Viestiketju: Suomalaisen veturiteollisuuden vientimahdollisuudet

Alunperin kirjoittanut PNu

Ruotsin ja Norjan tilannetta ei voi verrata Suomeen eräistä muistakaan syistä. Näissä maissa on esimerkiksi paljon enemmän vesivoimaa. Norjassa lisäksi vuoristoinen maasto suorastaan edellyttää sähköistämistä riittävän nopeuden saavuttamiseksi jyrkissä nousuissa. Ruotsi oli toisaalta olennaisesti vauraampi yhteiskunta, joten siellä voitiin toteuttaa asioita, joihin Suomessa ei ollut varaa.

Sitten eräänä sähköistämistä Suomessa jarruttaneena tekijänä olivat arvatenkin strategiset syyt. Rautatie oli vähintään 60-luvulle asti kuljetusverkon selkäranka, jonka täytyi toimia kaikissa tilanteissa eikä helposti lamautettavan sähköjunan varaan voitu laskea mitään.

Huomiota onkin tosiaan kiinnitettävä siihen, että vakavasti otettavat sähköistyssuunnitelmat alkoivat tulla esiin 1930-luvulla, ja - kuinka ollakaan - koskivat silloin lähinnä Kannaksen ratoja, joille energiaa olisi ollut saatavissa Vuoksen vesivoimasta. Havainto strategisista syistä on myös olennainen, esimerkiksi Saksan sähköistyksestähän sota tuhosi suuren osan.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Mikään Jugoslavian vetureista ei kai ollut Rc-veturia vastaava?

Balkanille myytiin vain Rb-sarjaa ja sen kuusiakselista vastinetta (vastaa Norjan El 15:ta).

Alunperin kirjoittanut vompatti

Romania oli SEV-maa, mutta osti investointihyödykkeensä lännestä: sähköveturit valmistettiin ASEAn lisenssillä, dieselveturit ALCon ja BBC:n lisenssillä. Jugoslavia sen sijaan ei ole ikinä ollut SEVin jäsenmaa, ja tästä syystä on saanut varsin vapaasti (riskinä ollut lähinnä Neuvostoliiton invaasio) ostaa investointihyödykkeensä lännestä.

Jugoslavian ja Suomen kauppaan Neuvostoliitolla tuskin olisi ollut mitään sanomista sen enempää kuin Suomen länsikauppaankaan. Jugoslavia osti lännestä jopa taistelulentokoneita, joten veturihankinta Suomesta olisi ollut ongelma vain täällä päässä. Sekä Romania että Jugoslavia olisivat olleet potentiaalisia ostajia suomalaistekniikalle, jännitekin on sama. Voi toki kysyä, olisiko Neuvostoliitto yrittänyt estää ostoksia täällä päässä, mutta loppujen lopuksi Suomen kaupasta vähintään 70 % suuntautui aina muualle kuin itänaapuriin.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Nykyisin noita entisiä Jugoslavian vetureita on ajossa Turkissa, jonne niitä on ostettu tai vuokrattu. Myös Saksassa KEG:llä on Romanialaisia vetureita, jotka on sovitettu toimimaan saksalaisella sähköistyksellä.

Kyllä. KEG tosin teki konkurssin, en tiedä mitä vetureille kävi.

Alunperin kirjoittanut vompatti

En tarkkaan osaa sanoa, kun en tiedä Rb- ja Rc-vetureiden eroja.

Kyllä tyristoriohjaus tai sen puute lienee suurin ero. Korit eroavat tietysti myös, ja ainakin Ruotsin Rb-vetureilla oli erilaiset suoritusarvot.
Rb: 3300 kW, 120 km/h, Rc: 3600 kW, 135-180 km/h, Rb:n ja 135 km/h välityksellä olevan Rc:n vetovoima suurin piirtein sama.

Alunperin kirjoittanut PNu

Tarkoitinkin kyllä, että siitä olisi tullut ongelmia nimenomaan Suomen päässä. Eihän Neuvostoliitto meinannut hyväksyä Suomeen länsimaista ydinvoimalaakaan ja lopuksikin vain puolueettoman Ruotsin toimittama tuli kysymykseen. Neuvostoliitolla oli siis aika paljonkin sanottavaa Suomen kauppasuhteisiin noihin aikoihin.

Totta tuokin, kieltämättä. Tosin uskon NL:n vahtineen ennemmin juuri Suomen tuontia kuin vientiä, koska vain ensinmainitussa heillä oli oma lehmä ojassa.

Neuvostoliitolla oli tavoitteensa, mutta eivät ne silti aina toteutuneet nekään. No, emme saa tietää, kuinka suomalaiselle sähköveturille olisi vientimarkkinoilla käynyt, jos se olisi kehitetty.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Alunperin kirjoittanut PNu

Kuitenkin ruotsalaiset Nohab-veturit olivat lisenssituote jos mikä. Silti Nohab-veturit kävivät hyvin kaupaksi Norjaan, Tanskaan ja Unkariin.

Ja jossakin länsi-Euroopassa valmistettiin mm. Belgiaa varten lähes samoja vetureita. Lisenssi niihin oli hankittu sekä GM:ltä että Nohabilta.

Kaikista erikoisin piirre Nohab -vetureiden invaasiossa lienee Unkarin Nohabit. Unkari kun kuului varsin kiinteänä osana itäisen naapurimme vaikutusalueeseen ja kas, Unkarin kiskoilla nähtiin Neuvostoliiton perivihollismaiseen eli ämerikkalaiseen lisenssiin perustuvia Nohab -dieseleitä.

Muistuttaisin vielä, että Luxembourgissakin oli Nohab -vetureita. Sellainen lienee jopa museoitukin nykyään. (Ja CFL on ihan oikea rautatieyhtiö! )

Alunperin kirjoittanut SD202

Kaikista erikoisin piirre Nohab -vetureiden invaasiossa lienee Unkarin Nohabit. Unkari kun kuului varsin kiinteänä osana itäisen naapurimme vaikutusalueeseen ja kas, Unkarin kiskoilla nähtiin Neuvostoliiton perivihollismaiseen eli ämerikkalaiseen lisenssiin perustuvia Nohab -dieseleitä.

Unkarille tosin suotiin enemmän vapauksia kuin esimerkiksi DDR:lle. Olihan maassa esim. yksityisyrittäjyys sallittu, vaikkakin aivan ratkaisevasti rajoitetummilla aloilla kuin lännessä. Mutta Nohab-projektihan (Unkarin tyyppi M61) olikin loppujen lopuksi Neuvostoliitolle liikaa. Suuri ja mahtava kielsi jatkohankinnat ja määräsi Unkarin sen sijaan hankkimaan kalustoa heiltä (M62). Syystä taikka toisesta unkarilainen tyyppimerkintä tuli sittemmin myös vastaaviin kotimarkkinoille (NL:ään) toimitetuille vetureille.

Terve,

Tämä topiikki on näköjään ollut viitisen vuotta "nukkumassa"

On maailma pikkuisen muuttunut näitten viimeaikaisten Allegro, Sapsan, Baltian Pohjoinen-Etelä fiksauksen, jenkkien valtion tukemien projektien, Kiinalaisten super junat yms yms yms.

Nyt kun tämä paperiteollisuus hommakin on mennyt vähän niin ja näin niin voisi kysyä seuraavaa:

Tietääkö kukaan pystyykö Suomi tarjoamaan mitään huippunopeita vetureita tai mitään nopeiden junien tekniikkaa? Onko osaamista ja alan valmistajia? Ja jos on niin onko ne mistään kotoisin?

Nyt kun joka paikassa puhutaan, että mikä olisi uusi kova myynti trendi suomelle ja mitä saataisiin myytyä niin nämä junat tuntuu olevan erittäin kuumaa hottia globaalisti.

Minun mielestä tämä suurnopeus junat on ihan tässä vuoden sisällä noussut enemmän esiin monien projektien muodossa. Jos tämmöinen trendi jatkuu niin alalla voisi olla erittäinkin hyvät näkymät -> Edellyttäen siis, että lentoliikenteestä yritetään korvata junilla edes murto-osa.

Alunperin kirjoittanut TimppaTT

Tietääkö kukaan pystyykö Suomi tarjoamaan mitään huippunopeita vetureita tai mitään nopeiden junien tekniikkaa? Onko osaamista ja alan valmistajia? Ja jos on niin onko ne mistään kotoisin?

Osaajien tulisi tietenkin mainostaa itse itseään, mutta sen voinee todeta, että Suomessa on yksi yritys joka valmistaa kiskokalustoa ja suunnilleen yksi isninööritoimisto, joka osaa suunnitella kiskokalustoa. Molemmat ovat peräisin Valmetista, jolle suomalainen suunnitelmatalous 1970-luvulla keskitti kiskokalustotuotannon. Ennen sitä Suomessa olivat Tampereella Tampella ja Lokomo jotka tekivät vetokalustoa kun taas vaunuja valmistivat Valtionrautateiden omat konepajat. Raitiovaunuja valmistivat Karia (joka on nykyään Sisu-Auton tehdas Karjaalla) sekä Suomen Autoteollisuus Helsingissä. Avoperävaunuja teki Hietalahden telakka ja umpiperävaunuja sekä sarjan moottorivaunuja teki tamperelainen Kaipio. Rautatievaunuja on menneisyydessä valmistanut muuta konepaja.

Väitän, että suomalaisen vetokalustoteollisuuden tuhosi käytännössä se poliittinen taho, joka halusi sähköveturit tilattavaksi Neuvostoliitosta. Sittemmin onkin valmistettu ulkomaisin lisenssein tai ostettu ulkomailta suoraan. Syynä ei ole pelkästään pilkuntarkka EU:n kilpailusääntöjen noudattaminen, vaan myös asenteet aivan samaan tapaan kuin Sr1-vetureidenkin kanssa. Monien muiden EU-maiden esimerkki osoittaa, että kyllä kalusto hankintaan sieltä, mistä halutaan.

Suurnopeusjunat eivät ole mitään nyrkkipajapuuhastelua, jota voi ryhtyä tekemään, jos vain sattuu kiinnostamaan. Rehellisesti sanoen väitän, että siitä kelkasta ei ole Suomessa pudottu, vaan ei siihen kelkkaan ole koskaan edes pyritty. Aika paljon on opettelemista, eikä opiskelun jälkeen ole kumminkaan yhtään kokemusta. Kiskokalustoala on lisäksi kohtalaisen kilpailtua ja markkinoita hallitsevat erittäin isot yritykset, joilla riittää tarvittaessa paukkuja pitää puoliaan markkinoilla.

Sanoisin niin, että jos kiskokalustobusines kiinnostaa, on helpompiakin teitä lähteä alalle kuin se kaikkein vaikein.

Antero