Sisämaan yöjunaliikenne ajetaan alas vuodenvaihteessa

Itä-Suomen yöjunayhteyksien asteittainen alasajo alkoi jo 1990-luvulla. Ensiksi Karjalan yöjunan reittiä pidennettiin Pieksämäen kautta kulkevaksi ja yhteysjuna Nurmeksen suuntaan lakkautettiin.

Karjalan yöjunassa oli 1990- ja 2000-luvuilla vain muutama hassu vaunu, joten sen kysyntä oli tästä päätellen minimaalinen. Kontiomäen yöjuna oli sentään jo junan näköinenkin. Sen lopullista lakkauttamista perusteltiin Lahden oikoradan valmistumisella. Tosin perustelu olisi uskottavampi, jos olisi edes yhden aikataulukauden ajan kokeiltu, löytyykö oikorataa kulkevalle yöjunalle käyttäjiä. Nythän kukaan ei voi varmuudella tietää, miten ko. yhteys olisi kannattanut.
 
Karjalan yöjunassa oli 1990- ja 2000-luvuilla vain muutama hassu vaunu, joten sen kysyntä oli tästä päätellen minimaalinen. Kontiomäen yöjuna oli sentään jo junan näköinenkin. Sen lopullista lakkauttamista perusteltiin Lahden oikoradan valmistumisella. Tosin perustelu olisi uskottavampi, jos olisi edes yhden aikataulukauden ajan kokeiltu, löytyykö oikorataa kulkevalle yöjunalle käyttäjiä. Nythän kukaan ei voi varmuudella tietää, miten ko. yhteys olisi kannattanut.

Kuitenkin 1980-luvulla Karjalankin yöjuna oli kunnon juna. Makuu ja istumavaunujen lisäksi oli posti- ja kiitotavaravaunuja. Ilmeisesti niiden kuljettamisen lopettamisen myötä junat yhdistettiin ja siksi suosio heikkeni.

t. Rainer
 
Kuitenkin 1980-luvulla Karjalankin yöjuna oli kunnon juna. Makuu ja istumavaunujen lisäksi oli posti- ja kiitotavaravaunuja. Ilmeisesti niiden kuljettamisen lopettamisen myötä junat yhdistettiin ja siksi suosio heikkeni.

Minulla on mielikuva 80-luvulta, että Joensuun yöjuna oli jo silloin alle 10 vaunuinen. Joku 8 vaunua saattoi olla tavanomainen. Kun siitä vähennetään posti- ja konduktöörivaunut ja silloin taisi olla vielä joku suora vaunu Savonlinnaankin niin ei siitä varsinaista matkustajaosastoa jää montaakaan vaunua Joensuuhun asti. Tosin voi olla, että muistan väärin.
 
Hienoista ideoista ja yöjunan hyödyistä huolimatta, kysyntää vaan ei siltikään ole tarpeeksi. Bisnesmiehet eivät todellakaan kuluta aikaansa junassa yön yli, kun Helsinkiin voi lentää tunnissa, ja yritys maksaa matkan. Tavallisella kansalla ei ole Kainuun ja Oulun korkeudelta jokaviikkoista asiaa Helsinkiin. Tavallinen kansa pääsee päiväjunallakin, sopivasti linnanmäen/korkeasaaren avautumisen aikaan Helsinkiin.

Omakohtaisellakin kokemuksella voin väittää, että junien kannattamattomuuspuheet ovat kotoisin juuri sieltä, missä matkustajatilastotkin "katoavat". Jos yöjuna on loppuunmyyty ja ihmisiä nukkuu päivävaunujen lisäksi Rbkt:n sohvilla Fot:in lattioilla, vaunujen eteisissä ym. paikoissa, epäilen kannattamattomuutta.

Tavallista kansaa ei paljon lohduta, jos pitää ensin matkustaa päiväjunalla ja yöpyä hotellissa. Vapaa-aikaa kuluu matkan ja yön verran. Yöjunalla puolestaan pystyi hyödyntämään nukkumisajan paikasta toiseen siirtymiseen ja pääsi varmasti edullisemmin juna+hotelli vaihtoehtoon verrattuna.

Eri asia on sitten junalla Lappiin lomareissut, jotka taitavat olla nykyisin se suurin yöjunan syy, miksi yöjunia yleensä Suomen päästä päähän ajaa. Ei esim Oulustakaan mitään suurta tungosta etelän yöjuniin ole, vaan kyllä niillä matkataan juurikin päästä päähän, lomatarkoituksessa.

Vaikka lomamatkaajia on paljon, on muitakin kulkijoita jotka tarvitsevat yöjunia. Siitä kertoo jotain sekin, että vaikkapa Kemijärvelle makuupaikat on yleensä loppuumyyty viikkoa ennen junan lähtöä. Tarjonnassa on vikaa - ei kysynnässä.


On myös melkoista yleistämistä tehdä oletus, että yöjuna on (aina) parempi vaihtoehto kuin klo. 4.00 lähtevä Pendolino. Makuuvaunussa on niin paljon nukkumista häiritseviä tekijöitä, että kotona tai hotellihuoneessa vietetty yö voi hyvinkin olla parempi, vaikka olisi 2-3 tuntia lyhyempi. Lisäksi etenkin sinisissä makuuvaunuissa peseytymismahdollisuudet ovat kehnot, joten ne eivät ole mukava vaihtoehto sellaiselle matkustajalle, jonka on oltava aamulla siistissä kunnossa.

Yöjuna ei ehkä kaikille ole paras vaihtoehto, mutta on vähintään epäreilua, että eräs taho päättää, että sellaista vaihoehtoa kun yöjuna ei enää tarjota edes niille, joille se on kelvannut tai ollut paras, nopein, helpoin tai taloudellisin vaihtoehto.

Ja kyllä sinisen vaunun makuupaikka ilman suihkua voittaa 1000-0 yöpendoliinon epämukavan ja huonolla niskatyynyllä varustetun jakkaran valaistussa avo-osastossa kuulutuksineen.

Olen joskus yrittänyt nukkua IC:ssä ja pendolinossa, mutta siitä ei ole tullut muuta kuin niska kipeäksi.
 
Olen joskus yrittänyt nukkua IC:ssä ja pendolinossa, mutta siitä ei ole tullut muuta kuin niska kipeäksi.

Ja minä olen kerran yrittänyt nukkua yöjunassa ja sen unettoman yön jälkeen olen valinnut lentokoneen pitkille matkoille. No, kai niitäkin löytyy jotka siellä saavat nukuttua.
 
Ja minä olen kerran yrittänyt nukkua yöjunassa ja sen unettoman yön jälkeen olen valinnut lentokoneen pitkille matkoille.

Minä puolestani olen muutaman yön yrittänyt nukkua lentokoneessa ja niin huonoon paikkaan tuohon sinänsä yksinkertaiseen hommaan en ole koskaan muualla törmännyt. Lattialla naapuri-istuinten alla kippurassa oli lentokoneen paras paikka...

Vastannee ehkä jollainlailla erästä nukuttua loppukesän yötä Nissanin etupenkillä Minkiön ratapihalla, mutta silloin ei matka edennyt eteenpäin.
 
Ja kyllä sinisen vaunun makuupaikka ilman suihkua voittaa 1000-0 yöpendoliinon epämukavan ja huonolla niskatyynyllä varustetun jakkaran valaistussa avo-osastossa kuulutuksineen.

Mutta nythän sinisen makuuvaunun korvikkeena kajaanilaisille onkin, että voi nukkua ensin 4-5 h kotona ja sen jälkeen ponkaisee sängystä ylös ehtiäkseen klo. 4.00 lähtevään Pendolinoon. Itse pidän tämän kaltaista vaihtoehtoa jo hyvinkin kilpailukykyisenä sinisen makuuvaunun paikkaan verrattuna.
 
Ja minä olen kerran yrittänyt nukkua yöjunassa ja sen unettoman yön jälkeen olen valinnut lentokoneen pitkille matkoille. No, kai niitäkin löytyy jotka siellä saavat nukuttua.
Mutta nythän sinisen makuuvaunun korvikkeena kajaanilaisille onkin, että voi nukkua ensin 4-5 h kotona ja sen jälkeen ponkaisee sängystä ylös ehtiäkseen klo. 4.00 lähtevään Pendolinoon. Itse pidän tämän kaltaista vaihtoehtoa jo hyvinkin kilpailukykyisenä sinisen makuuvaunun paikkaan verrattuna.
Minä olen nukkunut monta kertaa yöjunassa ja valvonut vielä useammin päivävaunun penkillä, vaikka on kuinka nukuttanut. Mutta silläkään ei ole mitään merkitystä sille, miten liikennepalveluita suunnitellaan ja tarjotaan. Aina löytyy yksittäisiä tapauksia, mutta palveluita tehdään tuhansia ja kymmeniä tuhansia tai peräti miljoonia matkoja varten.

Ja toinen puoli asiasta on se, miten ja millaisia palveluita voidaan järjestää. Ei se, että yöjunassa on 3 makuuvaunua tarkoita, että junan voi jättää ajamatta. Tai että kun siinä on 6 Pendolinovaunua, juna on tarpeellinen ja tuottaa voittoa. Tilanne voi olla täysin päinvastoin. Tilastoista ei löydy juurikaan katetta sille, että yöjunan korvaaminen Pendolinolla olisi ollut järkevää tai kannattavaa.

Matkamäärien kehitys Kajaanin suuntaan ei juuri poikkea yleisestä junamatkustamisen kehityksestä. Sen sijaan Pendolinon ajaminen 3-vaunuisen yöjunan sijasta on kalliimpaa, mutta vastaavaa kehitystä ei ole näkynyt matkamäärissä. Eli matkämäärät eivät ole kehittyneet selvästi paremmin kuin muualla eikä niin paljon, että kasvaneet kulut olisi katettu. Pikemminkin on perusteltua olettaa, että makuuvaunujunan vaihtamien Pendolinoon on heikentänyt VR-Yhtymän kannattavuutta. Ja jos makuuvaunujuna on ollut tappiollinen, Pendolino on enemmän tappiollinen.

Antero
 
Laskelmissa täytyy ottaa huomioon myös kokonaisuus. En tiedä tarkalleen, minkälainen Savon radan kalustokierto on, mutta puolityhjä pendolinovuoro on hyvin todennäköisesti kannattavampi, kuin pendolinosiirto samalla reitillä ilman matkustajia.
 
Laskelmissa täytyy ottaa huomioon myös kokonaisuus. En tiedä tarkalleen, minkälainen Savon radan kalustokierto on, mutta puolityhjä pendolinovuoro on hyvin todennäköisesti kannattavampi, kuin pendolinosiirto samalla reitillä ilman matkustajia.
En muista VR-Yhtymän perustelleen tällä argumentilla yöjunan korvaamista Pendolinoparilla. Toisaalta tuntuu siltä, että jos liikenne on suunniteltu niin, että tarvitaan junarungolle 1000 km luokassa oleva siirtoajo, taitaa kokonaisuudessa olla jotain pahasti pielessä.

Mutta ehkä se on mahdollista, että on tehty sellainen aikataulurakenne, jossa kuluttajalle on mielekästä matkustaa vain toiseen suuntaan junalla. Vuorokausihan ei ole symmetrinen, vaan työpäivä sijaitsee päivän alkupäässä ja vapaa-aika loppupäässä. Mutta jos toiseen suuntaan mennään junalla ja toiseen vaikka lennetään, se vasta typerää onkin. Molemmilla kulkumuodoilla on tuplakulut ja puolikkat tulot. Tällaisen välttämiseksi muuten hyvä keino on ollut hinnoitella menopaluu selkeästi kahta menolippua edullisemmaksi. Siitäkin on VR-Yhtymässä luovuttu.

Antero
 
Mutta ehkä se on mahdollista, että on tehty sellainen aikataulurakenne, jossa kuluttajalle on mielekästä matkustaa vain toiseen suuntaan junalla. Vuorokausihan ei ole symmetrinen, vaan työpäivä sijaitsee päivän alkupäässä ja vapaa-aika loppupäässä. Mutta jos toiseen suuntaan mennään junalla ja toiseen vaikka lennetään, se vasta typerää onkin. Molemmilla kulkumuodoilla on tuplakulut ja puolikkat tulot. Tällaisen välttämiseksi muuten hyvä keino on ollut hinnoitella menopaluu selkeästi kahta menolippua edullisemmaksi. Siitäkin on VR-Yhtymässä luovuttu.
Jos lähtöpaikka on Kajaani tai muu Kainuun paikkakunta ja haluaa päästä sieltä Helsinkiin yöjunalla, on toki mahdollisuus matkustaa Oulun kautta. Lähtö Kajaanista on klo 2056 ja saapuminen Helsinkiin 0836. Hinnaksi makuupaikoineen tulee VR.n laskurin mukaan Kajaanista Helsinkiin 95 €/suunta/aikuinen. On kympin verran halvempaa kuin lentäminen halvimmalla mahdolisella lipulla. Pienellä hinnoittelukikakilulla VR voisi myydä kajaanilaisille lippu Oulun kautta linnuntietariffin mukaan.

Mitä Kuopioon ja Iisalmeen tulee niin se on nykyisillä junanopeuksilla todella lyhyt matka makuuvaunulla tehtäväksi. Kuvittelisin että aamun aikainen pendolino-vuoro palvelee ensisijaisesti juuri kuopiolaisia mutta juna lähtee Kajaanista juuri kalustokierto-syistä.

Jos Savon radan yöjunaa halutaan tosissaan palauttaa, ovat realistiset mahdollisuudet joko lomasesonkina ja viikonloppuisin kulkeva juna samaan tyyliin kuin Kolarin radalla, tai sitten että toinen Rovaniemen yöjunapareista kulkisi aina Savon radan kautta joskin juna pysähtyisi silloin Kajaanissa valitettavasti "säädyttömään" aikaan.

Varsinaista "potkua" asian edistämiseksi saataisiin jos jatkettaisiin Taivalkoskelle päättyvä tynkärata Kuusamon/Rukatunturin kautta Kemijärvelle, mahdollisesti sieltä vielä ylöspäin Ivaloon ja Norjaan.

Aina silloin tällöin on ollut esillä mahdollinen junayhteys reitillä Joensuu-Sortavala- Petroskoi, ja sellaiselle olisi ainakin kesäaikaan kysyntää sikäli kuin ymmärrän. Jos sellainen saataisiin aikaiseksi niin Helsinki-Joensuu yöjunakin voisi palauttaa jos sen tulo ja lähtö Joensuussa osuisi Petroskoin juna kanssa samaan.

t. Rainer
 
Ja toinen puoli asiasta on se, miten ja millaisia palveluita voidaan järjestää. Ei se, että yöjunassa on 3 makuuvaunua tarkoita, että junan voi jättää ajamatta.
Juuri näin. Kysy vaikka RENFEltä (Espanjan rautateiltä) onko taloudellisesti järkevää liikennöidä yöjunaa Bilbaosta Madridiin kokoonpanolla sähköveturi+makuuvaunu? :D

Olin yksi niistä neljästä matkustajasta, jotka matkustivat eräänä tammikuisena yönä viiis vuotta sitten kyseisellä junalla. ;)
 
Muutama päivä sitten luin lehdestä, olisiko ollut Kainuun Sanomat, että Kajaanista illalla Ouluun lähtevään junaan tulevaisuudessa ehkä liitetään makuuvaunu(ja). Oulussa ne varmaan liitettäisiin Helsinkiin menevään junaan. Siinähän se yöjunayhteys sitten olisikin.

Kuulin kerrottavan Pendolinolla Kajaaniin tulleesta matkustajasta ja että junassa oli ollut toinenkin matkustaja. Olisiko niiin, että jos Pendolino ei kävisi yöllä Helsingistä (19.12-09.48) Kajaanissa, niin se olisi jouten varikolla? Luulen, että kainuulaisten kannalta olisi hyödyllisempää, jos nykyään Kuopioon jäävä, Helsingistä 15.12 lähtenyt pendo jatkaisi Kajaaniin ja nykyään Kajaaniin tuleva jäisi Kuopioon.

Muutama vuosi sitten katsoin joltain englanninkieliseltä nettisivulta Japanin kaukojunien aikatauluja. Huomiota kiinnitti se, että päiväjunia ei lähtenyt lähtöasemalta aikaisemmin kuin 6.00 ja että päiväjunat saapuivat määräasemalle viimeistään 23.59. Japanilaisia sanotaan ahkeriksi, mutta eivät he näytä yöunestaan tinkivän niin paljon kuin kainuulaisten haluttaisiin tinkivän (klo 4.00 lähtevä "päiväjuna").

Joitakin vuosia sitten matkustin makuuvaunussa Joensuusta Turkuun. Joensuusta lähdettäessä junassa oli yksi makuuvaunu Turkuun ja kaksi Helsinkiin. En tiedä, paljonko muita matkustajia oli, mutta ketään ei näkynyt eikä kuulunut siinä vaunussa ennen junan lähtöä.

Asustelen Kainuussa Ristijärvellä vapun jälkeiseltä viikolta syys-lokakuun vaihteen tienoille. Olisi kiinnostavaa, jos joku ympärivuotinen asukas kertoisi kokemuksiaan ja mielipiteitään ketjun aiheesta.

Tällaisia näkökulmia Kainuusta nettitikun välityksellä. Asuinrakennuksen yhden ikkunan luota löytyy ajoittain jopa kolme Geetä.
 
Toisaalta tuntuu siltä, että jos liikenne on suunniteltu niin, että tarvitaan junarungolle 1000 km luokassa oleva siirtoajo, taitaa kokonaisuudessa olla jotain pahasti pielessä.
Antero

Kokonaisuudesta sen verran, että Helsinki-Kajaani iltapendo S79 19.12-0.55, aiheuttaa sen, että runko pitää ajaa myös jossain vaiheessa sieltä pois, mieluimmin heti aamulla, kalustokierron tehokkuuden kannalta. Mikäli aamuyhteyttä Kajaanista ei haluta, voidaan tietysti ajaa iltapendo vain Kuopioon tai Iisalmeen saakka, ja sitten aamulla takaisin toiseen suuntaan. Mutta sitten Kajaanissa valitettaisiin iltayhteyden puuttumista.

Jos haluttaisiin pitää iltayhteys Kajaaniin, ja luopua aamuyhteydestä, tulisi siirtoajoa 83-168km, riippuen siitä, ajettaisiinko siirtoajo Iisalmeen vai Kuopioon saakka tyhjänä. Koska pendoliino pitää joka tapauksessa ajaa Kajaanista saakka, niin eikö se ole järkevää ajaa ennemmin matkustajapalvelumielessä, kuin tyhjänä. Enkä ymmärrä tuota 1000km vertausta ollenkaan, kun kyseessä on osamatka Kajaani-Iisalmi-Kuopio.

Eli kyse on juurikin tästä tarpeiden epäsymmetrisyydestä, kysyntää on eri kellonaikoina eri suuntiin, väkisinkin joitain osuuksia joudutaan ajamaan vähillä matkustajamäärillä, joita sitten toisen suunnan matkustajamäärät kompensoi. Molempiin suuntiin on pakko ajaa, jotta junaliikenne toimii. Vielä tällä vuosikymmenellä ei ole olemassa teleporttia, tai muuta aikasiirrintä, jonka avulla junia voitaisiin taikoa eri puolille Suomea sekunnin murto-osissa.
 
Eli kyse on juurikin tästä tarpeiden epäsymmetrisyydestä, kysyntää on eri kellonaikoina eri suuntiin, väkisinkin joitain osuuksia joudutaan ajamaan vähillä matkustajamäärillä, joita sitten toisen suunnan matkustajamäärät kompensoi.
En pidä kovin viisaana suunnitella epäsymmetrisiä aikatauluja, mutta nyt näyttää siltä, että niin on tehty. Jos pelkistän, on tehty muutos, jossa aiemmasta symmetrisestä tarjonnasta on siirrytty epäsymmetriseen, jonka tuotantokustannukset ovat kalliimmat mutta menekki ei ole parempi. Palveleeko tällainen edes liikevoiton tavoittelun päämäärää?

Molempiin suuntiin on pakko ajaa, jotta junaliikenne toimii. Vielä tällä vuosikymmenellä ei ole olemassa teleporttia, tai muuta aikasiirrintä, jonka avulla junia voitaisiin taikoa eri puolille Suomea sekunnin murto-osissa.
Olisiko tämä asia unohtunut uusien aikataulujen suunnittelijoilta? Tulee myös mieleen selitykset Kemijärven junan lopettamisen välttämättömyydestä: Täysiä vaunuja ei voi ajaa Kemijärvelle, koska ajaminen maksoi enemmän kuin lipun hinnan ero Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Olisi mielenkiintoista kuulla, missä tämä sama ”kannattamattomuusraja” on Kajaanin Pendoparin kohdalla ja miksi Kemijärven periaatetta ei noudateta Pendolinon kanssa.

Antero
 
Takaisin
Ylös