Vastakkainistuttavat istuimet

Ja Espoon metroon pitäisi saada viiden hengen vaunuja. Nämä pitää voida kohtuuhinnoin varata yhdelle hengelle.
No mutta eikös suunta ole jo oikea, kun tehdään asemista ja junista lyhyempiä. Liityntäpysäköintikustannuksia päästään säästämään, kun espoolaisten sallitaan ajaa autoineen metroradalla. Eihän siihen tarvitse kuin urakiskot ja asfaltointi. Ajoluiskat ovat jo tekeillä... ;)

Mutta ihan asiallisesti, onhan Suomessa kokeiltu hyttivaunuja 1970- ja 1980-luvuilla. Matkustajat vaan eivät tykänneet tästä yksinäisyydestä eli pikemminkin siitä, että pienessä tilassa olikin ventovieraita. Nythän hyttiajatus on palannut IC2-vaunujen työskentelyhyttien muodossa.

Vatakkaisilla istuimilla on merkittävänä huonona puolena tehoton tilankäyttö. Peräkkäisiä istuimia saadaan vaunun pituudelle enemmän kuin vastakkaisia. Siksi nykyään on esim. tämä käytäntö, jossa vaunun keskellä on yksi vastakkaisten istuinten rivipari ja muuten istuimet ovat peräkkäin ja siten puolet selin menosuuntaan.
 
Vatakkaisilla istuimilla on merkittävänä huonona puolena tehoton tilankäyttö. Peräkkäisiä istuimia saadaan vaunun pituudelle enemmän kuin vastakkaisia. Siksi nykyään on esim. tämä käytäntö, jossa vaunun keskellä on yksi vastakkaisten istuinten rivipari ja muuten istuimet ovat peräkkäin ja siten puolet selin menosuuntaan.

Mikä onkin kääntöpuolena Kouvon esiintuomaan huomioon: kun penkit ovat vastakkain, ne ovat väljemmässä ja tilaa liikkumiseen jää enemmän. Mikä on tietenkin etu juuri lähiliikenteessä. Eli aivan järkeenkäyvistä syistä lähiliikennejunissa penkit ovat vastakkain ja kaukojunissa peräkkäin.
 
Työmatka saattaa monelle olla päivän ainoa hetki, kun on mahdollisuus omaan rauhaan...
Pidän tätä kyllä selittelynä niiltä, jotka näin väittävät. Oma rauha olla erossa muista ihmisistä, mutta ei muista autoista ja niiden aiheuttamasta stressistä. Liikenteessä ei voi eikä pidä levätä, jos on kuljettajana. Sen sijaan joukkoliikenteen matkustajana voi levätä, ja musiikkisoittimen ja suljettujen silmien kanssa pääsee oikeasti omaan rauhaansa, jos sitä todellisuudessa haluaa. Mutta ei tietenkään silloin, jos matka koostuu vaihdoista ja vain lyhyistä osuuksista vaihtojen välillä, eikä ehkä pääse istumaankaan.

Antero
 
Vatakkaisilla istuimilla on merkittävänä huonona puolena tehoton tilankäyttö. Peräkkäisiä istuimia saadaan vaunun pituudelle enemmän kuin vastakkaisia.

Eit-vaunuissa oli täsmälleen sama paikkamäärä (80 kpl) niin kääntyvien istuimien aikaan, kuin kääntömahdollisuuden poistamisen jälkeenkin. Selittynee sillä, ettei peräkkäin olevia istuimiakaan voida sijoittaa kovin tiheästi, jos niissä on kääntyvät selkänojat eikä säätövaraa haluta ottaa takana istuvan jalkatilasta pois.

Tietysti matkustusmukavuudesta periksi annettaessa saadaan peräkkäin olevia istuimia samaan tilaan enemmän mutta tämän pitäisi olla lähinnä bussien ja lentokoneiden ongelma, vaikka valitettavasti moista optimointia junissakin näkyy joskus harrastettavan. Junan kapasiteettia voidaan yleensä säätää joustavasti vaunumäärää muuttamalla, joten pidän järkevämpänä lisätä ruuhkavuoroihin muutama ylimääräinen vaunu, kuin ahtaa vaunuihin istuimia matkustusmukavuuden kustannuksella. Ahtaista istumatiloista kun joudutaan kärsimään myös niillä lähdöillä, jolloin juna on puolityhjä.

---------- Viesti lisätty kello 8:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:14 ----------

Oma rauha olla erossa muista ihmisistä, mutta ei muista autoista ja niiden aiheuttamasta stressistä.

Ilmeisesti sangen suuri osa ihmisistä kokee ajamisen rentouttavana, jos katselee minkä verran esim. moottoripyöriä, mopoja ja mönkijöitä tien päällä liikkuu. Näistähän vain aniharva hankittanee jotain hyötyajoa varten.
 
Se että raideliikenteessä, varsinkin lyhyellä matkalla ei voi valita aina paikkaansa ja matkaseuraansa on aika pieni ongelma.

t. Rainer
 
Ilmeisesti sangen suuri osa ihmisistä kokee ajamisen rentouttavana, jos katselee minkä verran esim. moottoripyöriä, mopoja ja mönkijöitä tien päällä liikkuu. Näistähän vain aniharva hankittanee jotain hyötyajoa varten.
Varmaankin he sanovat niin kun kysytään, mutta todellisuudessa he ovat stressaantuneita ja adrenaliinitaso on noussut. Mutta sehän on lievä euforinen tila, jota ihan tarkoituksella hankitaan ”hyvän olon tunteeksi”. Tämä hetkellinen piriste vaan ei paranna elämää kokonaisuutena, kuten ei mikään muukaan keinotekoinen ihmisen biokemian häirintä, joka ”tuntuu hyvältä”.

Onhan niitä ihmisiä, joista on hauska riehua ja tapella. Subjektiivisesti heillä on hyvä olla, koska he tekevät jotain jota he hauavat jostain syystä tehdä. Rentouttavaa autoilussa on varmaankin se, kun autostakin pääsee pois ja stressi alkaa laueta. Kuinkahan moni on oikeasti levännyt juuri tultuaan esim. työmatkaliikenteestä?

Antero
 
Varmaankin he sanovat niin kun kysytään, mutta todellisuudessa he ovat stressaantuneita ja adrenaliinitaso on noussut.

Eiköhän ole täysin yksilöllistä, miten stressaavana tai rentouttavana jonkin asian kokee. Meitä on kuitenkin joka junaan.
 
Eiköhän ole täysin yksilöllistä, miten stressaavana tai rentouttavana jonkin asian kokee. Meitä on kuitenkin joka junaan.
Autolla ajo vaatii ihmiseltä korostunutta valmiustilaa ja tarkkaavaisuutta. Adrenaliini ja stressitason nousu ovat fysiologisia asioita, jotka ovat luonnollinen seuraus autoilun edellyttämästä nousseesta suoritustasosta. Merkittävää ei ole se, miten tämän kukin kokee, vaan mitä se vaikuttaa ihmiseen. Ihminen on fysiologisesti väsynyt, vaikka ei ehkä itse sitä tajuakaan. Ja se on vaarallisempaa kuin se, että ymmärtää oman väsymyksensä. USA:ssa on todettu joukkoliikenteen käyttäjien suoriutuvat työpäivästä paremmin kuin autolla matkaavien, vaikka kumpikaan ei koe olevansa toista väsyneempi tai pirteämpi.

Antero
 
Merkittävää ei ole se, miten tämän kukin kokee, vaan mitä se vaikuttaa ihmiseen. Ihminen on fysiologisesti väsynyt, vaikka ei ehkä itse sitä tajuakaan.

Kulkutavan valinnan kannalta merkittävää kuitenkin on nimenomaan, miten valitsija itse kokee eri kulkumuodot. Pysäkillä seisominen tuulessa ja tuiskeessa ei ole terveydelle pahasta (jos vaan on pukeutunut asianmukaisesti), mutta silti se on epämiellyttävää.
 
USA:ssa on todettu joukkoliikenteen käyttäjien suoriutuvat työpäivästä paremmin kuin autolla matkaavien, vaikka kumpikaan ei koe olevansa toista väsyneempi tai pirteämpi.

Onkohan tuossa kyse oikeasti syy seuraussuhteesta, joka johtuisi siitä, että autonajo olisi rasittavampaa? Entäs jos syynä onkin se, että joukkoliikenteen käyttö on fyysisesti kuormittavampaa?

Olisikohan niin, että joukkoliikenteen käyttäjät kävelevät enemmän, painavat vähemmän ja ovat parempikuntoisia kuin autoilijat? Ja syynä jaksamiseen olisivatkin hyötyliikunnan edut terveydelle?
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan tuossa kyse oikeasti syy seuraussuhteesta, joka johtuisi siitä, että autonajo olisi rasittavampaa? Entäs jos syynä onkin se, että joukkoliikenteen käyttö on fyysisesti kuormittavampaa?

Olisikohan niin, että joukkoliikenteen käyttäjät kävelevät enemmän, painavat vähemmän ja ovat parempikuntoisia kuin autoilijat? Ja syynä jaksamiseen olisivatkin hyötyliikunnan edut terveydelle?

Sellaisissa maissa joissa autoillaan paljon, on tyypillistä että joukkoliikennettä käyttävät jotkut tietyt ryhmäät, ja että ne ovat joko elämäntilanteensa tai ikänsä vuoksi terveempiä ja pirteämpiä kuin autoiluun itsensä pakottaneet. Esim heillä ei ole pieniä lapsia jotka valvottavat öisin.

Sellaisissa maissa taas joissa autoillan vähän, on autoilu yleensä vain ns eliitin etuoikeus. Ja sellasissa yhteiskunnissa eliittihän pitää huoltaan kunnostaan esim harrastamalla kamppailulajeja.

Suomessa, suurilla kaupunkiseuduilla ainakin, on edustettuna molempien kohdalla koko kansan kirjo. Siksi onkin tavallista että autoilijat haukkuvat joukkoliikenteellä kulkijoita joko rahvaaksi tai eliitiksi, mutta ylipainoisiksi joka tapauksessa koska he ovat "laiskoja viherkommareita". Vastaavasti joukkoliikennematkustajat haukkuvat autoilijoita sekä eliitiksi että rahvaaksi mutta ylipainoisiksi koska he ovat "laiskoja lihansyöjäfsisteja".

t. Rainer
 
Olisikohan niin, että joukkoliikenteen käyttäjät kävelevät enemmän, painavat vähemmän ja ovat parempikuntoisia kuin autoilijat? Ja syynä jaksamiseen olisivatkin hyötyliikunnan edut terveydelle?
Kun en muista, mistä tuon luin. Luulisi, että tutkimuksessa on selvitetty syitä. Mutta jos asia olisikin kuten kirjoitit, silloinkin joukkoliikenteen käyttäjällä on mitä ilmeisimmin parempi elämä kuin autoilijalla, joka luulee rentoutuvansa ja saavansa hyvän elämän autoa ajaen.

Antero
 
Ihminen on laumaeläin, jonka pitäisi matkustaa muiden seurassa. Jos et halua olla ihmisten seurassa, muuta vaikka Nurmekseen
Lisää hyviä keskustelunavauksia voi etsiä tästä blogista: http://alaksolee.blogspot.com/search/label/keskustelunavaus

Mitä tulee moottoriajoneuvoilun hauskuuteen, niin varsinkin sähköskootterilla ajo on pirun hauskaa – myös ruuhka-aikaan. Siinä tulee se adrenaliinipiikki, mutta taitaa tulla myös endorfiinisykäys samalla, aivan todella siistiä.
 
Takaisin
Ylös