Matkustajaliikenteen uudet konseptit vapaassa kilpailussa

Liittynyt
18 Elokuu 2006
Viestit
2,312
Ketjussa suomalaisen veturiteollisuuden kehitysmahdollisuuksista samoin kuin toisessa ketjussa kanta-asiakaskorttien mahdollisuuksista on väläytelty hieman mihin suuntaan rautateiden matkustajaliikennettä voisi kehittää. En tiedä sopisiko tämä niihin ketjuihin, mutta ehkä tämä vaatii uuden ketjun?

Kerrataan: tähän mennessä on todettu että Pendolino ei välttämättä ole Suomen nykyoloissa paras mahdollinen kalustovalinta, koska esim. FLIRT:illä pääsee käytännössä samoihin nopeuksiin edullisemmin. Toisaalta VR:n value proposition on hukassa, erityisesti 1. lk osalta. Eikä operointikonsepti (Pendo, IC/IC2, lähijuna aikataululomitettuna) ole kauheasti kehuja foorumilla viime aikoina kerännyt sekään.

Lähdin sitten miettimään millä konseptilla rakentaisin tyhjästä aloittavalle VR:n kanssa esim. välillä Tampere-Helsinki suoraan kilpailevalle prospektiiviselle operaattorille liiketoimintamallin ja segmentointistrategian. Alla oleva on allekirjoittaneen yksityisajattelua, josta sopii (luonnollisesti perustellen) olla eri mieltä.

Kalustoksi valitsisin kenties mainitut FLIRT-junat pisimpänä mahdollisena kokoonpanona.

Luokkia olisi 1. lk ja 2. lk lisäksi nk. AB-lk jonka value proposition olisi "me kuljetamme sinut aikatalun mukaisesti paikasta A paikkaan B, ja siinä kaikki". Käytännössä AB-lk olisi mukavuudeltaan lähijunan tasoa, itse asiassa tarkoituksellisen epämukava hintaherkälle ja mukavuudesta piittaamattomalle markkinasegmentille. Sitä siis myytäisiin hyvin edullisella hinnalla. AB-paikkakiintiö olisi kuitenkin niin pieni että se täyttyisi aina jo ennakkovarauksista eikä riittäisi edes kaikille halukkaille. Tarkoitus olisi että kun AB on myyty loppuun, ylimenevä kysyntä valuisi automaattisesti 2. lkaan.

1. ja 2. lkan välinen suhde pitäisi olla sellainen että 1. lk on selkeästi VR:n luokkajakoa suurempi prosentti. Tässäkin tarkoituksena, että kun 2. lk täyttyy niin loppu kysyntä valuu automaattisesti 1. lkaan.

Luokkien väliset hintaerot pitäisin VR:ää pienempinä, mutta panostaisin luokkien differoimiseen mukavuuden suhteen. Tällöin AB-luokkaan ajautuisi vain niitä jotka todella matkustavat vaikka karjaluokassa, kunhan on halpaa. Nämä olisivat mahdollisesti uusia asiakkaita, jotka ovat pitäneet VR:n hinnoittelua liian kovana. Jos on vähänkään mukavuudenhaluinen, lisäinvestoinnin 2. lkan lipusta pitäisi tuntua hyvältä sijoitukselta. Samoin 1. lkan lisähinta pitäisi olla sen verran pieni verrattuna 2. lkaan että osa matkustajista valitsee 1. lkan sen kummempia kyselemättä ja kokee saavansa vastinetta rahalle, ja toisaalta että ne jotka toisinaan joutuvat menemään 1. lkaan kun 2. lk on loppuunmyyty eivät koe itseänsä huijatuiksi.

Samoin antaisin alennuksia ennakkoon varaamisesta, mutta vastaavasti differoisin myös takaisinmaksu- ja muutosehtoja sekä alennuksia luokka- ja lipputyyppikohtaisesti.

Tarkempia lisätietoja liitetyissä kuvissa.

Saa kommentoida. Tosin huomatkaa että tämä konsepti on raakileen tasolla. En tietenkään ole tarkastellut laskelmien tasolla mikä vaikutus tällaisella tariffipolitiikalla olisi tulovirralle ja kannattavuudelle. Tosin uskoisin että mitä enemmän matkustajia saadaan ohjattua korkeampaan (=kalliimpaan) matkustusluokkaan kuin refleksinomaisesti menisivät, sen paremmat edellytykset on terveelle liiketoiminnalle.
 

Liitetiedostot

  • Junatariffi s1.jpg
    Junatariffi s1.jpg
    84.9 KB · Lukukerrat: 211
  • Junatariffi s2.jpg
    Junatariffi s2.jpg
    52.2 KB · Lukukerrat: 206
Viimeksi muokattu:
Lipunmyyntikonsepti

Näihin liittyy vahvasti myös lipunmyyntitoimistojen aseman muuttaminen: sen sijaan, että jokainen liikennöitsijä -- tai lähinnä VR -- kaupustelee vain omia lippujaan omassa lipunmyynnissään, pitäisi olla operaattorineutraali "matkatoimisto"-tyyppinen lipunmyyntitoimisto, joka myisi lippuja kaikkiin juniin. Nykymallilla lipunmyynti tulee näivettymään ja kohta lippuja myydään enää kaikista suurimmilla asemilla, mikä on ainakin kulttuurihistoriallisesti muutos huonompaan mutta myös palvelutason heikennys varsinkin niille, joille ei ole mahdollista ostaa syystä tai toisesta lippua netistä.

VR:n lipunmyynnit siis eriytettäisiin junaliikenneoperointitoiminnoista (toiminnallisesti ovat jo suurimmalta osin eriytettykin) ja velvoitettaisiin tarjoamaan myös muiden junaliikennöitsijöiden lippuja. Matkakeskuksissa ei olisi erikseen Matkahuoltoa ja junalipputoimistoa, vaan sama kioski myisi molempia pilettejä. Omistuspohja voisi olla ihan mitä vaan; VR-konserni, Matkahuolto, LVM:n tai kunnan omistama erityisyhtiö, tai vaikka yksityinenkin. Esimerkiksi Jyväskylän asemalla ostaessa lippua Helsinkiin myyjä antaisi vaihtoehdoiksi sekä bussi- että junayhteyksiä hintoineen, joista asiakas sitten valitsisi sopivimman sen sijaan, että hyppii luukulta toiselle.

Homma toimisi siis vähän kuin Ruotsin Resplus tai kotoinen Matkahuolto juniin laajennettuna.

Samalla periaatteella olisi mahdollista pienemmillekin asemille palauttaa lipunmyyntipalvelut, mutta pelkän lipunmyynnin ohella saman firman olisi syytä hoitaa koko asemaa kahvilaa, kiskaa ja jopa asiamiespostia myöten.
 
Kerrataan: tähän mennessä on todettu että Pendolino ei välttämättä ole Suomen nykyoloissa paras mahdollinen kalustovalinta, koska esim. FLIRT:illä pääsee käytännössä samoihin nopeuksiin edullisemmin. Toisaalta VR:n value proposition on hukassa, erityisesti 1. lk osalta. Eikä operointikonsepti (Pendo, IC/IC2, lähijuna aikataululomitettuna) ole kauheasti kehuja foorumilla viime aikoina kerännyt sekään.

Vaikka Pendolinon huippunopeutta ei päästä hyödyntämään kuin osalla rataverkosta, ovat matkustajat kuitenkin valmiita maksamaan Pendolino-matkoista lisähintaa. Pendolinot saattavat siis ihan hyvin olla operaattorille kannattava kalustovalinta. Operointikonseptia on kritisoitu foorumilla, mutta totuus on kuitenkin, että VR on saavuttanut sillä kaikkien aikojen matkustajamääräennätyksen.

Vapaassa kilpailussa on toki mahdollista luoda uusia konsepteja, jotka houkuttelevat matkustajia sekä VR:n kyydistä että muista liikennemuodoista. Voin kuvitella, että esim. kuvaamasi konsepti voisi pärjätä ihan hyvin vilkkailla yhteysväleillä.
 
Vaikka Pendolinon huippunopeutta ei päästä hyödyntämään kuin osalla rataverkosta, ovat matkustajat kuitenkin valmiita maksamaan Pendolino-matkoista lisähintaa. Pendolinot saattavat siis ihan hyvin olla operaattorille kannattava kalustovalinta. Operointikonseptia on kritisoitu foorumilla, mutta totuus on kuitenkin, että VR on saavuttanut sillä kaikkien aikojen matkustajamääräennätyksen.

Pendolinon etu Suomessa lienee 1) tulevaisuuden potentiaali sekä 2) tuotteistus. Tekijä #1 ei vaikuta matkustajien valintoihin eikä VR:n tämän hetken tulokseen millään lailla vaikka saattaa olla tärkeä tulevaisuudessa. Kohta #2 voitaisiin hyvin tehdä millä tahansa suunnilleen samalla tavalla muotoillulla tuotteella kuin Pendolino. Ei matkustaja välttämättä välitä teknisestä suorituskyvystä. Jos FLIRT:istä tehdään Pendolinon oloinen, matkustaja arvostaa sitä samalla tavalla. Ja VR olisi sitäpaitsi voinut panostaa Pendolinon tuotteistukseen ja brändäykseen paljon enemmänkin.

Pointtisi on hyvä, mutta mitä olisi tapahtunut jos VR olisi valinnut toisin? Kenties täsmälleen samoin? Kuinka paljon matkustajien kasvusta johtuu VR:n oikeista strategisista valinnoista ja kuinka paljon yleisistä trendeistä? Olisiko VR päässyt toisilla valinnoilla vielä parempaan tulokseen? Esim. jos kalustossa olisi säästetty, olisiko ollut varaa lisätä frekvenssejä? Tai jos IC- ja Pendo-konseptit olisi yhdistetty ja tarjottu vain tupla vuoromäärä (esim. Tampere-Helsinki 30 min välein?), miten VR:n matkustajamäärät ja taloudellinen tulos olisivat kehittyneet? Jotain olisi uhrattu (tulevaisuuspotentiaali) mutta jotain kenties saatu tilalle (tämän hetken vielä parempi menestys).
 
Vaikka Pendolinon huippunopeutta ei päästä hyödyntämään kuin osalla rataverkosta, ovat matkustajat kuitenkin valmiita maksamaan Pendolino-matkoista lisähintaa.

"Ovat valmiita" tarkoittanee tässä tapauksessa "sietävät vaihtoehtojen puuttuessa". Useimmat valitsevat junan omiin menoihin sopivan lähtö- ja saapumisajan mukaan. Pendolino-lipun hinta siedetään, koska vaihtoehto olisi liian hankala omalta kannalta. Palveluhan ei eroa IC-junista mitenkään, ja edelleen monet ovat sitä mieltä, että sinisissä vaunuissa on mukavammat penkit kuin missään uusista.

Väittäisin, että matkustajamäärien nousu johtuu aikatauluista, joihin on ihan oikeasti tehty parannuksia, ja siitä, että junamatkustamisen mukavuudelle on kysyntää. Osansa varmaan on väestön kaupungistumisella ja vanhenemisella. VR:n hinnoitteluhan on aivan perseellään. Junien täyttöastetta ja lipputuloja olisi mahdollista nostaa radikaalisti erottelemalla selvästi ruuhkien ulkopuoliset vuorot, ja tarkoitan tällä selvästi, en mitään 10 % alennusta.
 
"Ovat valmiita" tarkoittanee tässä tapauksessa "sietävät vaihtoehtojen puuttuessa".

Ei tarkoita, koska esim. Tampereen ja Helsingin välillä usein Pendolinon ollessa loppuunmyyty perään lähteekin tyhjähkö IC2. Matkustajat ovat siis valmiita maksamaan Pendolinon nopeammasta matka-ajasta.

Väittäisin, että matkustajamäärien nousu johtuu aikatauluista, joihin on ihan oikeasti tehty parannuksia, ja siitä, että junamatkustamisen mukavuudelle on kysyntää.

Mielestäni matkustajamäärien nousu on kuitenkin merkki siitä, että jotakin on tehty oikein, kun samaan aikaan muun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet. Samaan aikaan autoistuminen on ollut voimakasta eikä juna kilpaile mukavuudessa mitenkään ovelte ovelle vievän henkilöauton kanssa kuin ehkä pitkillä matkoilla, joita Suomessa on marginaalisesti. Ja pitkillä matkoilla lentojen halventuminen on syönyt junan kilpailukykyä.
 
"Ovat valmiita" tarkoittanee tässä tapauksessa "sietävät vaihtoehtojen puuttuessa". Useimmat valitsevat junan omiin menoihin sopivan lähtö- ja saapumisajan mukaan. Pendolino-lipun hinta siedetään, koska vaihtoehto olisi liian hankala omalta kannalta. Palveluhan ei eroa IC-junista mitenkään, ja edelleen monet ovat sitä mieltä, että sinisissä vaunuissa on mukavammat penkit kuin missään uusista.
Mielestäni pendolinossa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta ne soveltuvat parhaiten sellaisille keskipitkille matkoille joissa niistä on selvästi nopeushyötyä. Mielestäni sen jälkeen kun Lahti-Luumäki rataosuus sallii 200 km/h vauhdin, ilmeisesti jo v 2011, niin pendolino-vuoroja pitäisi lisätä Helsinki-Lappeenranta -reitille ja ottaa pois Helsinki-Turku-reitiltä jossa ne ajavat samalla aikataululla kuin IC-junat.

Jossain vaiheessa, n 10 vuoden päästä, pendolinot alkavat olla niin vanhoja että niille pitää etsiä korvaaja. Kysymys on, mikä?

Mielestäni mikään Flirt tai vastava puhdas lähi- ja taajamajunatyyppi ei ole sopiva, vaan jokin oikea pitkän matkan suurnopeusjuna pitäisi olla kyseessä. Alstom varmaan tekee uusia versioita pendolinoista jotka toimivat varmemmin, samoin Siemens ja Bomba jne vastaavia.

Väittäisin, että matkustajamäärien nousu johtuu aikatauluista, joihin on ihan oikeasti tehty parannuksia, ja siitä, että junamatkustamisen mukavuudelle on kysyntää. Osansa varmaan on väestön kaupungistumisella ja vanhenemisella. VR:n hinnoitteluhan on aivan perseellään. Junien täyttöastetta ja lipputuloja olisi mahdollista nostaa radikaalisti erottelemalla selvästi ruuhkien ulkopuoliset vuorot, ja tarkoitan tällä selvästi, en mitään 10 % alennusta.
Totta. Ensinnäkin pitäis hinnoittelun pystyä vastaamaan lentoliikenteen halpoihin tarjouksiin.

t. Rainer
 
Ei tarkoita, koska esim. Tampereen ja Helsingin välillä usein Pendolinon ollessa loppuunmyyty perään lähteekin tyhjähkö IC2. Matkustajat ovat siis valmiita maksamaan Pendolinon nopeammasta matka-ajasta.

Paitsi että nopeampi matka-aika ei johdu siitä että kyseessä on Pendolino vaan sitä että se ei pysähdy samoissa paikoissa kuin IC. Näin ollen matkustajat ovat valmiita maksamaan matkan nopeudesta mutta eivät välttämättä Pendolinosta sinänsä. Mikä tahansa juna samalla aikataululla olisi yhtä suosittu. Voin väittää näin sillä olen itsekin valinnut 7.02 Pendolinon 7.07 IC:n sijasta juuri siksi että sillä on aikaisemmin perillä.
 
Ei tarkoita, koska esim. Tampereen ja Helsingin välillä usein Pendolinon ollessa loppuunmyyty perään lähteekin tyhjähkö IC2. Matkustajat ovat siis valmiita maksamaan Pendolinon nopeammasta matka-ajasta.

Tuo taitaa olla Suomessa ainoa reitti, jolla Pendo- ja IC-liikenne on niin tiheää, että vertailua voi tehdä ja suhteessa kokonaismatka-aikaan Pendosta on tuntuvaa etua (joka tosin ei johdu kalustosta). Voihan olla, että matkustajamäärien nousu Helsinki-Tampere -välillä vastaa VR:n hyvältä näyttävistä numeroista, en tunne asiaa sen paremmin. Molemmat kaupungit ovat myös kasvaneet nopeasti.
 
Tuo taitaa olla Suomessa ainoa reitti, jolla Pendo- ja IC-liikenne on niin tiheää, että vertailua voi tehdä ja suhteessa kokonaismatka-aikaan Pendosta on tuntuvaa etua (joka tosin ei johdu kalustosta).

Ero johtuu osin kalustosta. Jos Pendosta on esim. kallistus rikki eikä se pääse ajamaan kuin 160 km/h, jää se myöhään.
 
Junien täyttöastetta ja lipputuloja olisi mahdollista nostaa radikaalisti erottelemalla selvästi ruuhkien ulkopuoliset vuorot, ja tarkoitan tällä selvästi, en mitään 10 % alennusta.

Esimerkkejä matkustamisen hinnoista:

Bussi Helsinki-Tampere: 2h 30min, hinta 23,70e

ICjuna Helsinki-Tampere: 1h 46min, hinta 28,80e

Auto Helsinki-Tampere: 1h 50min, kok.kustannukset noin 80e (45cent/km)

Summasummarum:
- Auto on kallis kulkuväline yhdelle ihmiselle, vasta 3 henkilöä pääsee kimppakyydillä samaan hintaan kuin bussi/juna.
- Juna on hieman kalliimpi kuin bussi, mutta toisaalta nopeampi. Hinta ja nopeus korreloivat keskenään.
- Monella muulla välillä jossa ei ole moottoritietä, junan nopeusetu on vieläkin suurempi.
- Autoilussa maksetaan huima hinta mukavuudesta, joustavuudesta ja yksityisyydestä.
- Autoiluun verrattuna, sekä juna/bussi -matkustaminen on sikahalpaa. Eli sekä busseissa että junissa hinta on ns kohdallaan.

Mielestäni on varsin loogista, että juna on hieman kalliimpi kuin bussi, juurikin tämän nopeusedun takia.
 
Junien täyttöastetta ja lipputuloja olisi mahdollista nostaa radikaalisti erottelemalla selvästi ruuhkien ulkopuoliset vuorot, ja tarkoitan tällä selvästi, en mitään 10 % alennusta.

Totta. Tosin tämä ajan mukaan differointi luokan ja lipun ostohetken lisäksi tekisi hintajärjestelmästä jo aika monimutkaisen. Samaan tulokseen päästään, kun säädetään luokkien paikkakiintiöt sellaisiksi, että ruuhka-aikoina väkisinkin suuri osa joutuu 1. lkaan, mutta toisaalta hinnoittelemalla 1. lk siten, ettei se tunnu rangaistukselta, varsinkin jos kokee saavansa vielä lisämukavuuttakin sillä hinnalla.

Lipun ostohetken mukaan differointihan tarkoittaa sitä, että vapaa-ajanmatkustajat joilla on melko varmat aikataulut mutta tiukka budjetti ostavat lippunsa etukäteen ja saavat matkan halvemmalla. Liikematkustaja jonka aikataulu joustaa minuuttiperiaatteella maksaa vastaavasti kalleimman hinnan, koska joustavuudella on lisäarvoa hänelle ja hänen työnantajalleen.
 
- Autoiluun verrattuna, sekä juna/bussi -matkustaminen on sikahalpaa. Eli sekä busseissa että junissa hinta on ns kohdallaan.

Mielestäni on varsin loogista, että juna on hieman kalliimpi kuin bussi, juurikin tämän nopeusedun takia.

Juu, olen tästä ihan samaa mieltä. Itse pidän autolla ajamista useimmiten myös työläänä, aivan ihanneolosuhteita lukuunottamatta (automainoksen tyhjä maaseutumaantie hienossa maisemassa kesäisenä poutapäivänä ja oma mielentila virkeä). Tarkoitin hinnoittelulla sitä, että VR ajaa ruuhkien ulkopuolella varsin tyhjiä junia, joihin uskoakseni olisi mahdollista saada hintoja tiputtamalla niin paljon lisää matkustajia, että kokonaistulot lipuista kasvaisivat. Osittain tämä myös tasaisi ruuhkahuippuja täysistä junista ja sujuvoittaisi liikennettä.

---------- Viesti lisätty kello 11:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:39 ----------

Samaan tulokseen päästään, kun säädetään luokkien paikkakiintiöt sellaisiksi, että ruuhka-aikoina väkisinkin suuri osa joutuu 1. lkaan, mutta toisaalta hinnoittelemalla 1. lk siten, ettei se tunnu rangaistukselta, varsinkin jos kokee saavansa vielä lisämukavuuttakin sillä hinnalla.

Tähän teoriaan en oikein usko. Hintaeron pitäisi nimenomaan olla tuntuva, jotta se ohjaisi käytöstä, ja VR taitaa olla kroonisesti kykenemätön tarjoamaan oikeasti hintansa väärtiä ykkösluokan palvelua.

Lippujärjestelmästä tietysti tulisi monimutkaisempi, mutta en usko, että se on näinä webbipalveluiden aikoina suuren suuri ongelma. Jako hintaluokkiinhan voisi vaikka ensi alkuun olla hyvin karkea, vaikkapa vain nykyiset hinnat ja sitten hiljaisten aikojen -40 % tms. Ulkomailla ainakin Britanniassa matkustajamäärät ovat kasvaneet vaikka hinnoittelu on mutkistunut rajusti.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkkejä matkustamisen hinnoista:

Bussi Helsinki-Tampere: 2h 30min, hinta 23,70e

ICjuna Helsinki-Tampere: 1h 46min, hinta 28,80e

Auto Helsinki-Tampere: 1h 50min, kok.kustannukset noin 80e (45cent/km)

Summasummarum:
- Auto on kallis kulkuväline yhdelle ihmiselle, vasta 3 henkilöä pääsee kimppakyydillä samaan hintaan kuin bussi/juna.
Mainitsemasi 45 cnt/km kustannus autolle pätee vain jollekin uudelle ja kalliille autolle laskettuna. Keskivertoauton km-kustanus on n 30-35 cnt/km. Olen itse päässyt siihen lukemaan ja autoni ei kutenkaan ole mikään vanha romu, enkä huolla sitä itse vaan annan korjaamon tehdä tarvittavat huollot.

Yksittäisen matkan km-kustannuksia vertaillessa pitää autolla ajolle laskea muuttuvia kustannuksia joihin eivät kuulu esim auton arvon aleneminen muun kuin kulumisen osalta, tai rahoituskuluja.

Muuttuvat kulut keskivertoautossa ovat n 20 cnt/km. Näinollen Hki-Tampere maksaisi autolla n 35 €.

t. Rainer
 
Tähän teoriaan en oikein usko. Hintaeron pitäisi nimenomaan olla tuntuva, jotta se ohjaisi käytöstä, ja VR taitaa olla kroonisesti kykenemätön tarjoamaan oikeasti hintansa väärtiä ykkösluokan palvelua.

Alennusten kohdalla tarvitaan tuntuva hintaero, mutta korotusten kohdalla taas loiva, jotta saadaan haluttu efekti.
 
Takaisin
Ylös