Suunnittelemattomista tapauksista paljon onnettomuuksia yleisempiä ovat tekniset viat ...
Ei. Junalla on hankittaessa määritelty luotettavuus, joka on takuuarvo. Sen mukaan toimitaan. Toisin sanoen, junalla on kolmenlaisia käyttökatkoksia: ennakoitu huoltotoiminta, luotettavuuden seurauksena syntyvien vikojen korjaaminen ja ennakoimattomat käyttökatkokset, jotka aiheutuvat junasta riippumattomasta syystä.
Ennakoivan huollon katkot ovat suunniteltuja ja ne tapahtuvat huolto-ohjelman mukaisesti, eivätkä ne vaikuta palvelun tuotantoon. Luotettavuuteen varaudutaan tavalla tai toisella, kuten varakalustolla, alentuneella palvelutasolla tai hyväksymällä palvelukatkokset. Ulkopuolisiin ongelmiin ei voi varautua, koska ne eivät ole junan haltijan hallinnassa. Tietenkin varakalusto tai alentunut palvelu toimivat apuna näissäkin.
Ennakoimattomiin teknisiin vikoihin eli luotettavuuteen suhtaudutaan nykyään erittäin vakavasti, koska on ymmärretty, että luotettavuus on keskeinen tekijä sekä kaluston käyttötaloudelle että kaluston käyttäjän liiketoiminnalle. Lisäksi luotettavuuteen paneudutaan siten, että ensisijaisesti vaaditaan sellaista luotettavuutta, joka takaa, ettei jäädä linjalle tai että liikenteeseen lähtö on mahdollista, vaikka junassa olisi jokin vika. Eli käytännössä, jokin matkustamon valaisin saa rikkoutua useammin kuin esim. pyöränlaakeri. Ja luotettavuutta parannetaan ratkaisevasti oikein suunnitellulla ennakoivan huollon ohjelmalla. Esimerkiksi siten, että pyöränlaakerit huolletaan ja vaihdetaan aina tiheämmin kuin on laakereiden vikaantumisväli tai elinikä.
Tässä tapauksessa korvaava palvelu voidaan matka-aikojen puolesta järjestää vain lentäen. Kun nopean junan idea on kilpailla nimenomaan lentokoneen kanssa niin kyllähän uskottavuus katoaisi moisessa korvaavassa palvelussa täysin.
Totta, lento on käytännössä ainoa ajallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. Mutta eihän ole mitään uutta, että junaliikenteen häiriöitä paikkaillaan muilla liikennevälineillä. VR-Yhtymä käyttää jatkuvasti takseja ja busseja, eikä sillä seiso joka liikennepaikalla varajunia eikä rataosille ole rinnakkaisia vararatoja. Miksi nyt Allegro-liikenteen kanssa pitäisi olla näin?
Lisäksi, Allegrokin voidaan korvata muulla kalustolla, tosin alentuneella palvelutasolla. Jos oletetaan, että esim. onnettomuuden vuoksi ei ole käytössä riittävästi Allegroja, Suomen puolella voidaan ajaa Pendolinolla samalla aikataululla Vainikkalaan. Jos pelistä on pois yksi Allegro, Penodsta voidaan vaihtaa Allegroon, joka ajaa Vainikkala-Pietari. Tämä käy ongelmitta, koska Allegrot kohtaavat Vainikkalassa joka tapauksessa.
Millä aikavälillä tarjotun kapasiteetin riittämättömyys ratkaisee? Jotkut lähdöthän ovat jo nyt loppuunmyytyjä.
VR-Yhtymä ei ole pitänyt tarpeellisena korjata tarjontaa ajamalla kahden rungon junia. Jos olisi, tätä keskustelua ei tarvitsisi käydäkään.
Syytä ei tarvitse ymmärtää, mutta lienee perusteltua olettaa historian perusteella, että vaikka tilanne olisikin tuo, niin VR ei sitä kertoisi.
Minä pidän tätä huonona yrityskulttuurina enkä halua, että omistamaani yritystä hoidetaan huonosti.
Kaikkea tarvittavaa faktaa ei ole saatavissa julkisista lähteistä.
Mutta on riittävästi.
Kerro toki tarkemmin, mitä julkista rahaa VR käyttää ja mitkä lainkohdat säätelevät sitä rahankäyttöä. VR on osakeyhtiö eivätkä osakeyhtiöt käytä julkista rahaa, vaan viranomaiset. Viranomaiset ostavat VR:ltä palveluja, mutta se ei tee VR:stä julkisen rahan käyttäjää vaan julkisen rahan saajan. Yhtä lailla viranomaiset ostavat palveluja lukemattomalta määrältä eri yrityksiä eikä näillä yrityksillä ole sen kummempia velvoitteita kuin muillakaan osakeyhtiöillä.
Olipa melkoinen byrokraattinen vuodatus. Kuten aivan hyvin itse tiedät, VR-Yhtymä käyttää budjettivaroja, joita se saa junavuoroista, jotka se on ilmoittanut olevansa muuten ajamatta. VR-Yhtymä käyttää eduskunnalta saamansa rahat omiin kuluihinsa, samalla tavalla kuin se käyttää lipunmyynnistä saamansa rahat. Vai päättävätkö lippujen ostajat jollain tavalla siitä, miten heidän lipuista maksamansa rahat käytetään?
Kyllä, viranomaiset ostavat palveluita. Mutta esim. bussiliikennepalveluiden ostossa HSL voi kilpailuttaa bussifirmat, eikä siten ole epäilystä, että palveluista maksetaan ylihintaa. Junaliikennettä ei voi kilpailuttaa, ja HSL on hankkinut omia junia, jotta edes osa palvelusta voidaan kilpailuttaa ja siten vähentää monopolihinnoittelun vahinkoa veronmaksajille.
Palveluiden hankinnasta on erittäin tiukat säännöt ja lainsäädäntö. Voit aloittaa perehtymällä hankintalakiin, jos kaipaat julkisten rahojen käyttöä säätelevää lainsäädäntöä. Bussifirmat eivät erillisvelvoitteita tarvitse, koska ne toimivat avoimilla ja kilpailuilla markkinoilla. VR-Yhtymä tarvitsee erillisvelvoitteita, koska se on monopolissa, ja siihen on siksi sovellettava esimerkiksi lakia kilpailun rajoituksista.
Pietarin liikenteestä vain osa tapahtuu rautateitse, joten VR:llä ei ole siinä monopolia.
Tämä on VR-Yhtymän selittelyn toistamista. Voihan sitä vaikka väittää, että pääseehän Pietariin kävellenkin, joten lentoyhtiöt ovat vakavassa hintakilpailutilanteessa kävelyn kanssa, kun kävelemisestä ei tarvitse maksaa. VR:n monopoliasema on vahvistettu useassa viranomais- ja tuomioistuinpäätöksessä ja siksi, että sillä on monopoliasema rautatieliikenteessä.
Antero
