VR hankkii 40 IC2-vaunua, 15 ravintolavaunua ja 12 ohjausvaunua

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Onhan tuo Edo, kuten vaunut.org:n kommenteissakin todetaan, hieno ja tyylikäs uutuus Suomen rautateille. :)

Mä en junista tai vaunuista juuri mitään tiedä, mutta ymmärsin että tuossa vaunussa on ohjaamo josta junaa voidaan ajaa, mutta vaunu tarvitsee silti veturin liikkuakseen, kun vaunu ei ole moottorein varustettu? Jos se menee näin, niin en ymmärrä tuota vaunun erillistä ohjaamoa, jos siihen eteen kuitenkin laitetaan veturi :shock: eikä junalla kai "peruuttaen" ajeta?
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Mä en junista tai vaunuista juuri mitään tiedä, mutta ymmärsin että tuossa vaunussa on ohjaamo josta junaa voidaan ajaa, mutta vaunu tarvitsee silti veturin liikkuakseen, kun vaunu ei ole moottorein varustettu? Jos se menee näin, niin en ymmärrä tuota vaunun erillistä ohjaamoa, jos siihen eteen kuitenkin laitetaan veturi :shock: eikä junalla kai "peruuttaen" ajeta?

Hyvä Nak, veturia tarvitaan myös, ei ole moottoreita, mutta se menee niinkuin näin: (veturi|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|uusi ohjausvaunu)
Tuo uusi vaunu helpottaa pääteasemilla suunnan vaihtoa, ennen tätä jouduttiin veturi irrottamaan ja viemään toiseen päätyyn, kunnes nyt voi jatkaa matkaa irroittamatta veturia, ajamalla tuosta uudesta vaunusta, periaatteessa junassa on siis veturit kummassakin päässä mutta tässä ei vain ole moottoreita, tajusitko ? :D Molemmista päistä voi täten ohjata junaa.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Hyvä Nak, veturia tarvitaan myös, ei ole moottoreita, mutta se menee niinkuin näin: (veturi|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|uusi ohjausvaunu)
Tuo uusi vaunu helpottaa pääteasemilla suunnan vaihtoa, ennen tätä jouduttiin veturi irrottamaan ja viemään toiseen päätyyn, kunnes nyt voi jatkaa matkaa irroittamatta veturia, ajamalla tuosta uudesta vaunusta, periaatteessa junassa on siis veturit kummassakin päässä mutta tässä ei vain ole moottoreita, tajusitko ? :D Molemmista päistä voi täten ohjata junaa.

Etenkin mm. Helsinki - Tampere ja Helsinki - Turku junissa helpottaa kääntymistä. Ennenhän tosiaan jouduttiin irroittaa veturi toisesta päädystä ja samalla toiseen päätyyn liitettiin veturi, sen jälkeen jarrutestit jne. Nyt ei tartte muuta kuin kuljettaja vaihtaa, helpottaa huomattavasti kääntymistä. Veturi tosiaan tarvitaan, mutta vain toiseen päähän. Tämä sekä nopeuttaa suunnanvaihtoa että vapauttaa veturin parempaan käyttöön. Eli kyllä sillä käytännössä "peruuttaen" ajetaan. Saksassahan mm. on ohjausvaunuja käytössä. Ohjausvaunu edellä ja veturi tulee perässä ;)
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Kiitos selvityksestä :) jotain tälläistä ajattelin, mutta jotenkin luulin että veturin tekniikka ei toimisi peruuttaen "oikein". Tuohan on sitten kätevää :)
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Kiitos selvityksestä :) jotain tälläistä ajattelin, mutta jotenkin luulin että veturin tekniikka ei toimisi peruuttaen "oikein". Tuohan on sitten kätevää :)

Veturithan ajelee ihan identtisesti menee ne eteenpäin tai "peruuttaen" :) Niissä on ohjaamot molemmissa päissä, nyt se veturin toinen ohjaamo on "siirretty" ohjausvaunuun käytännössä. Sr2 -vetureihin on asennettu uusia laitteistoja (jo ainakin Sr2 vetureissa 3201 - 3216), jotka siis liittyvät jotenkin ohjausvaunuihin, kukaan ei vain taida vielä tietää miten. IC2-rungoissa noita tulee näkymään, ainakin juuri Hki - Turku ja Hki - Tampere välillä, varmaan myös muillaki IC2 -reiteillä.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

eikä junalla kai "peruuttaen" ajeta?

Kuten jo muut ehtivät korjata, niin näin todella tehdään, eikä ole edes harvinaista. Veturille on sinänsä sama, työntääkö vai vetääkö se vaunuja. Olisiko Suomi ennemminkin poikkeus siinä, ettei täällä ohjausvaunuja ole ollut.

Täältä voi katsoa lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Control_car_(rail)
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Kuten jo muut ehtivät korjata, niin näin todella tehdään, eikä ole edes harvinaista. Veturille on sinänsä sama, työntääkö vai vetääkö se vaunuja. Olisiko Suomi ennemminkin poikkeus siinä, ettei täällä ohjausvaunuja ole ollut.

Täältä voi katsoa lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Control_car_(rail)

Näyttää tosiaan olevan yleistä ja nyt kun ajattelemalla ajattelee, ei siinä mitään outoa olekaan :) Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä :D
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä :D

Kieltämättä se voinee joitakin katseita nostaa. Varsinkin, kun se tapahtuu nopeudella 160 km/h. Tosin tuo ohjausvaunu sen verran näyttää veturilta, että moni ei varmaan edes huomaa mitään, ainakaan edestä. Luulee Flirtiksi, ehkä. Toivottavasti tulee Helsinki-Turku-välille tuo ensimmäinen ajoon, niin pääsen Leppävaaran asemalla bongaamaan ohiperuutuksia.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä :D
Tiedän henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi Sveitsissä käydessään hämääntyneet, kun veturi onkin antanut junalle voimaa kahden ohjausvaunullisen pötkön keskellä. Esimerkkitapaus.
 
Tullaankohan Edoja käyttämään Helsingistä Kouvolan kautta Savon suuntaan kulkevissa junissa? Tämä saattaisi nopeuttaa kääntöä Kouvolassa? Sama juttu tietysti myös Tampereella sellaisten junien osalta, joiden kulkusuunta vaihtuu.

Kieltämättä tuo on vorgin kuvien perusteella harvinaisen onnistuneen näköinen viritys.

Rattivaunun edelliseen kommenttiin ja linkkiin sen verran, että yritin puristaa järkeni äärimmilleen, mutta en mitenkään keksinyt sitä, miksi tuo 460 on rungon keskellä.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Kuten jo muut ehtivät korjata, niin näin todella tehdään, eikä ole edes harvinaista. Veturille on sinänsä sama, työntääkö vai vetääkö se vaunuja. Olisiko Suomi ennemminkin poikkeus siinä, ettei täällä ohjausvaunuja ole ollut.

Hyvä idea tuo ohjausvaunut, mutta ei nekään ilman lastentauteja ole selvinneet. Esim alkuaikoina Sveitsissä ja Saksassa tuli ohjausvaunujen takia suistumisia, juurikin silloin kun veturi työnsi täydellä teholla, esim vaihteen kautta ajettaessa. Niihin kai asennetiin jokin työntövoiman rajoitin, eli ei ole aivan sama työntääkö vai vetääkö veturi vaunuletkaa. Asia on karrikoidusti vähän sama kun ajatellaan mitä narulle tapahtuu sitä työnnettäessä.

Uskon toki että ongelmat on ratkaistu, ja toivottavasti Suomessa ei lähdetä pyörää keksimään uudestaan kantapään kautta. Mutta kun veturi vetää, niin vetovoima tapahtuu ns suoristavana voimana, ja voima välittyy AINA vaunujen keskeltä olevasta vetolaitteesta. Työnnettäessä, voima välittyy puskinten kautta, jotka sijaitsevat massakeskipisteen reunoilla. Suoralla radalla työnnettäessä voimat ovat suunnilleen 50/50 molempien puskinten välityksellä. Mutta kaarteessa ja etenkin nopeassa vaihteessa, voimasuhteet saattaa hetkellisesti olla 90/10, tai jopa 100/0. Jos työntövoima on esim 300 kN eli kansankielellä 30 000 kg, niin hetkellisesti voi tietyissä olosuhteissa vaunuihin välittyä merkittäviä sivusuuntaisia vektorivoimia. Tästä nämä Saksan ja Sveitsinkin onnettomuudet aikoinaan johtui.

Tarkoitus oli siis vain kommentoida siihen, että ei ole "aivan sama" työntääkö vai vetääkö veturi vaunuja, varsinkaan silloin kun liikutaan suurissa nopeuksissa. Uskon kuitenkin vakaasti, että nämäkin asiat on otettu huomioon, eikä yritetä keksiä kaikkea itse.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä :D

Tässä hämää varmaan myös suomen kielen sana veturi (vrt. locomotive tai engine). Tossa tapauksessahan sen pitäisi olla työntyri :)
 
Rattivaunun edelliseen kommenttiin ja linkkiin sen verran, että yritin puristaa järkeni äärimmilleen, mutta en mitenkään keksinyt sitä, miksi tuo 460 on rungon keskellä.
Käsittääkseni järjestelyn taustalla ovat kalustokierrolliset syyt. Jompikumpi letka pitää saada siirrettyä paikkakunnalta A paikkakunnalle B. Joissakin tilanteissa voi olla näppärämpää sijoittaa kalusto tällä tavoin verrattuna siihen, että vaunuletkat olisivat peräkkäin joko veturin edessä tai takana. IC2000- eli SBB:n kaksikerrosvaunuissa muuten kulku vaunusta toiseen tapahtuu yläkerrasta, joten yksi- ja kaksikerrosvaunuista ei ole pääsyä toisiinsa. Usein niiden välillä - silloin kun niitä on samassa junassa - onkin jommankumman sorttinen ohjausvaunu ohjaamoineen.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Tiedän henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi Sveitsissä käydessään hämääntyneet, kun veturi onkin antanut junalle voimaa kahden ohjausvaunullisen pötkön keskellä. Esimerkkitapaus.
Niin ja kyllähän veturinsijoitushämminkiä uutisoitiin vuonna 1983 suunniteltavan Suomeenkin, kun avaruusajan Dr16-veturista tehtiin tilaus.

”Tällaisessa moniajossa veturien ei kuitenkaan tarvitse olla peräkkäin, vaan ne voidaan sijoittaa junan päihin tai vaikkapa keskelle junaa.”
http://www.isovaalee.info/aineistoa.html

Lienee on mahdollista myös Edon kanssa laittaa veturi minne tahansa.
 
Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Mutta kun veturi vetää, niin vetovoima tapahtuu ns suoristavana voimana, ja voima välittyy AINA vaunujen keskeltä olevasta vetolaitteesta. Työnnettäessä, voima välittyy puskinten kautta, jotka sijaitsevat massakeskipisteen reunoilla. Suoralla radalla työnnettäessä voimat ovat suunnilleen 50/50 molempien puskinten välityksellä. Mutta kaarteessa ja etenkin nopeassa vaihteessa, voimasuhteet saattaa hetkellisesti olla 90/10, tai jopa 100/0. Jos työntövoima on esim 300 kN eli kansankielellä 30 000 kg, niin hetkellisesti voi tietyissä olosuhteissa vaunuihin välittyä merkittäviä sivusuuntaisia vektorivoimia.

Entäs jos varustettaisiin venäläisillä keskuspuskimilla kaikki IC2-kalusto? Vääntäisikö silti työntävä veturi kytkimiä linttaan?
 
Takaisin
Ylös