Junien myöhästelyt

Elmo Allen · 24 Helmikuu 2010

R.Silfverberg sanoi:
Minun ehdotukseni lähtee siitä että jos juna olisi yli 2 tuntia myöhässä, saisi siitä tekstiviestin joka esim kertoisi arvioidun lähtöajan, ei lukkoon lyödyn, ja syyn myöhästymiselle, kansantajuisesti kerrottuna. Matkustajan omalla vastulla olisi sen jälkeen ehtiikö kyytiin vai ei.

Mitä hyötyä siitä tekstiviestistä sitten olisi, jos matkustaja ei voi siihenkään luottaa? Kaiken annetun informaation täytyy aina olla paikkaansa pitävää, jos halutaan antaa kuva laadukkaasta palvelusta. Tuskin siitä "kansantajuisesta kerronnasta" pystyy matkustaja millään tavoin päättelemään, kuinka kauan tämä sitten voi ainakin joutua odottamaan.

Kyllä myöhästymistilanteissa pystytään melko helposti määrittämään aika, jota ennen ei vaikkapa 95 % varmuudella päästä millään lähtemään. Sitten annetaan se. Ja jos joka 20. kerta tapahtuu se ihme, että päästäisiin lähtemään aikaisemmin, silloin voidaan sitten odottaa siihen annettuunkin aikaan.

Ja voidaan sitä vaikka antaa kaksikin aikaa, esim. klo 18:03 lähtevästä junasta: "Juna 143:n lähtö myöhästyy noin 1h 45 min. Juna lähtee aikaisintaan 19:25."

Harri Turunen · 24 Helmikuu 2010

Compact sanoi:
Minä taas kuulin telkussa olleen mestarin haastattelussa, että hän vertasi yhtä vaihdetta yhteen omakotitalon kiukaaseen.

Voihan olla sitten niinkin, että Harri lämmittää koko omakotitalon pelkällä saunan kiukaalla, vaan epäilen?

Jonkun asiantuntijan haastattelusta minäkin tuon kertomani kuulin tässä ihan hiljattain. Muistin kuulleeni tuon saunankiustehovertauksen joskus paljon aiemmin, joten jäi nyt mieleeni vertaus pelkkään omakotitalon sähkönkulutukseen (tai energiankulutukseen). Sinällään hyvin epämääräinen mittayksikkö tuo omakotitalon sähkönkulutus. Vattenfallin sivuilta löysin esimerkin 120 neliömetrin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkökulutuksesta, joka on 18 500 kWh vuodessa. Tuosta jos laskee keskitehon, niin se on vain 2,11 kW.

petteri · 24 Helmikuu 2010

Venäjällä junat kulkee

Venäjällä junat kulkevat aikataulussa talvesta huolimatta.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1985693

Ehkä VR:n kannattaisi tehdä tutustumismatka itään. Vaikka ajan säästämiseksi voin antaa vihjeen. Vaihteiden aukipitäminen on helppoa, palkataan vaan riittävä määrä lapiomiehiä. Vaihteen aukaiseminen ei vaadi taitoja, jota normaalijärjellä varustettu henkilö ei oppisi hetkessä.

VR selittelee, että kaikille radalla työskenteleville pitää antaa turvallisuuskurssi ja että vaihteiden puhdistaminen on muka kovin vaativaa.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/30907

VR:llä ja RHK:lla on vain asenneongelma. Lumen siirto ei ole mitään rakettitiedettä ja vaihteiden puhdistus on varmasti helpompaa ja turvallisempaa hommaa kuin lumien pudottaminen katolta ja sitäkin saa tehdä ilman mitään koulutusta. Ja lunta siirretään yleisesti ilman koulutusta muun liikenteen joukossa ja jalankulkijoita väistellen. Tuokaan ei ole ihan vaaratonta touhua. Ja kotipihallakin lumen luonnissa on vaaroja, voi vaikka liukastua.

Joten VR:n olisi syytä lopettaa byrokraattisten turvamääräysten taakse piilottelu ja vaan kääriä hihat. Vaihteiden pitkään jatkuva putsausongelma on lähinnä saamattomuutta. Yksi turvallisuuskoulutettu työntekijä, joka vastaa putsausryhmästä kyllä riittää, muut voivat olla ketä vaan, kunhan vaan lapio pysyy käsissä. Ja jos pitempiin hommiin, kun vaikka vaihteen korjaukseen sovellettavat turvamääräykset estävät tehokkaan lumenpoiston, lumenpoistolle kannattanee tehdä omat sovellusohjeet. Helsingin ratapihalla ja Ilmalan varikolla junta kulkevat verrattain hiljaa, ei siellä tarvitse mitään 200 km/h kulkevien junien varalta tehtyjä turvamääräyksiä noudattaa. Kyllä ihmisillä on silmät ja he osaavat väistellä autojakin, miksei junia. Toki jonkin pitää olla passissa, ettei juna pääse yllättämään.

Max · 24 Helmikuu 2010

petteri sanoi:
Venäjällä junat kulkevat aikataulussa talvesta huolimatta.

Venäjällä junien vuorovälit ovat kyllä myös yleensä aika pitkiä: esikaupunkilinjoillakin kerran tunnissa on siellä keskimääräistä tiheämpää liikennettä. Suomen ongelmat kaiketi johtuvat Helsingin alueella olevista radoista, joilla liikennöidään muutaman minuutin välein.

Varmasti täällä silti voitaisiin tehdä enemmänkin tilanteen eteen.

Harri Turunen · 24 Helmikuu 2010

Aamun Hesararin VR:ää koskevasta artikkelista (24.2.2010 A 5) osui silmääni, että on kuulemma selvitetty jo pidempään Ilmalan ratapihan kattamista. Tärkeimpänä pidäkkeenä on ilmeisesti ollut tarvittavan investoinnin suuruus. En tiedä asiasta muuta, mutta onhan suunnittelussa otettu huomioon katteen päälle rakentaminen?

Ilmalan ratapiha-alue on ihanteellisesti Ilmalan-aseman vieressä ja muutoinkin keskeisellä paikalla Helsinkiä, joten kuvittelisi kannen päälle rakennettavien asuntojen ja liiketilojen menevän kaupaksi kuin kuumille kiville ja niin muodoin ei investoinnin suuruuden luulisi olevan isompi ongelma. Pitäisi "uskaltaa" kaavoittaa riittästi neliöitä tuonne, niin hyvässä lykyssä ratapiha tulisi katettua "ilmaiseksi".

Julkisuudessa on esitelty Pasilan aseman tienoon suunnitelmia ja siten annettu ymmärtää, että tuo olisi tulossa rakenteille piankin (mitään ei näytä vielä tapahtuneen) verrattuna Ilmalan alueeseen (jossa sen sijaan on paikkoja laitettu uuteen uskoon). Tuota Ilmalan kehittämistä kannattaisi varmaankin priorisoida ja niin saataisiin lisäaikaa Pasilan suunnitteluun.

Elmo Allen · 24 Helmikuu 2010

Harri Turunen sanoi:
Aamun Hesararin VR:ää koskevasta artikkelista (24.2.2010 A 5) osui silmääni, että on kuulemma selvitetty jo pidempään Ilmalan ratapihan kattamista. Tärkeimpänä pidäkkeenä on ilmeisesti ollut tarvittavan investoinnin suuruus. En tiedä asiasta muuta, mutta onhan suunnittelussa otettu huomioon katteen päälle rakentaminen?

On sitä muitakin kattamistapoja olemassa kuin sellainen, että päälle voi rakentaa taloja. Vähän eri hintaluokassa liikutaan, jos rakennetaan talonkestävä betonikansi tai pelkkä peltivarustus.

Ilmalan ratapiha on myös tietääkseni suota (minkä takia siitä on ratapiha tehtykin) ja läheltä löytyy vanhoja kaatopaikkojakin. Soveltuvuus millekään rakentamiselle on siis lähtökohtaisesti huono.

Vesa Nurminen · 24 Helmikuu 2010

Elmo Allen sanoi:
Ilmalan ratapiha on myös tietääkseni suota (minkä takia siitä on ratapiha tehtykin) ja läheltä löytyy vanhoja kaatopaikkojakin. Soveltuvuus millekään rakentamiselle on siis lähtökohtaisesti huono.

Näin on. Vanha suo, jonka päälle on aikoinaan alettu mättää jätettä. Alue vajoaa jatkuvasti paikoin ja maa on todella saastunutta sekä täynnä kaasutaskuja. Maa-aines pitäisi luultavasti ensin poistaa koko alueelta ennen kuin mitään perustuksia saisi sinne laittaa. Eli rakentaminen voidaan unohtaa.

Harri Turunen · 24 Helmikuu 2010

Vesa Nurminen sanoi:
Vanha suo, jonka päälle on aikoinaan alettu mättää jätettä. Alue vajoaa jatkuvasti paikoin ja maa on todella saastunutta sekä täynnä kaasutaskuja. Maa-aines pitäisi luultavasti ensin poistaa koko alueelta ennen kuin mitään perustuksia saisi sinne laittaa. Eli rakentaminen voidaan unohtaa.

Kuulostaapa pahalta. Ihan maallikkona vain olen ihmetellyt, miksi rakennukset yleensä rakennetaan maahan juntattujen pilarien päälle eikä sen sijaan kaiveta kuoppaa peruskallioon saakka ja hyödynnetä syvyys kellari-, parkki- ym. tiloiksi. Toki jos syvyyttä on kymmeniä metrejä, niin... Ennemmin tai myöhemmin tuo maapohja joudutaan siivoamaan, joten miksei enemmin jos homma saataisiin järkevään hintaan tehtyä. Vältyttäisiin väliaikaisratkaisuilta.

MJG · 25 Helmikuu 2010

Compact sanoi:
Minä taas kuulin telkussa olleen mestarin haastattelussa, että hän vertasi yhtä vaihdetta yhteen omakotitalon kiukaaseen.

Voihan olla sitten niinkin, että Harri lämmittää koko omakotitalon pelkällä saunan kiukaalla, vaan epäilen?

VR:n vaihdelämmittimien teho on vaihteen pituudesta riippuen 8, 16 tai 24,4 kilowattia. Per vaihde, siis.

Harri Turunen · 25 Helmikuu 2010

MJG sanoi:
VR:n vaihdelämmittimien teho on vaihteen pituudesta riippuen 8, 16 tai 24,4 kilowattia. Per vaihde, siis.

Kiitoksia faktojen kertomisesta! Saunankiukaat ovat siis kuvaavampi vertauskohde ellei sitten nimenomaan ajatella sähköomakotitalon virrankulutusta saunan lämmityksen aikaan.

jarkkovoutilainen · 25 Helmikuu 2010

"Liikennejärjestelmien talvikestävyys selvitetään" kertoo Liikenne- ja Viestintäministeriö verkkosivuillaan.

http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/1140550

Näin vuonna 2007:

Liikenneministeri pyysi selvitystä junaongelmista
Julkaisuaika: 21.08.2007 10.19

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819799

Liikenneministeri Vehviläinen: Selvitys junien myöhästymisistä ei ole riittävä
Julkaisuaika: 13.09.2007 09.23

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819833

Näin vuonna 2006:

Ministeriö ja VR selvittivät pakkasongelmia
Julkaisuaika: 17.02.2006 14.42

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819254

Artikkelissa Onko VR yksin syypää junaliikenteen ongelmiin? / Helsingin Uutiset 24.02.2010 7:05 VR:n tj Mikael Aro lausahtaa:

Viime vuosikymmenen lopulla VR hoiti 277 kaukojunavuoroa vuorokaudessa, ja
nyt niitä on 305. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vuorojen määrä on
noussut 704:stä 892:een vuorokaudessa.

Toisessa lähteessä kaukojunavuoroja sanottiin olevan 350 vuorokaudessa, kumpi lienee oikea?

Koko juttu osoitteessa:
http://www.helsinginuutiset.fi/Uuti...Onko-VR-yksin-syypaa-junaliikenteen-ongelmiin

Lähiliikenne on kasvanut määrällisesti noin 25%. Lähiliikennettä hoidettiin n. 110 junayksiköllä tuolloin ja nyt n. 130 junayksiköllä ( taitaa olla 2*Sm1 poistettu liikenteestä, mutta toisaalta on tullut tilalle 2*Sm5 ). Kalustomäärä on siis kasvanut noin 20%.

Ainakaan Kerava-Lahti oikorataa ei ollut v. 1999 eikä ollut Helsinki-Leppävaara kaupunkirataakaan. Ei ollut myöskään neljää raidetta Keravalle. Ensimmäiset Sm4:t otettiin liikenteeseen v. 1999 ( 10 kpl ). Sm1 saneeraukset olivat loppusuoralla, Sm2 saneeraukset alkoivat v. 2001. Pääosa Sr2 -vetureista on vastaanotettu alle 10 vuotta sitten kuten myös pääosa Sm3 -junista.

Lähiliikenteen eriyttäminen omille kaupunkiradoilleen mahdollisti paitsi lähiliikenteen vuorotarjonnan lisäämisen myös kaukojunaliikenteen tarjonnan lisäämisen.

Henkilöstöä oli vuonna 2000 keskimäärin koko konsernissa 15400. Liikennettä hoitavassa VR Osakeyhtiössä noin 9500. Vuonna 2008 12516 ja 7435.

Ilmalaakin on kehitetty ja näin talvivarmuutta parannettu:

http://www.rautatietekniikka.fi/rautatietekniikka/Rautatietekniikka-2-2008.pdf ( sivut 10 ja 11 )

Infraa on kehitetty ja liikenne on näin lisääntynyt. Miksi luotettavuus on kärsinyt? Vai onko tilanne säilynyt jo pitkään ennallaan pyydetyistä ja saaduista selvityksistä huolimatta?

Salomaa · 25 Helmikuu 2010

Antero Alku sanoi:
Suomessa on joka vuosi talvi ja runsaasti lunta pohjoisessa, vaikka Helsingissä tällaiset talvet ovatkin harvemmassa. Junien on siis joka tapauksessa tomittava kovassa pakkasessa ja runsaassa lumessa.

Tietääkö Antero tai jokin muu minua aktiivisempi harrastaja, miten Venäjällä pakkaskysymys ja satava lumi hoidetaan ?
Onhan Siperiassa ja pohjoisessa Venäjällä kunnon oikea talvi aina!

---------- Viesti lisätty kello 22:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:11 ----------

petteri sanoi:
Venäjällä junat kulkevat aikataulussa talvesta huolimatta.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1985693

Ehkä VR:n kannattaisi tehdä tutustumismatka itään.

Kerkisin hosua oman kysymyksen Anterolle, ennenkuin näin tämän Petterin jutun. Linkistähän käy selvästi ja lyhyesti ilmi että lumi ja pakkanen eivät vaikuta hidastavasti Venäjällä junaliikenteeseen
Martti

Antero Alku · 26 Helmikuu 2010

Salomaa sanoi:
Tietääkö Antero tai jokin muu minua aktiivisempi harrastaja, miten Venäjällä pakkaskysymys ja satava lumi hoidetaan ?
Onhan Siperiassa ja pohjoisessa Venäjällä kunnon oikea talvi aina !

Hesarin juttu Sveitsin Rhätise bahnilta (RhB) oli myös valaiseva selostus lumen hallinnasta.

Lumisia ratoja on myös Kanadassa sekä USA:n pohjoisissa valtioissa. Kaikelle lumenhallinnalle tyypillistä on reagoida lumen poistoon sitä mukaa kuin lunta tulee. Lumen määrää ja paksuutta ei saa päästää suuremmaksi kuin mihin aurauskalusto kykenee.

Vaihteiden sähkölämmitys ei ole keino poistaa lunta, vaan sulattaa kielisovituksen pinnalla oleva lumi ja estää kielisovituksen jäätyminen. Lumi poistetaan vaihteista auraamalla ja harjaamalla, mihin tarkoitukseen on oltava laitteet. Myös kesäisin ja leutoina talvina sen varalta, että käyttötarvetta tulee.

Auroja, lumilinkoja ja harjakoneita on ollut ennen Helsingissäkin, mutta en tiedä, onko nykyään. Ja jos on hävitetty, en tiedä kuka ja millä perusteilla on hävittänyt. Tietääkö joku muu?

Antero

tlajunen · 26 Helmikuu 2010

Antero Alku sanoi:
Auroja, lumilinkoja ja harjakoneita on ollut ennen Helsingissäkin, mutta en tiedä, onko nykyään. Ja jos on hävitetty, en tiedä kuka ja millä perusteilla on hävittänyt. Tietääkö joku muu?

Ilmalan ratapihan seisontaraiteilla olen nähnyt yhden ratakuorma-auton auravarustuksessa, ja toisen varustettuna harjoilla. Yhden harjallisen olen havainnut hommissa Linnunlaulun vaihteissa, ja auravekotin tuli kerran vastaan Hiekkaharjussa. Eli lyhyesti: on nykyäänkin, ainakin jotain.

Venäjällä käyttävät jollain tapaa paineilmaa vaihteiden puhdistamiseen - vaunut.orgissa oli juttua tästä jossain.

TEP70 · 26 Helmikuu 2010

tlajunen sanoi:
Venäjällä käyttävät jollain tapaa paineilmaa vaihteiden puhdistamiseen - vaunut.orgissa oli juttua tästä jossain.

Ratapihoilla on paineilmaputkistot, joissa tasaisin välein pystyputkia, joiden päissä jarruletkun liitin ja hana. Vaihteen puhdistusta varten otetaan mukaan letku/ja jostakin, kytketään ne kiinni liittimiin, avataan hanat ja puhalletaan. En tiedä, mikä on maksimimäärä letkuja käytössä yhtä aikaa ilman, että verkon paine laskee liikaa ja järjestelmä menettää tehonsa.

Voisin kuvitella, että ongelma puhaltamisessa vilkkaalla ratapihalla voisi olla se, että ilmaan puhallettu lumi pöllyää helposti viereiseen vaihteeseen. Mitä noita on nähnyt Venäjällä käytettävän, työalueella leijailee sakea lumipilvi.