Suomalaisen veturiteollisuuden vientimahdollisuudet

Paineistetut ylikulut, eli ei mikään kovin oleellinen. Ilmankin pärjätään mielestäni aivan hyvin, ja Avecran kärrymyyjienkin täytynee virkansa puolesta jaksaa nykyisiä ylikulkuja ja hissejä.

Olen antanut itselleni kertoa, että kaksikerroksisissa vaunuissa olisi nykyisellään paineistetut ylikulut. Ainakin paljon hiljaisempia ne välit ovat kuin sellaiset, missä vähintään toinen vaunu on yksikerroksinen, ja "muhvikin" on erinäköinen.
 
Sr2 on tehty 230 km/h, mutta meillä osin kalustopoliittisista syistä ei saa olla isompaa nopeusarvoa veturin kyljessä kuin on Pendon kyljessä.

Tämä väärinkäsitys se jaksaa edelleen olla voimissaan, ilmeisesti jopa tarkoituksellisesti.

Hommahan menee siten, että kalustolla on tehtaan speksaama huippunopeus, ja sen lisäksi tietyt marginaalit sisältävä operatiivinen huippunopeus. Pendolinon operatiivinen huippunopeus on 220 km/h, jonka hyväksynnän saamiseksi sillä on ajettu "+10%-koeajot", joissa ajettiin siis piirun yli 240 km/h.

Sr2:n 230 km/h on ymmärtääkseni tehtaan speksaama huippunopeus. Nopeuskoeajoissa sillä onkin ajettu juurikin sen verran, plus vielä piirun yli. Näin operatiiviseksi huippunopeudeksi asettui 210 km/h. Jostain mystisestä syystä kuitenkin alkuvaiheessa kylkiin teipattiin tuo tehtaan speksinopeus, ilmeisesti ennen kuin nopeuskoeajot oli suoritettu.

Eli, kun keskustelijat (tarkoitushakuisesti tai ei) edelleen yrittävät kehitellä tästä jotain imagokysymystä, niin he (tarkoituksella tai ei) vertaavat eri kalustoissa eri tavoilla määriteltyjä nopeuksia. Pendolinosta poimivat operatiivisen huippunopeuden, ja Sr2:sta nopeuden tehdasspekseistä tai nopeuskoeajoista. Jos taas fiksu ja tarkoitushauton kirjoittaja käyttäisi molemmista kalustotyypeistä samaa mittaria, Pendolino voittaisi noin 20 km/h:lla, kaikilla tavoin laskettuna.

Soisi jo vihdoin, että ainakaan asiapitoisuudeltaan hyvämaineiset kirjoittajat eivät enää sortuisi tähän "likaiseen temppuun".

(Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin kyllä, myös minun mielestäni kaksikerrosvaunut ovat Pendolinoja mukavampia, ja Sr2 on Pendolinoa teknisesti päheempi vekotin. Mutta hitaampi.)
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs tässä poikkeaa kokoonpanosta Sr2 + n x IC2 + IC2o (o niin kuin ohjausvaunu)? Sr2 on tehty 230 km/h, mutta meillä osin kalustopoliittisista syistä ei saa olla isompaa nopeusarvoa veturin kyljessä kuin on Pendon kyljessä. No, on sillä kai yhä jonkin verran pyörävaivoja. IC2:n perusrakenne on käsittääkseni 200 km/h. Nykyisellään minusta niissä on mukavampi matkustaa kuin Pendoissa.

Erittäin hyvä kysymys! Vähän odottelinkin milloin se sieltä pulpahtaa.

Olen jo pitkään miettinyt, että mikä Pendolinojen juju on jos perinteisellä tekniikalla päästään lähes samoihin nopeuksiin. Ja ottaen Suomen rataverkon, käytännössä täysin samoihin nopeuksiin.

Ehkä kysymys pitäisikin asettaa niin, että mitkä näiden vaihtoehtojen liikennöintitaloudelliset parametrit ovat? Eli paljonko maksaa ostaa, ylläpitää ja operoida suunnilleen samalla kapasiteetilla varustetut

a) 1 kpl Pendolino-juna
b) 1 kpl IC2-juna
c) 1 kpl hypoteettinen SNJ-juna (joka voisi olla sama kuin IC2-juna, mutta toisaalta voisi perustua myös joidenkin yksityiskohtien osalta muunlaisiin ratkaisuihin, joko edullisempiin tai tehokkaampiin -- en osaa tarkemmin yksilöidä mistä voisi olla kyse) ?

Ehkä kannattaisi katsoa myös vaihtoehtoa

d) 1 kpl TGV-juna

Loppujen lopuksi saattaa olla niinkin, että ainoa ero on imagollinen: IC2-juna mielletään jonoksi vaunuja ja erilliseksi veturiksi, kun taas TGV ja Pendolino ovat kokonaisuuksia, joko junaan integroidulla veturilla tai sitten vetävillä teleillä vaunuissa.

Jos näin on niin koko kysymyksenasettelu palautuu lähtöasetelmaan eli olisiko mahdollista kehittää suomalainen Sr2-veturia vastaava veturi, joka stailattaisiin ulkonäöltään istumaan kivasti IC2-vaunujen eteen?

No joo, olihan tuolla sitten vielä se optionaalinen kysymys että mitenkäs raideleveyden vaihto mahdollisesti onnistuisi, jotta tuollaisella pääsisi sitten joskus huristelemaan vaikka Tukholmaan -- olkoon sitten Ahvenanmaan tai Tornion kautta. Mutta ehkä tämä "raideleveydenvaihtotekniikan potentiaaliset toteutusvaihtoehdot" on eri keskustelun aihe.
 
Viimeksi muokattu:
Olen jo pitkään miettinyt, että mikä Pendolinojen juju on jos perinteisellä tekniikalla päästään lähes samoihin nopeuksiin. Ja ottaen Suomen rataverkon, käytännössä täysin samoihin nopeuksiin.
Miksi näin yksinkertaista asiaa pitää miettiä pitkään? Pendolinon ideana on kasvattaa nopeuksia perinteisellä rataverkolla. Nimenomaan Suomen rataverkolla on sellaisia osuuksia, joissa Pendolinoilla ajetaan suurempaa nopeutta kuin muilla junilla. Ja tällaisten osuuksien määrä vain kasvaa ratojen parantamisen myötä.

a) Pendolino-juna
b) IC2-juna
c) hypoteettinen SNJ-juna
d) TGV-juna
Tässä siis vertaillaan kolmea kaupallista tuotetta yhteen mielikuvitukselliseen tuotteeseen. Kaikki kolme kaupallista tuotetta on suunniteltu erilaiseen käyttötarkoitukseen, joten vertailu tältä osin on tarpeetonta. Mukaan vertailuun pitäisi ottaa myös infrastruktuuri: TGV-juna ei eroa Suomen radoilla nopeudeltaan tai palvelultaan mitenkään IC2-junasta. Sama kuin ostaisi vaikkapa Repin-junan Suomen sisäiseen liikenteeseen.

Lyhyesti: IC2 on perinteinen juna perinteisillä nopeuksilla perinteiselle rataverkolle. Pendolino mahdollistaa nopeuksien nostamisen parantamalla nykyisiä ratoja (parannustarve on vähäisempi kuin IC2-vaihtoehdossa, jos tavoitenopeus on 200 km/h). TGV vaatii suureen (> 200 km/h) nopeuteen omat ratansa, alhaisemmilla nopeuksilla ratojen parannustarve on samaa luokkaa kuin IC2:lla.
 
Takaisin
Ylös