Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet rantaradalla

R.Silfverberg sanoi:
Jos Hangon juna tulisi suorana Helsingistä, niin riittäisi jos Hangon juna odottaisi Turusta tulevan IC:n matkustajia, ja päinvastoin. Siinä jää muutama minuutti pelivaraa järjestää kaukojunien junakohtaus Karjaan aseman itäpuolella koska rata on 2-raiteinen pari kilometriä. Voi olla että Salon junakohtaus menee sen takia poskelleen, en ole ajatellut niin viimeisen päälle tarkkaan.
Käytännössä Helsingistä ja Turusta saapuvat IC-junat kohtaavat toisensa Karjaalla ja näiden keskinäiseenkin kohtaukseen pitäisi saada muutama minuutti pelivaraa, jotta yhden junan myöhästyminen ei heti aiheuttaisi ketjureaktiota. Jos sekaan yritetään tunkea vielä paikallisjunankin kohtaus, pitäisi kaikkien kolmen junan kulkea suunnilleen sekunnilleen aikataulussaan, jotta homma toimisi jouhevasti. Kokemus lienee osoittanut riittävän selkeästi, että moinen vaatimus olisi Rantaradan tapauksessa mahdoton. Lisäksi taidat unohtaa, että johonkin väliin pitäisi mahtua vielä neljäskin juna eli Hangosta Helsingin suuntaan matkaava paikallisjuna.
 
R.Silfverberg sanoi:
Voi olla että Salon junakohtaus menee sen takia poskelleen, en ole ajatellut niin viimeisen päälle tarkkaan.
Ei kai sentään? Jos junia ajetaan tunnin välein, on kohtaukset puolen tunnin välein. Ja ovatko nykyisin kohtaukset Karjaalla ja Salossa?

Helsingistä Hankoon kulkeva paikallisjuna lähtee niin aikaisin, että se on Karjaalla viittä minuuttia ennen Turkuun menevää pikajunaa. Tämä paikallisjuna odottaa Karjaalla, että paikallisjuna Hangosta ja pikajunat Turusta ja Helsingistä saapuvat Karjaalle. Kun asemalla on neljä junaa, voivat pikajunat ja Hankoon menevä paikallisjuna jatkaa matkaansa. Viisi minuuttia muiden junien lähdön jälkeen pääsee Helsinkiin menevä taajamajuna lähtemään. Kohtaukset sujuvat hyvin, jos Karjaalla on neljä raidetta ja junat kulkevat edes parin minuutin tarkkuudella ajallaan.
 
Antero Alku sanoi:
Ylipäätään Suomessa on vain ongelmana, että on tavattoman vaikea ennustaa junien matkustajamääriä. Vertailukohteita ei ole, ja vuosikymmenten tauon jälkeen ratavarren asujamisto on näivettynyt - koska ratavarsista on tullut syrjäseutua.

Siksi käytännössä uudet paikallisjunayhteydet on arvioitava maankäytön kehittämishankkeina. Mutta sitäkään ei voi tehdä niin kauan, kun VR Oy:llä on monopoli. Ei kukaan rakenna taloja vaalikausien tai muutaman vuoden tukisopimusten perusteella. Siksi nykyinen tukikäytäntö on turhanpäiväistä, eikä johda liikenteen positiiviseen kehittymiseen.

Maankäyttö voi toteutua vain, kun maankäytöstä päättävällä kunnalla on valta päättää myös junaliikenteestä. Tähän tähtää uusi EU:n palveluasetus.
Rantaradan 1-raiteisen osuuden Uudenmaan puolen kunnista vain Siuntio, Karjaa ja Pohja ovat sellaisia että matkustajapotentiaalia riittäisi paikallisjuniin. Tämän lisäksi on laskettava hankobaanan varrella olevat Tammisaaren ja Hangon kaupungit. Inkoon kuntakeskus on auttamattomasti sivussa radalta ja oli sitä jo ennen radan oikaisua, eli Inkoo on käytännössä vain tekninen pysähdyspaikka junakohtauksille. Siuntio yritti aikoinaan houkutella asukkaita Siuntion asemaseudulle, joka käytännössä on kuntakeskus nykyisin, radan sähköistyksen aikoihin vedoten että yhteydet paranevat. En tiedä montako uutta asukasta sinne sen takia muutti, tai kuinka moni kulkee nykyisin junilla. Karjaa ja Pohja ovat kiistämättä eniten hyötynyt radan uusimisesta, mutta sieltä tulevat matkustajat käyttävät kai enimmäkseen kaukojunia. Asutus Kirkkonummelta länteen on keskittynyt kantatatie 51:n varteen, mutta on luonteeltaan haja-asutusta, pikkukylä siellä täällä, ja junan käyttäjiksi heistä ei ole, eikä ollut ennen rantaradan oikaisuakaan.

Jos ELSA-rata rakennettaisiin vasta nyt, ja taajamajunaliikenne siirtyisi rantaradalta Hki-Espoo-Lohja-Karjaa-Hanko reitille, niin kamalan suurta vahinkoa ei siitä syntyisi rantaradan asukkaille nykytilanteeseen verrattuna. Jos kompensaatioksi jokunen Kirkkonummelle päättyvä paikallisjuna jatkaisi Siuntioon.

t. Rainer
 
vompatti sanoi:
Helsingistä Hankoon kulkeva paikallisjuna lähtee niin aikaisin, että se on Karjaalla viittä minuuttia ennen Turkuun menevää pikajunaa. Tämä paikallisjuna odottaa Karjaalla, että paikallisjuna Hangosta ja pikajunat Turusta ja Helsingistä saapuvat Karjaalle. Kun asemalla on neljä junaa, voivat pikajunat ja Hankoon menevä paikallisjuna jatkaa matkaansa. Viisi minuuttia muiden junien lähdön jälkeen pääsee Helsinkiin menevä taajamajuna lähtemään. Kohtaukset sujuvat hyvin, jos Karjaalla on neljä raidetta ja junat kulkevat edes parin minuutin tarkkuudella ajallaan.
Noihan se toimii mutta ehdottamasi ratkaisu ei poista paikallisjunilta Karjaalle tulevaa odotusaikaa, joka tässä oli se pointti. Viisi minuuttia ei edes riitä, koska sen lisäksi täytyy varata aikaa vielä matkustajien vaihtumista varten. Käytännössä paikallisjunien pysähdysaika olisi siis Karjaalla nykyinen vaihtoaika lisättynä vielä tuolla viiden minuutin ylimääräisellä odotuksella eli odotusaika päinvastoin kasvaisi.
 
PNu sanoi:
Käytännössä Helsingistä ja Turusta saapuvat IC-junat kohtaavat toisensa Karjaalla ja näiden keskinäiseenkin kohtaukseen pitäisi saada muutama minuutti pelivaraa, jotta yhden junan myöhästyminen ei heti aiheuttaisi ketjureaktiota. Jos sekaan yritetään tukea vielä paikallisjunankin kohtaus, pitäisi kaikkien kolmen junan kulkea suunnilleen sekunnilleen aikataulussaan, jotta homma toimisi jouhevasti. Kokemus lienee osoittanut riittävän selkeästi, että moinen vaatimus olisi Rantaradan tapauksessa mahdoton. Lisäksi taidat unohtaa, että johonkin väliin pitäisi mahtua vielä neljäskin juna eli Hangosta Helsingin suuntaan matkaava paikallisjuna.
Kyllä otin sen huomioon, ja yhdyn mielipiteeseesi, että homma toimii käytännössä vain sillä ehdolla että 2-raiteista osuutta pidennetään pari kilometriä lisää Inkoon suuntaan, tai sitten kaukojunien aikatauluja löydennetään että pelivaraa jää myöhästymisille. Tästä taas Hki-Turku matkustajat eivät pitäisi. Jää sekin mahdollisuus että kaikki Hki-Turku junat ajetaan pendolla IC-junien kokonaismatka-aikoja noudattaen, jolloin pendon suurempaa nopeutta voidaan hyödyntää myöhästymisten kirimisessä. Näin teoriassa.

t. Rainer
 
PNu sanoi:
Noihan se toimii mutta ehdottamasi ratkaisu ei poista paikallisjunilta Karjaalle tulevaa odotusaikaa, joka tässä oli se pointti. Viisi minuuttia ei edes riitä, koska sen lisäksi täytyy varata aikaa vielä matkustajien vaihtumista varten. Käytännössä paikallisjunien pysähdysaika olisi siis Karjaalla nykyinen vaihtoaika lisättynä vielä tuolla viiden minuutin ylimääräisellä odotuksella eli odotusaika päinvastoin kasvaisi.
Pikajunille riittää kolmen minuutin pysähdysaika, taajamajunille 3+5=8 minuuttia. Ei tuo kahdeksan minuuttia kovin paljon ole, jos palvelu muuten toimii. Jos liikenne toimisi yhtä täsmällisesti kuin Sveitsissä, riittäisi lyhyempikin aika (tai jos Karjaalta Helsingin suuntaan tehtäisiin pätkä kaksoisraidetta, jota kaksi junaa ajaisi rinnakkain).
 
vompatti sanoi:
Pikajunille riittää kolmen minuutin pysähdysaika, taajamajunille 3+5=8 minuuttia. Ei tuo kahdeksan minuuttia kovin paljon ole, jos palvelu muuten toimii. Jos liikenne toimisi yhtä täsmällisesti kuin Sveitsissä, riittäisi lyhyempikin aika (tai jos Karjaalta Helsingin suuntaan tehtäisiin pätkä kaksoisraidetta, jota kaksi junaa ajaisi rinnakkain).
Nykyään matkustajille on varattu vaihtoaikaa Hangon juniin yleensä 8-9 min ja itsekin Karjaalla useita kertoja junaa vaihtaneena voin sanoa, ettei tämän lyhyempään aikaan voida mennäkään. Karjaan nykyisellä ratapihalla vaihto edellyttää tiettyihin suuntiin matkustettaessa pitkää kävelymatkaa ja tunnelin kautta kiertämistä. Kyllähän terve aikuinen siitäkin saattaa kolmessa minuutissa selvitä, jos ei ole painavia matkatavaroita mutta entäpä vanhukset, lastenvaunujen kanssa kulkevat yms? Realistinen pysähdysaika olisi esittämässäsi vaihtoehdossa paikallisjunilla ehkä 8+5=13 min.
 
PNu sanoi:
Realistinen pysähdysaika olisi esittämässäsi vaihtoehdossa paikallisjunilla ehkä 8+5=13 min.
Paitsi jos toimitaaan minun ehdotukseni mukaan, joka edellyttää n 4 km pitkän kaksoisraiteen Karjaasta itään, jossa kaukojunat voivat kohdata linjalla. Aikatauluni ja junien järjestys Karjaalla olisi yksinkertaisuudessaan seuraava:
  • klo tarkoittaa minuuttilukemaa täyden tunnin ympärillä
  • junalaji IC tarkoittaa kaukojunaa ja H taajamajunaa
  • parillinen junanumero on Helsingin suntainen ja pariton Helsingistä pois (junanumerot eivät vastaa todellisia aikatauluja, vaan hihasta revittyjä)
Koodi:
klo    juna       suunta     saap/läht:
0,55   IC 102     TKU-KR     saap
0,57   IC 102     KR-HKI     läht
0,59   H 902      HNK-KR     saap
0,59   H 903      HKI-KR     saap
0,01   H 902      KR-HKI     läht
0,01   H 903      KR-HNK     läht
0,03   IC 103     HKI-KR     saap
0,05   IC 103     KR-TKU     läht
Eli
  • Turusta Hankoon ja päinvastoin säilyy vaihtoyhteys IC-junan ja taajamajunan välillä (vaihtoaika 6 min)
  • Helsingistä Hankoon on suora yhteys taajamajunalla joka lähtee Helsingistä pysähdysmäärästä riippuen 5-15 min ennen IC-junaa, (josta ei ole vaihtoyhteytttä Hangon junaan)
  • IC junat kohtaavat linjalla Karjaan itäpuolella kellon ollessa tasan, 3 minuuttia karjaalta lähdön jälkeen/ennen saapumista
  • Edellyttää myös että Hki-Hanko välillä kulkevat taajamajunat seisovat Karjaalla vain 2 minuuttia, eli hankobaana on joko sähköistetty tai sitten ajetaan dieselillä Helsingistä asti.
En ole aikataulusuunnittelun enkä junaliikenteenhoidon ammattilainen, joten jos jollakin foorumia seuraavista ammattilaisista on omat mielipiteensä tästä niin en lähde kinaamaan vastaan. En ole myöskään huomioinut Salon junakohtauksien mahdollista siirtymistä.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Paitsi jos toimitaaan minun ehdotukseni mukaan, joka edellyttää n 4 km pitkän kaksoisraiteen Karjaasta itään, jossa kaukojunat voivat kohdata linjalla.
Tuolla tavalla se pätisi. Eri asia sitten on kannattaisiko kaksoisraiteen jatkoa rakentaa, kun Hangon radalla on vuorokaudessa alle 400 matkustajaa ja heistäkin vain osa jatkaa Helsingin suuntaan? Lisäksi heidänkin osaltaan matka-aika Helsinkiin vain hidastuisi nykyisestä, koska IC-junan aikavoitto paikallisjunaan verrattuna on Karjaan ja Helsingin välillä selvästi suurempi, kuin Karjaan lyhyemmästä pysähdyksestä saatava noin 6-8 min hyöty.
 
PNu sanoi:
Tuolla tavalla se pätisi. Eri asia sitten on kannattaisiko kaksoisraiteen jatkoa rakentaa, kun Hangon radalla on vuorokaudessa alle 400 matkustajaa ja heistäkin vain osa jatkaa Helsingin suuntaan? Lisäksi heidänkin osaltaan matka-aika Helsinkiin vain hidastuisi nykyisestä, koska IC-junan aikavoitto paikallisjunaan verrattuna on Karjaan ja Helsingin välillä selvästi suurempi, kuin Karjaan lyhyemmästä pysähdyksestä saatava noin 6-8 min hyöty.
Ehkä ei nyt kannata, mutta joskus tulevaisuudessa, jos hangonrata sähköistetään ja junat olisivat nopeammat kuin nykyiset, niin kokonaismatka-ajat olisivat nykyistä nopeammat.

Esim Sm4 -tyyppisillä sähkömoottorijunilla voi ajaa 160 km/h rantaradalla, ja mahd 140 hankobaanalla, siinä missä nykyisillä taajamajunilla vain 120, ja silloin taajamajuna on IC:tä hitaampi vain pysähdystensä ansiosta, eli 3 pysähdystä lisää (Masala, Siuntio, Inkoo) pidentäisi ajoaikaa vain n 5-6 minuuttia.

t. Rainer
 
Minusta tässä väännetään kättä nyt vähän turhan takia.

Ensin pitäisi tietysti selvittää, minne nuo hangöbanan matkustajat ovat menossa. Uskoisin, että melko harva heistä on menossa Turun suuntaan. Tällöin suora ja nopea taajamajuna pääkaupunkiin tekee vaihdon ja junien kohtaamistarpeen Karjaalla koko lailla tarpeettomaksi, eli junien aikatauluja ei tarvitse tahdistaa Turun suuntaan tapahtuvien vaihtojen vuoksi.

Ne, jotka Hangosta kulkevat Turkuun, voivat mennä bussilla tai autolla tai sitten odotella siellä Karjaalla. Ihan kaikkia varten juna ei kuitenkaan ole!

Mitä siihen 400 matkustajaan tulee, niin jos juna on kilpailukykyinen bussin ja henkilöauton kanssa sekä aikaan että hintaan nähden, niin kyllä matkustajamäärä tuosta nousee aika reippaasti eli en pitäisi tuota minään vertailukohtana.
 
339-DF sanoi:
Mitä siihen 400 matkustajaan tulee, niin jos juna on kilpailukykyinen bussin ja henkilöauton kanssa sekä aikaan että hintaan nähden, niin kyllä matkustajamäärä tuosta nousee aika reippaasti eli en pitäisi tuota minään vertailukohtana.
Tuskin mikään suora paikallisjuna voi olla matka-ajaltaan olennaisesti nopeampi nykyiseen IC-yhteyteen verrattuna eikä ainakaan matkustusmukavuudeltaan parempi. Tässä suhteessa en näe, että kilpailukyvyn parantamiseksi on paljon tehtävissä.

Mielestäni ainoa konkreettisesti Hangon radan palvelua parantava toimi olisi vuorotarjonnan lisääminen Karjaan ja Hangon välillä. Kiskobussien myötä tämä olisi taatusti myös paljon helpommin, halvemmin ja nopeammin toteutettavissa, kuin muut tässä esitetyt vaihtoehdot.
 
R.Silfverberg sanoi:
Jos Hangon juna tulisi suorana Helsingistä, niin riittäisi jos Hangon juna odottaisi Turusta tulevan IC:n matkustajia, ja päinvastoin. Siinä jää muutama minuutti pelivaraa järjestää kaukojunien junakohtaus Karjaan aseman itäpuolella koska rata on 2-raiteinen pari kilometriä. Voi olla että Salon junakohtaus menee sen takia poskelleen, en ole ajatellut niin viimeisen päälle tarkkaan.
Tietenkin Helsingistä voi olla suora yhteys Hankoon ilman sen kummempaa odotusta Turun junilta kuin nykyäänkin. Liikenne järjestetään vain siten, että paikallisjuna saapuu Helsingistä Karjaalle pikajunan edellä. Minimierotus on yksi suojastusväli, joka tällä radalla taitaa tällä hetkellä olla 5 minuuttia. Paikallisjuna on lähtenyt Helsingistä tietenkin paljon ennen pikajunaa, koska sen ajoaika on pysähdysten vuoksi pidempi kuin pikajunalla.

Turun junat voivat edelleen kohdata Karjaalla, jolloin toteutuu vaihtoyhteys molemmista suunnista.

Suoran Hki-Hanko paikallisjunan tarkoitus ei ole palvella Helsingistä Hangon radalle matkaavia, vaan niitä, jotka matkaavat Hankoon tai Turun suuntaan niiltä Rantaradan asemilta, joilla pikajunat eivät pysähdy.

Antero
 
PNu sanoi:
Karjaan nykyisellä ratapihalla vaihto edellyttää tiettyihin suuntiin matkustettaessa pitkää kävelymatkaa ja tunnelin kautta kiertämistä.
Vaihtamisen ei pitäisi edellyttää minkäänlaista tunnelointia, mikäli Hangosta tuleva juna jatkaa Helsinkiin. Yksinkertaisesti Hangosta tuleva juna ja Turkuun menevä juna ajetaan samalle laiturille (ja vastaavasti toiselle laiturille ajetaan Turusta tuleva juna ja Hankoon menevä juna), jolloin ei tarvitse kulkea tunnelin kautta. Vaihtomatkaa on vain laiturin yli noin kymmenen metriä. Tässä tilanteessa pitää kulkea tunnelin kautta vain, jos on tulossa Helsingistä pikajunalla ja jatkaa taajamajunalla Hankoon. Kuka sellaista tekisi, kun taajamajuna tarjoaa vaihdottoman yhteyden?

Hyvään palveluun kuuluu tarjota yhteydet myös Turusta Hankoon vaikka matkustajia olisikin vähän. Todella huonoa palvelua olisi se, että pikajunat kohtaisivat Karjaalla, mutta Turusta tulevasta junasta ei ehtisikään vaihtamaan Hangon junaan!

Vertailun vuoksi: Sveitsissä yleensä joka asemalta junat lähtevät kaikkiin suuntiin lähes samaan aikaan, joten vaihtoyhteydet toimivat hyvin. Vaihtoaikaa on vähän, mutta se riittää aina, sillä junat kulkevat ajallaan.
 
vompatti sanoi:
Vertailun vuoksi: Sveitsissä yleensä joka asemalta junat lähtevät kaikkiin suuntiin lähes samaan aikaan, joten vaihtoyhteydet toimivat hyvin. Vaihtoaikaa on vähän, mutta se riittää aina, sillä junat kulkevat ajallaan.
Tämä on ns. tasatahtiaikataulu, jonka mahdollisuutta on tutkittu myös Suomessa, ja osittain siihen on mentykin. Sveitsi on systeemin edelläkävijä, ja Sveitsin jälkeen siihen on siirrytty Saksassa.

Idea on, että junat saapuvat risteysasemalle muutaman minuutin ennen tasa-aikaa ja lähtevät muutaman minuutin tasa-ajan jälkeen. Näin vaihto kaikkien junien kesken on mahdollista. Matkan suunnittelu on myös helppoa, koska matkustaja tietää, että risteysasemalla on aina mahdollisuus vaihtaa risteävään junaan. Tasa-ajat ovat yleensä tasatunteja tai puolia tunteja.

Tasatahtiaikataulu on todellista matkustajan palvelua, jota ei saavuteta mahdollisimman nopealla junalla, jonka jälkeen odotetaan pitkään vaihto- tai jatkoyhteyttä. Vaihtoyhteyksien toisiinsa sovittaminen kun perustuu asemien välisiin vakioaikoihin, ei mahdollisimman nopeisiin ajoaikoihin, joita on vaikea sovittaa toisiinsa.

Antero
 
Takaisin
Ylös