitään ”soveltumattomaksi”. Jos kaipaat ”faktaa”, sen puuttumisesta on turha moittia minua tai muita ketjuun kirjottaneita. Ainoa, jota voi moittia faktan puutteesta on VR-Yhtymä Allegro-junien monopoliliikennöitsijänä Suomessa sekä osaltaan junien omistajana Karelian Trains Oy:n osakkeenomistuksen kautta. Mutta viesteistäsi voi ymmärtää, ettei mielestäsi siinä ole mitään moitittavaa, ettei VR-Yhtymästä esitetä faktaa vaan nimenomaan kaikenlaisia heittoja, jotka eivät selitä yhtään mitään ja joiden kumoamiseen ei tarvita edes alan ammattitaitoa tai kokemusta.

Eiköhän ole selvää jo aiemmistakin tapauksista, että VR ei vaan halua kertoa oikeita syitä julkisuuteen, vaikka sillä onkin ihan pätevät perusteet itsellänsä. Silloin VR:n vastustajat eivät saa edes tietää VR:n toimintalogiikkaa.
Kirjoitat VR:n vastustajista. Tarkoitatko, että VR:n vastustajia ovat ne, jotka vaativat yhtiöstä asiallisia vastauksia eikä hölynpölyä tyyliin selittelyä siitä, että yhteiskuntasuhdejohtajaa naurattaa? Minua huolettaa se, että johtaja ei itse ymmärrä ihmetellä, miksi toimittaja väittää Allegron aikatauluksi 4,5 tuntia, vaan ryhtyy toimittajan huolimattomuuden vuoksi mollaamaan kolmatta henkilöä.

Minusta on varsin perusteltua kyseenalaistaa VR-Yhtymästä tulevia selityksiä, koska viime vuosina on usean kerran nähty, että yhtiöstä selitetään puuta heinää. Sellaista oli koko Kemijärven yöjunajupakka ja viimeksi selitykset Helsingin ratapihan kapasiteetista ja siitä, mikä siellä sen kapasiteetin ongelma on. Jos ei haluta kertoa jotain, miksi ei sanota, että tätä ei haluta kertoa vaan keksitään selityksiä toistensa perään. Oikeat yhtiöt ilmoittavat usein, etteivät ne kommentoi tai julkaise tietojaan sen sijaan, että tiedottaisivat asiattomuuksia.

Tiedon pihtaamisessa ja asiattomissa selityksissä on mielestäni paljonkin moitittavaa. Jos VR-Yhtymä Oy olisi avoimessa kilpailussa toimiva yksityisten sijoittajien omistama yritys, se saisi tietenkin käyttää osakkeenomistajien ja lainoittajiensa rahat miten päättömästi hyvänsä. Mutta VR-Yhtymä ei ole todellinen osakeyhtiö vaan valtion virasto, joka on muutettu osakeyhtiömuotoon. Kun se ei pelaa omilla rahoillaan vaan meidän kansalaisten rahoilla, siltä saa vaatia vastauksia toiminnasta, joka on sekä liiketalouden että viranomaisvastuulla olevien julkisten palveluiden tuottamisen näkökulmasta perusteetonta tai peräti typerää. 30 miljoonaa on aika iso raha seisomaan jouten Ilmalan varikolla.

Sen totean vielä itse asiasta, että Allegro-liikenteen aloittaminen on jo osoittanut sen, miten suuri merkitys on sillä lisäajalla, jonka vaihdollisuus Helsingin Allegro-juniin Tampereelta aiheuttaa. Koko Allegro-liikenteen menestys perustuu siihen, että ajetaan sen verran Sibeliusta nopeammin, että Pietarissa ja Helsingissä ehtii oikeasti käydä päivän aikana. Jos vaihdoton Tampereen yhteys on noin 40 min. pidempi kuin yhteys Helsingistä, perilläoloaika lyhenee noin 1,5 tuntia. Mutta jos se on 2 tuntia pidempi kuten nyt, perilläoloaika lyhenee 4 tuntia, joka on aivan eri asia kuin 1,5 tuntia. Se on niin paljon eri asia, että Allegro on saanut nykyisen suosionsa. Vaikka Sibeliuksen ajoaika oli 5 h 9 min eli 20 minuuttua vähemmän kuin Tampere–Pietari nyt.

Antero
 
En ole huomannut sinun osoittaneen mitään ”soveltumattomaksi”.

Olet siis sitä mieltä, että lisäkapasiteettia tarvittaisiin vasta kun täyttöaste on 100%? Tuollaisella periaatteella maailman joukkoliikenteestä voisi lakkauttaa suurimman osan, hyvin harva linja kun pääsee edes 50% täyttöasteeseen vuositasolla.

Jos kaipaat ”faktaa”, sen puuttumisesta on turha moittia minua tai muita ketjuun kirjottaneita.

Sitten on aika turha kirjoitella arvauksia, jos niiden tueksi ei ole faktaa.

Kirjoitat VR:n vastustajista. Tarkoitatko, että VR:n vastustajia ovat ne, jotka vaativat yhtiöstä asiallisia vastauksia eikä hölynpölyä tyyliin selittelyä siitä, että yhteiskuntasuhdejohtajaa naurattaa?

Voi nekin laskea VR:n vastustajiksi.

Jos VR-Yhtymä Oy olisi avoimessa kilpailussa toimiva yksityisten sijoittajien omistama yritys, se saisi tietenkin käyttää osakkeenomistajien ja lainoittajiensa rahat miten päättömästi hyvänsä. Mutta VR-Yhtymä ei ole todellinen osakeyhtiö vaan valtion virasto, joka on muutettu osakeyhtiömuotoon.

Koska VR on osakeyhtiö, se saa toimia (lakien puitteissa) aivan niin päättömästi kuin yhtiön hallitus sallii. Ei sillä ole tässä yhteydessä merkitystä, ketä osakkeenomistajat ovat. Jos osakkeenomistajat eivät ole tyytyväisiä yhtiön toimintaan, niin yhtiön hallituksen tehtävänä on ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jos hallitus ei sitä tee, voivat osakkeenomistajat vaihtaa hallituksen.
 
Olet siis sitä mieltä, että lisäkapasiteettia tarvittaisiin vasta kun täyttöaste on 100%? Tuollaisella periaatteella maailman joukkoliikenteestä voisi lakkauttaa suurimman osan, hyvin harva linja kun pääsee edes 50% täyttöasteeseen vuositasolla.

Oletko sinä puolestasi sitä mieltä, että lisäkapasiteettia tarvitaan kun vuositason käyttöaste on 25% tai 50%?
Tätähän VR:n tavoitteen mukaan käyttöasteet tänä vuonna ja viiden vuoden päästä ovat, jos kaikki menee suunnitellusti. VR on siis ilmoittanut tavoitteeksi nämä luvut: 2011/250.000 matkustajaa vuodessa ja 2015-2016/500.000 matkustajaa vuodessa. Kahden Allegron kapasiteetti on 8:lla päivittäisellä lähdöllä noin 1.000.000 matkustajaa vuodessa (350 paikkaa x 8 vuoroa x noin 363 päivää).

Ilmeisesti tuo 250.000 matkustajaa tulee täyttymään tänä vuonna. Jos määriä halutaan heti ensi vuonna nostaa nopeammin kuin tavoitteeksi on kerrottu, niin miksi ihmeessä tätä ei voi VR avoimesti kertoa? Kyllä elinkeinoelämä, turistit ja vientiteollisuus akselilla Pietari-Vainikkala-Riihimäki-Länsi-Suomi asian ymmärtää, jos näin on. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että kerrotaan tavoitteeksi vasta viiden vuoden päästä 50% kahden Allegron kapasiteetista, vaikka Allegroja on jo olemassa neljä kappaletta ja samalla kerrotaan, että koko maan kannalta erittäin tärkeää yhteyttä ei voi edes harkita Länsi-Suomeen kolmannella Allegrolla.
 
Hulluksi tämän VR:n "kaikki maan junaliikenne pitää kierrättää Tikkurilan kautta" -ajattelun tekee vielä se, että jatkuvasti valitetaan kuinka kireällä kapasiteetti on Riihimäen eteläpuolella.

Vaikka suora poikittaisliikenne sinänsä onkin kannatettavaa, ei nykyinen systeemi sen hoitamiseen aiheuta käytännössä yhtään ruuhkaa sinne Tikkurilaan. Junamäärän määrää Helsinkin ja muun Suomen kaupunkien välinen tarve ja pyrkimys riittävään tarjontaan; vaihtomatkustajat voidaan hoitaa lisävaunuilla.
 
Olet siis sitä mieltä, että lisäkapasiteettia tarvittaisiin vasta kun täyttöaste on 100%? Tuollaisella periaatteella maailman joukkoliikenteestä voisi lakkauttaa suurimman osan, hyvin harva linja kun pääsee edes 50% täyttöasteeseen vuositasolla.
Olkinukke! En minä ole tuollaista väittänyt, vaan sinä panet sanoja suuhuni. Jawahl selvitti äskeisessä viestissään aika tyhjentävästi VR-Yhtymän omat tavoitteet matkustajamäärille sekä olemassa olevan kapasiteetin suhteen niihin. VR-Yhtymän omien kasvuodotusten puitteissa on hyvin aikaa hankkia lisää junia, jos on tarvis. Raideliikennekaluston toimitusaika on noin 2 vuotta, ja jos tilataan täsmälleen samanlaista kalustoa kuin pari vuotta aiemmin, ei tarvita ihmeellisiä suunnittelukuluja ja -aikatauluja. Siksi toiseksi jos nyt ostettujen neljän Allegron kauppa on tehty kuten hyvin asiansa hoitava ostaja tekee, hankinta sisältää valmiiksi option lisäjunista. Eli Alstomilla on hyvä valmius toimittaa Allegroja lisää jos tarvitaan.

Sitten on aika turha kirjoitella arvauksia, jos niiden tueksi ei ole faktaa.
Varsinaista saippuaa! Onko tarkoituksesi sanoa jotain? Miten meistä kukaan voi kirjoittaa mielestäsi ”faktaa”, jos ainoa sinulle kelpaava fakta on se mitä VR-Yhtymä ei kerro. Tässä ketjussa on moni kirjoittanut aivan selvää faktaa jonka perusteella on syytä ihmetellä, miksi yhtä Allegro-junaa ei voitaisi asettaa Tampere–Pietari -reitille. Eikö ole faktaa, että Allegroja on neljä? Eikö ole faktaa, että nykyisten aikataulujen liikenne on hoidettavissa kahdella rungolla? Eikö ole faktaa, että yksi Allegro on maksanut 30 M€, ja se on paljon rahaa? Eikö ole faktaa, että neljän Allegron rahoituskulut maksetaan, ajetaan yhdellä Tampereelta tai ei? Yhtä hyvin faktaa ovat ne arviot, jotka puoltavat sitä, että kolmatta Allegroa ei käytetä. Ihan oikeasti, junaliikenteestä on tietoa ja ymmärrystä yllin kyllin muillakin kuin VR-Yhtymän johtajilla.

Voi nekin laskea VR:n vastustajiksi.
No on sinulla omituiset kriteerit. En asettele sanoja toisten suuhun, mutta omasta puolestani voin sanoa, että toivon VR-Yhtymän ja suomalaisen junaliikenteen menestyvän mahdollisimman hyvin. Mutta monopoliin ankkuroituminen ja salailu eivät osoita liiketoiminnan osaamista. Huoleni onkin, että yhtymässä tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka eivät sen menestystä edistä. Ja tämänkin ketjun kirjoitusten perusteella muutama muu on samaa mieltä.

Koska VR on osakeyhtiö, se saa toimia (lakien puitteissa) aivan niin päättömästi kuin yhtiön hallitus sallii. Ei sillä ole tässä yhteydessä merkitystä, ketä osakkeenomistajat ovat. Jos osakkeenomistajat eivät ole tyytyväisiä yhtiön toimintaan, niin yhtiön hallituksen tehtävänä on ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Jos hallitus ei sitä tee, voivat osakkeenomistajat vaihtaa hallituksen.
Kyllä sillä on merkitystä, ketkä ovat osakkeenomistajat. Kun yhtymä on käytännössä budjettirahotteinen eli sen toiminta perustuu valtion rahoitukseen, sillä ei ole samoja oikeuksia kuin tulorahoituksella toimivalla osakeyhtiöllä. Julkisen rahoituksen tulee perustua julkisiin ja avoimiin perusteluihin siitä, miksi rahoitusta pitäisi antaa. VR-Yhtymän toiminta voidaan jakaa tulorahoitteiseen ja julkisesti rahoitettuun toimintaan, jos halutaan pitää tulorahoitteinen liiketoiminta ja budjettirahotteinen viranomaistoiminta erillään. Jos näin ei tehdä, sitten tulee koko toiminnan olla avointa.

Minäkin olen osakkeenomistaja, koska olen Suomen kansalainen ja Suomen valtio omistaa kaikki osakkeet. Vaan eipä näytä siltä, että meno VR-Yhtymässä vaihtuu, vaikka osakkeenomistajien mieli vaihtuu eduskunnassa ja maan hallituksessa. Samat henkilöt vetävät VR-Yhtymässä samaa linjaa. Liikennettä supistetaan, kalustoa romutetaan, omistajalta vaaditaan lisää budjettirahoitusta, eikä kyetä hoitamaan edes sitä, mikä luvataan.

Tällainen on mahdollista vain sellaisilla asenteilla, joita näytät edustavan: VR-Yhtymän kritiikki ei ole ”faktaa”, yhtymän ei tarvitse kertoa ja perustella toimintaansa mitenkään. Mutta jos se jotain kertoo, se on yhtä totta kuin Jumalan sana, eikä sitä sovi epäillä. Suomessa on mielipiteen vapaus, joten saat sinäkin olla VR-uskovainen. Minä en kyllä ymmärrä, miksi.

Antero
 
Oletko sinä puolestasi sitä mieltä, että lisäkapasiteettia tarvitaan kun vuositason käyttöaste on 25% tai 50%?

Vuositason käyttöaste ei todennäköisesti ole relevantti mittari. Finnairin käyttöaste taitaa olla nyt 65 %, joten sen pitäisi varmaakin heti karsia tarjontaa? Tämä siitä huolimatta, että Finnair tasoittaa kysyntää hinnoittelulla selvästi enemmän kuin VR.

Junien kuormittuminen ei ole tasaista vuositasolla, kuukausitasolla, viikkotasolla eikä päivätasolla. Kuten Anterokin jo ystävällisesti huomautti, Allegrolla voi tehdä päivämatkan kumpaan tahansa suuntaan. Allegro myös kilpailee nopeudella lentokoneiden kanssa. Mitkähän mahtavat olla niitä vuoroja, joihin liikematkustajat keskittyvät? Saattaako näille vuoroille olla selvästi suurempi kysyntä kuin muille vuoroille?

VR:n ilmoittamat tavoitteetkin on todennäköisesti arvioitu varovaisesti. Jos ne olisi arvioitu optimistisesti, eräiden tälle foorumille kirjoittavien riemulla ei olisi rajaa, jos tavoitteisiin ei päästäisi. VR:llä ei ole tarvetta optimistisiin tavoitteisiin, koska osakkeen arvoa ei tarvitse nostaa.

Allegro on edelleen käyttöönottovaiheessa oleva juna. Junien käyttöönottoprosessi on pitkä. Kaluston kokonaismäärä on myös pieni, mistä seuraa omat haasteensa. Liikematkustajista kilpaileva uusi yhteys halutaan todennäköisesti hoitaa varman päälle. Esimerkiksi kolaritapauksessa tulee hankaluuksia, jos yksi yksikkö on pitkään poissa käytöstä. Yksiköiden korkean hinnan takia en kuitenkaan usko, että niitä aiotaan jatkossa varata kolarireserviin. Junien hankinnassakin on tiettyjä erikoisuuksia, kuten ainakin Antero tietää. Junat ovat pieniä sarjoja, joten niitä on yleensä mielekästä hankkia muutaman vuoden tarpeiksi kerralla. Yksitellen tilaaminen tulee hyvin kalliiksi.

Käyttöönottovaiheen jälkeen yksi Allergo voisi hyvinkin liietä myös Tampereen liikenteeseen. Jos kuitenkin muutaman vuoden (sanotaan 5) tähtäimellä koko kalusto on tulossa käyttöön, on harkittava tarkkaan saadaanko palvelu kestävälle pohjalle. Siitä vasta riemu repeää, jos liikenne ensin aloitetaan ja sitten lopetetaan. Poikittainen kotimaan junaliikenne vaihtoyhteyksin tuntuisi jotenkin luontevammalta tavalta aloittaa. Esimerkiksi Sveitsin maineikas junaliikenne perustuu pitkälti hyvin suunniteltuihin vaihdollisiin yhteyksiin.
 
Oletko sinä puolestasi sitä mieltä, että lisäkapasiteettia tarvitaan kun vuositason käyttöaste on 25% tai 50%?

Olen sitä mieltä, että se on mahdollista. En tiedä tarkkoja kuormituksia lähdöittäin, joten näillä lähtötiedoilla en pysty muodostamaan asiasta mielipidettä.

En minä ole tuollaista väittänyt, vaan sinä panet sanoja suuhuni.

Kerro sitten minulle ja muille lukijoille: missä vaiheessa Helsinki - Pietarin välin junaliikennettä täytyy lisätä?

VR-Yhtymän omien kasvuodotusten puitteissa on hyvin aikaa hankkia lisää junia, jos on tarvis.

Minä en ainakaan tiedä, missä vaiheessa Pietarin ja Helsingin välistä junaliikennettä on suunniteltu lisättäväksi ja miten paljon halvempi on ollut tilata neljä junaa kerralla verrattuna esim. siihen, että olisi tilattu aluksi kolme junaa ja laitettu kauppaan optio tilata kahden vuoden päästä neljäs juna. Jos sinulla on noihin liittyvää tietoa, niin kerro toki meille muillekin, niin voimme itse muodostaa käsityksen asiasta.

Miten meistä kukaan voi kirjoittaa mielestäsi ”faktaa”, jos ainoa sinulle kelpaava fakta on se mitä VR-Yhtymä ei kerro.

Ei voikaan, sehän on VR:n tarkoituskin. Mutta silloin jos faktaa ei ole tiedossa, ei voi kirjoittaa perusteltua kritiikkiä.

Kyllä sillä on merkitystä, ketkä ovat osakkeenomistajat.

Minkä lainkohdan mukaan?
 
Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että kerrotaan tavoitteeksi vasta viiden vuoden päästä 50% kahden Allegron kapasiteetista, vaikka Allegroja on jo olemassa neljä kappaletta ja samalla kerrotaan, että koko maan kannalta erittäin tärkeää yhteyttä ei voi edes harkita Länsi-Suomeen kolmannella Allegrolla.

Jos liikenne halutaan saada sujumaan luotettavasti niin pienin mahdollinen varakaluston määrä lienee kaksi junayksikköä. Toinen niistä tarvitaan suurempia huoltoja varten, jotka eivät onnistu normaalien kääntöaikojen puitteissa. Toinen taas ennalta suunnittelemattomia tilanteita varten. Jälkimmäisiä voivat olla esim. kulunvalvonnan rikkoutuminen tai hirven allejäänti, joka useinkin näyttää vievän nykyajan muovijunat remonttiin. Suunnitelmalliset huollot voitanee järjestää matalan kysynnän aikaan, joten kolmella junalla liikennöinti lienee ruuhkapäivien osalta mahdollinen mutta tuskin jokapäiväisesti harjoitettuna.
 
Takaisin
Ylös