Sisämaan yöjunaliikenne ajetaan alas vuodenvaihteessa

En menisi lyömään vetoa sen puolesta, että keskusta ylipäätään on hallituksessa vielä seuraavalla vaalikaudella. Tämän tyypin asioissa tarvitaan monenkeskisyyttä ja laajempaa yhteisymmärrystä, jotta uudistukset toteutuvat tasapainoisella ja harkitulla tavalla.
 
Sitä vartenhan puolueet tekevät kantojaan, että niiden pohjalta hiotaan aikanaan hallitusohjelma. Tähän asti tässä asiassa ei ole ollut monenkeskisyyttä, vaan on menty yksipuolisesti Sdp:n kannan mukaan. On vain hyvä, että puolueet kertovat kantansa ääneen, se ei ole mitään tasapainon uhkaamista.
 
Tässä on paljon totta. Ihmettelen vain sitä, miksi Suomessa VR:n asema on aina vain niin pyhä, että mitään VR Oy:n toimia ei ole lupa asettaa kyseenalaiseksi.

Jos ja kun valtiolla ei ole rahaa tukea VR:n toimintaa, johon jatkuvasti pitäisi olla vain enemmän rahaa, pitäisi tietenkin kysyä, miksi aina pitää maksaa enemmän ja voisiko touhua hoitaa vähemmällä rahalla.

Keinotkin ovat tiedossa. EU:n avoin rautatiepolitiikka on osoittautunut oikeaksi siellä, missä sitä on toteutettu. Mutta meillä vain todetaan, että ei tänne ennen kuin EU pakottaa.

Ilmeisesti suurin osa kansanedustajista ajattelee että jos jokin liikenne olisi kannattavaa niin VR ajaisi sitä jo. Jos esimerkiksi VR:n yöjuna on kannattamaton niin se olisi kannattamaton minkä tahanhansa liikennöitsijän ajamana. Monet eivät varmaankaan usko että uusia liikennöisijöitä tulisi liikennöimään yöjunia vaan uudet liikennöitsijät keskittyisivät vain kerman kuorintaan. Varmaankin luottamus valtion rautatieyhtiötä kohtaan on suuri. Jos VR Oy:n asiantuntija sanoo että Kemijärven junasta tulee aggregaattivaunun kanssa liian pitkä ja Dr16 veturit ovat epäluotettavia niin tuskin moni epäilee VR:n asiantuntijan lausuntoa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Kaavoittajilla ja kunnallispoliitikoilla olisi kyllä halua suosia ratoja, mutta se on mahdotonta.

Onko näin? Minusta tuntuu että pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaavoitetaan vain ja ainoastaan henkilöautojen ehdoilla. Vaikka paikallisjunia tai pikaraitioteitä ei ole niin bussiliikennettä on kaikissa kaupungeissa. Bussiliikennettä ei oteta mitenkään huomioon vaan automarketteja rakennetaan ja keskustakin rakennetaan autojen ehdoilla. Lappeenrannassa Valtakatu oli ehdottomasti paras paikka pysäkki busseille mutta bussit haluttiin hävittää jonnekin missä ne eivät haittaa. Nyt ne on siirretty kadulle jossa on kapeat jalkakäytävät joissa voi odottaa bussia. Entinen keskuspysäkki Valtakatu on muutettu osittain parkkipaikoiksi.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Onko näin? Minusta tuntuu että pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaavoitetaan vain ja ainoastaan henkilöautojen ehdoilla. Vaikka paikallisjunia tai pikaraitioteitä ei ole niin bussiliikennettä on kaikissa kaupungeissa. Bussiliikennettä ei oteta mitenkään huomioon vaan automarketteja rakennetaan ja keskustakin rakennetaan autojen ehdoilla. Lappeenrannassa Valtakatu oli ehdottomasti paras paikka pysäkki busseille mutta bussit haluttiin hävittää jonnekin missä ne eivät haittaa. Nyt ne on siirretty kadulle jossa on kapeat jalkakäytävät joissa voi odottaa bussia. Entinen keskuspysäkki Valtakatu on muutettu osittain parkkipaikoiksi.

Eikös mm. Äänekoski kaavaile matkakeskustaan radan varteen? Junat vain puuttuvat. Luulisin että monilla paikkakunnilla oltaisiin kiinnostuneita rautatien tarjoamista mahdollisuuksista, jos niistä oltaisiin tietoisia. Tällä hetkellä tilanne on semmoinen, että jos joku Iisalmen tai Mikkelin kaltaisella paikkakunnalla ehdottaa uusien asuinalueiden kaavoittamista radan varteen, se tyrmätään, koska "eihän VR aio siinä pysähtyä". Rautatieliikenne on asia, johon ei ole omaa päätösvaltaa vaan siitä puhutaan jossain määrin samoin kuin sääoloista. Ei Iisalmen kaupunginvaltuusto voi päättää, paljonko Iisalmessa sataa seuraavana vuonna.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti suurin osa kansanedustajista ajattelee että jos jokin liikenne olisi kannattavaa niin VR ajaisi sitä jo. Jos esimerkiksi VR:n yöjuna on kannattamaton niin se olisi kannattamaton minkä tahanhansa liikennöitsijän ajamana. Monet eivät varmaankaan usko että uusia liikennöisijöitä tulisi liikennöimään yöjunia vaan uudet liikennöitsijät keskittyisivät vain kerman kuorintaan.

Ongelmana taitaa olla se, että VR-Yhtymä tuottaa vuosittain miljoonia euroja voittoa valtiolle. Jos yhtiö olisi tappiollinen, olisi poliitikkojen helpompi vaatia kilpailua toimintaa tehostamaan.

Toisaalta, jos arvoisat kansanedustajamme vähänkin paneutuisivat syvällisemmin rautatieliikenteeseen, he saattaisivat ymmärtää, ettei se ole sen erikoisempi kuljetusmuoto, kuin muutkaan, joissa vallitsee normaalit markkinatalouden lait. Samalla olisi syytä myös perusteellisesti miettiä, miksi valtion pitäisi ylipäätään toimia liikenteenharjoittajana ja vielä yksinoikeudella. Rautatievaltiomme (VR) elää vahvasti sosialismin atteella ja valtiovallan erityisessä suojelussa.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmana taitaa olla se, että VR-Yhtymä tuottaa vuosittain miljoonia euroja voittoa valtiolle.

Väitän, että tämä johtuu osittain siitä, että VR saa valtiolta ilmaista ristisubventiota. Itsekannattavat reitit tahkoavat rahaa tulokseen, mutta tappiolliset reitit menevät kaikki valtion laskuun, vaikka niiden liikennöinti parantaisikin kokonaistulosta. VR saa kannattamattomista reiteistä suuren hyödyn kokonaisverkolleen, mutta ei joudu maksamaan siitä hyödystä mitään.

Sitä paitsi on muutenkin luonnollista, että monopoliyhtiö tuottaa runsaat voitot. Runsas voitollisuus pitäisi olla paljon isompi syy kilpailuttaa liikennettä kuin runsas tappiollisuus. Koska osakeyhtiön ei pitäisi terveillä markkinoilla saada ylisuuria voittoja, vaan se kertoo monopoliaseman hyväksikäytöstä.

Eihän valtionyhtiön monopoliasemassa ole sinällään mitään "väärää" samalla tavoin kuin yksityisomisteisen osakeyhtiön monopolissa, koska valtio joka tapauksessa jakaa rahansa kansalaisilleen. Tämä tietysti pätee vain sillä oletuksella, että VR toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Ylisuurten voittojen takia täällä tuskin vaaditaankaan VR:n monopolin purkua, vaan tehostamispaineiden aikaansaamiseksi. Ja toisaalta myös yhdyskuntarakenteen suunnitteluun kiinteästi kuuluvan seudullisesta joukkoliikennetarjonnasta päättämisen siirtämisen valtiolta ja VR:ltä seutukunnille. Esimerkiksi YTV-alueella YTV:n mielestä rahaa siirtyy kunnilta VR:n taskuun, osittain subventoimaan kaukoliikenteen kalustohankintoja, osittain tehottomaan operointii. Osittain sekin on siis piilotettua tulonsiirtoa valtiolle. Nämä tulonsiirrot tulisi kuitenkin tehdä kunnallis- ja talouspoliittisin perustein, ei liikennepoliittisin.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Junien käyttäjän on keksittävä itselleen toinen matkustusmuoto, jos junaliikenne loppuu. Pari vuotta on sellainen aika, että siinä ehtii tottua bussiin tai hankkii oman auton. Kun aika kuluu edelleen, maankäyttö alkaa siirtyä maantien varteen radan varresta. Tällainen kehitys alkaa näkyä noin 5 vuoden kuluessa ja 10 vuoden päästä ratavarret alkavat olla kuolleita.

Tavallisella kaupankäynnin kielellä asiakas on menetetty. Ja sen saaminen takaisin on vaikeampaa kuin silloin, kun tullaan markkinoille uutena. Uudella tuotteella ei ole valmiiksi huonoa ja epäluotettavaa mainetta kuten lopetetulla junaliikenteellä.

Sisämaan yöjunien lopettaminen oli virhe. Eduskunta olisi sen verran voinut lisätä ostoliikennerahoja jotta yöjunat kulkisivat edelleen. Ostoliikennemäärärahoja lisäämällä olisi voitu estää sinisen yöjunakaluston romuttaminen ja säilytetty junayhteys. Nyt kun junavuorot lopetettiin niin liikenteen aloittaminen uudelleen on paljon vaikeampaa niin kuin Antero sanoi. Lisäksi ongelmana saattaa olla kaluston puute jos vaunuja on ehditty jo romuttaa.
 
Vs: Re: Miksi junavuoroa ei voitaisi aloittaa puhtaalta pöydältä

Nyt olisi markkinarakoa idän yöjunia korvaavalle bussille. Bussi voisi kulkea yöllä Joensuusta Turkuun ja päinvastoin. Matkustajia tämä bussi voisi vaihtaa Oulun ja Helsingin väliä kulkevan yöbussin kanssa, joko Varkaudessa (Kuopion bussi), Jyväskylässä (4-tien bussi) tai vaikka molempien bussien kanssa. Bussille riittää pienempikin matkustajakysyntä ja rahtitulojakin tulisi.

Sinänsä en usko, että yöjunaa vastaan kilpailisi henkilöauto, koska yöjunan valtti on nimenomaan se, että matkan voi nukkua ja sitä ei tarvitse käyttää ajamiseen eli aika ei mene hukkaan. Lentokone ja bussi ovat ennemmin kilpailijoita, mutta moni varmasti siirtyy myös päiväjunaan.

Yöjuna on konseptina hyvä, mutta ihmiset eivät ole tarpeeksi tajunneet sen etuja. Ranskassakin yöjunan etuja ovat enemmän tajunneet vanhemmat päälle 40-vuotiaat ihmiset, kun taas nuoremmat matkustavat suurnopeusjunilla päiväsaikaan. Jos matkustajat ovat kiinnostuneempia nopeista päiväjunista, niin tällöin on järkevää kehittää niitä. Ne harvat, jotka yöllä haluavat matkustaa vähäliikenteisiä reittejä, niin heitä varten voitaisiin yrittää kehittää tätä bussipuolta.

Bussien penkit ovat aika epämukavia nukkua, joten tässä voisi joku bussiyritys toimia suunnannäyttäjänä. Esimerkiksi Helsingistä Ouluun kello 00:50 lähtevässä Pohjolan Matkan bussissa on erinomaiset lentokoneiden bisnestuoleja muistuttavat penkit etuosassa. Kannattaa kokeilla!
 
Viimeksi muokattu:
Tänään on aloittanut eduskuntatyönsä kainuulainen veturinkuljettaja evp. Raimo Piirainen.
Muistaakseni hän toimi aktiivisesti Kajaanin ja Kainuun maakuntahallinnossa yöjunaliikenteen puolestapuhujana. Toivotaan hänelle ja hengenheimolaisille nyt parempia lähtökohtia kun on tuo uusi kotivarikko. Ja mukava nähdä, että Eduskunnassa on nyt taas mukana myös joku "oikeitakin" töitä tehnyt ihminen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nyt kun sisämaan yöjunaliikenne on ajettu alas, oli oikein mukava käydä asuntomessuilla Kuopiossa.

Yöjunien aikana matka olisi sujunut mukavasti: Illalla yöjunaan Helsingissä, aamulla herätys Kuopion asemalle jätetyssä vaunussa. Paluu samalla tavoin päinvastaisessa järjestyksessä. Olen joskus vuosikymmeniä sitten tehnytkin Kuopion matkan näin. Menopaluumatkan hinta olisi ollut todennäköisesti 2 x 58,10 € plus makuupaikat 2 x 28,50, yhteensä 173,20 €. Aikaa Kuopiossa olisi noin 14 tuntia.

Nyt VR-Yhtymä tarjoaa päiväjunakyytiä, jolla matka kestää 3:57–5:17 tuntia suuntaansa. Voin lähteä aikaisintaan 6:30 (perillä 10:58 kuten klo 6:12 lähtevä suora yhteys) tai viimeisintään 19:12 (perillä 23:09). Paluusuunnassa voin lähteä aikaisintaan 4:08 (perillä 8:48) tai viimeistään 19:51 (perillä 00:36). Hinta tälle matkalle on 2 x 63,80, ellen lyhennä perilläolon aikaa ja käytä Pendolinoja halvempia junia. Jos lähden ja palaan saman päivän aikana, perillä on aikaa 8 tuntia.

Jos haluaa olla koko päivän Kuopiossa, on käytännössä lähdettävä illalla ja yövyttävä. Ensin voi viettää illan junassa ja maksaa sitten hotellista noin 100 €. Eli menomatka maksaa 168 €. Mutta jos haluan nukkua kotona, voin lentää. Kun varaan nyt kuukauden päähän (esim 30.8.) lentolipun, saan lennon 47 eurolla ja olen Kuoion keskustassa samaan aikaan kuin junalla, kun maksan lentokenttäbussista vielä 6 €. Siis halvemmalla kuin junalla. Jos haluan perille jo aamuksi, olen aamun lennolla Kuopion keskustassa noin 9:15 ja olen maksanut lennosta 93 € ja bussista 6 €, siis hotelliyön hinnan ja ikään kuin matkustanut ilmaiseksi. Lähtöaikakin on inhimillinen, bussilla Helsingin kentälle noin 6:30, lento lähtee 7:40.

Jos ei halua viettää iltaa Kuopiossa vaan tahtoo illaksi kotiin, voi tulla junalla. Mutta miksi tulla junalla, kun voi lentää 21:30 lähtevällä lennolla, jälleen 47 € suunta, kun juna maksaa 68 €.

Eli näin se sitten menee, jos haluaa käydä asuntomessuilla, jotka ovat auki klo 10-18.
  • Junalla, sisältäen hotelliyön, jotta pääsee messuille kun ne aukeavat. Hinta 236 €.
  • Menneen ajan yöjunalla hintaan 173 €.
  • Lentäen hintaan 152 €.

Junan eduksi on todettava, että hinta on sama, ostatko sen kuukautta ennakkoon vai edellisenä iltana. Ja lennon vahingoksi on huomattava, että jos ei ole seutulippua, joutuu maksamaan sitten Helsingin päässä 2 x kertamaksun. Mutta ei se edullisuusjärjestystä vielä muuta. Toisaalta, jos aikoo yöpyä Kuopiossa, hotelli on varattava hyvissä ajoin ennakkoon, joten pakko on varata junakin hyvissä ajoin.

Lentojen hinnat ovat Finncomin hintoja. En osaa sanoa mitään niiden kannattavuudesta ja julkisesta tuesta. Kun tulin Helsinkiin, koneessa oli 23 asiakasta ja 4 henkinen miehistö. Kupion kentällä oli varmaankin 6–8 henkilöä töissä tämän ainoan lennon kanssa. Muutamaa päivää aikaisemmin ostetut lentoliput maksavat noin tuplan ja kalleimmillaan noin 200 €, jos haluaa peruutuksen mahdollisuuden yms. Kaikkiaan on kuitenkin vaikea ymmärtää, että näissä olosuhteissa lentäminen on halvempaa kuin junamatka.

Autoa en tässä nyt vertaa, koska ainakaan yhden ihmisen matkalla se ei minulle tule kysymykseen pelkästään siitä syystä, että en halua olla duunissa vähintään 12 tuntia käydäkseni Kuopiossa. Mutta mikäli hiljan FST:llä lähetetyn ohjelman havainto pitää paikkansa myös Kuopioon, 4-henkinen perhe tekee matkan halvemmalla vuokra-autolla kuin junalla.

Eli jos olisin junaoperaattori, näkisin tässä markkinaraon: Ympäristöystävällistä liikennepalvelua edullisesti ja asiakkaan tarpeet ehkä parhaiten täyttäen. Mutta ilmeisesti ei ole mahdollista Suomen erityisolosuhteissa, joissa öisin matkustetaan mieluummin päivävaunuissa...

Antero
 
Eilis aamun (31.07.10) Hesarissa oli juttua, että liikenne- ja viestintäministeriö olisi halunnut kokeilla yöjunayhteyttä Kajaani-Helsinki. Vaan eipä käynyt rahaministeri Kataiselle. Kustannus olisi ollut noin 1,2 miljoonaa. Tuon rahan varmaan olisi jo löytänyt kuntienkin taskuista, jos se jaetaan tasaisesti radan varren kunnille. Eipä siis ollut rahaa edes kokeiluun, kertoo paljon asenteesta..
 
Eilisen ja tämän päivän mediaviestinnän perusteella liikenneministeri on halukas tukemaan lentoliikennettä, jotta muutama kaupunki ei jää heikolle julkisen liikenteen palvelulle. Keinona on ostoliikenne, jossa ministeriö kilpailuttaa lentoyhtiöt. Parhaan tarjouksen tekijä saa ”yksinoikeuden”, kuten ministeriä oli siteerattu. Ilmaisu on oikeastaan väärä, sillä jos mikään yhtiö ei halua lentää, ei kukaan halua yksinoikeuttakaan, vaan tosiasiassa parhaan tarjouksen tekijä saa valtiolta varman tukirahan – ellei ministeriö ala lippukauppiaaksi eli osta lentovuoroja kiinteään hintaan ja ota itse nyt lentoyhtiöillä ollutta riskiä siitä, kattavatko lipputulot lentojen kulut.

Tässähän ei ole mitään ihmeellistä. Suomeksi sanottuna ministeriö päättää, että tiettyihin kaupunkeihin halutaan pitää tarjolla myös lentoyhteydet ja järjestää sitten sen, että ne yhteydet ovat olemassa, vaikka niitä ei voi olla liiketaloudellisesti kannattavina. Vaan miksi tätä samaa ei sovelleta yöjunaliikenteeseen? Tai miksi ei lentoliikenteeseen vaadita samaa kuin junaliikenteeseen: Finnairille monopoli Suomen sisämaanlentoihin. Tämähän on muka hyvä ratkaisu junaliikenteessä, miksi se ei ole sitä lentoliikenteessä?

Edelleen, miksi yöjunaliikenteessä ei ole mitään väliä sillä, onko sellaista palvelua tarjolla vai ei? Miksi yöjunien tapauksessa riittää se, mikä lentoliikenteen kanssa ei riitä, eli kun liikennöitsijä ilmoittaa, ettei kannata, sitten vain todetaan, että liikenne loppuu?

Eli minusta on oikein pohtia lentoliikennettä aluepolitiikan ja kaupunkien menestymisen edellytysten kannalta. Mutta minusta on väärin, että junaliikennettä EI pohdita aluepolitiikan ja kaupunkien menestyksen kannalta. Junaliikenteessä on monopoli, ja riittää, kun monopolioperaattori ilmoittaa, että junaliikenne loppuu. Lentoliikneteessä ei ole monopolia ja kun kilpailuilla markkinoilla ei kysyntää riitä, valtio on rientämässä heti apuun.

Antero
 
Edelleen, miksi yöjunaliikenteessä ei ole mitään väliä sillä, onko sellaista palvelua tarjolla vai ei? Miksi yöjunien tapauksessa riittää se, mikä lentoliikenteen kanssa ei riitä, eli kun liikennöitsijä ilmoittaa, ettei kannata, sitten vain todetaan, että liikenne loppuu?

Mistä tiedät, ettei pohdittu? Eikö LVM olisi voinut vain hyvin todeta, että yöjunaliikenteellä ei ole sellaista arvoa LVM:lle, että sitä kannattaisi tukea?

Onhan LVM:llä nytkin ostoliikennettä VR:ltä. Ainoa ero lentoliikenteeseen on, että se ostetaan vain ja ainoastaan VR:ltä. Ja onhan monia VR:n omalla riskillä liikennöimiä junia muuttunut ostoliikenteeksi ja toisin päin.
 
"Suomalaiset erikoisolot" ovat jälleen täysin käsin kosketeltavissa.

Tilanne:
Lentoliikennettä harjoittava yksityinen operaattori lopettaa lentoyhteyksiä.

Reaktio:
Valtiovalta ja kunnat haluavat tuottaa saman liikenteen ostoliikenteenä tai kilpailuttaa yhteyden, jotta vähintään nykyisen laajuinen liikenne jatkuu.

Lopputulos:
Yhteydet tulevat palautumaan ennalleen.

vai

Tilanne:
Matkustajaliikennettä harjoittava valtio-omisteinen operaattori lopettaa yöjynayhteyksiä.

Reaktio:
Kunnat haluavat säilyttää yhteydet, mutta valtiovalta ei ole kiinnostunut asiasta. Ostoliikenne todetaan kannattamattomaksi, eikä puheet kipailutuksesta tule kysymykseenkään. Myöhemmin monopolioperaattorille annetaan lisäksi yksinoikeus henkilöliikenteeseen kymmeneksi vuodeksi.

Lopputulos:
Yhteydet lopetetaan, eikä tilalle tule muuta kuin pari pääkaupungin lähistöä "palvelevaa" matkustajille huonosti sopivaa tynkäyhteyttä.

Järkevää ja reilua, eikö? :twisted:
 
Takaisin
Ylös