Liikennevirasto: Helsingin ratapihan liikenteenohjausjärjestelmä uusittava

Liittynyt
31 Tammikuu 2006
Viestit
2,686
Joku nörtimpi voi tarkentaa, mutta ilmeisesti tarkoitus on laittaa kulunvalvonta uusiksi ja samalla tehdä muutakin remonttia. Hyvä homma.
Liikennevirasto sanoi:
Etelä-Suomen ja Helsingin ratapihan liikenteenohjausjärjestelmissä on kuluneen vuoden aikana ollut runsaasti ongelmia. Tämän vuoksi Liikennevirasto käynnisti toukokuussa selvitystyön Helsingin alueen rautateiden liikenteenohjausjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta ja uusimisesta.

Selvitystyön päätavoitteena oli turvata nykyisten järjestelmien toimivuus niiden uusimiseen saakka, selvittää Helsingin ratapihan liikenteenohjausjärjestelmän uusiminen sekä arvioida Helsingin alueen järjestelmäkokonaisuuden tila ja tulevaisuus.

Liikenneviraston selvitystyössä arvioitiin nykyjärjestelmien luotettavuutta sekä niiden korjausten tarvetta ja aikataulua. Työssä määriteltiin myös ratapihan liikenteenohjauksessa käytettävän järjestelmän uusimishankkeen laajuus ja alustava toteutusaikataulu. Selvitystyö valmistui joulukuun alussa.

Tehostettua kunnossapitoa liikenteenohjausjärjestelmän uusimiseen saakka

Helsingin ratapihan liikenteenohjausjärjestelmän uusiminen kestää useita vuosia: tavoiteaika on noin 10 vuotta. Järjestelmän uusimisen edellytyksenä on Ilmala–Pasila–Helsinki-rataosuuden nykyaikaisen liikenteenhoitomallin ja sitä tukevan raiteistokaavion laatiminen. Tavoitteena on, että liikenteenhoitomalli on operaattorista riippumaton ja tukee osaltaan rautatieliikenteen avautumista kilpailulle.

Helsingin ratapihan liikenteenohjausjärjestelmän uusimisen ja uuden raiteistokaavion kokonaisrahoitustarve on noin 100 miljoonaa euroa.

Helsingin alueen liikenteenohjaus-, sähköradan kaukokäyttö- ja turvalaitejärjestelmien käytettävyys on varmistettava systemaattisella kunnossapito-ohjelmalla niiden uusimiseen saakka. Lisärahoitustarve on neljänä ensimmäisenä vuonna noin miljoona euroa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 10 % lisäystä Helsingin alueen kunnossapitoon nykyiseen verrattuna.

Ohjausryhmä liikenteenohjausta ja kunnossapitoa varten

Liikennevirasto perustaa ohjausryhmän, joka käsittelee säännöllisesti rautatieliikenteen kokonaisuutta (liikenteenohjausta ja kunnossapitoa) kaikkien rautatieyritysten ja radanpidosta vastaavien urakoitsijoiden edustajien kanssa.

Rautatieliikenteessä on lisäksi otettava käyttöön rautatieliikenteen häiriötilanteiden ja muiden
poikkeamien hallintajärjestelmä. Liikennevirasto käynnistää toimenpiteet järjestelmän
toteuttamiseksi vuonna 2011.

Pisara-radan rakentamisella olisi merkittävät vaikutukset koko maan rautatieliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden parantamisessa. Tämä korostuu erityisesti Helsingin ratapihan toimivuudessa, kun sen kaikki raiteet päättyvät tällä hetkellä asemalle.

Lisätietoja:
selvitysmies Petri Rönneikkö, Liikennevirasto, p. 020 637 3676.

Selvitys on kokonaisuudessaan ladattavissa http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut...eiden_ liikenteenohjausjarjestelmista_web.pdf.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/uutiset/2010/1112_2010/20101210_selvitys
 
Joku nörtimpi voi tarkentaa, mutta ilmeisesti tarkoitus on laittaa kulunvalvonta uusiksi ja samalla tehdä muutakin remonttia. Hyvä homma.

Ilmeisesti tarkoitus on laittaa uusiksi vanha releasetinlaite, ja vissiin siihen liittyvä junanumeroautomatiikka. Asetinlaite on siis se laitekokonaisuus, joka muodostaa kulkutiet ja varmistaa niiden turvallisuuden. Vanha järjestelmä toimii toisinaan kankeasti: asetinlaitemiesten ohjauskäskyt eivät mene aina perille, junan mentyä raideosuudet eivät automaattisesti vapaudu seuraavaa kulkutietä varten, yms. "pientä" vikaa. Puhumattakaan siitä, että koko järjestelmä silloin tällöin "kaatuu".
 
Kuullostaa erittäin hyvältä, mutta minkälainen kaaos siitä tulee, kun sitä ruetaan purkamaan ja uusimaan? Toivottavasti se ei osu ainakaan talveen.
 
Temen linkissä mainitaan seuraavaa:"Järjestelmän uusimisen edellytyksenä on Ilmala–Pasila–Helsinki-rataosuuden nykyaikaisen liikenteenhoitomallin ja sitä tukevan raiteistokaavion laatiminen." Ymmärränkö minä tämän oikein: tarkoitus olisi myös miettiä raidekujat uusiksi esimerkiksi siten kuin Antero joku aika sitten Pisara-ketjussa esitti?
 
Temen linkissä mainitaan seuraavaa:"Järjestelmän uusimisen edellytyksenä on Ilmala–Pasila–Helsinki-rataosuuden nykyaikaisen liikenteenhoitomallin ja sitä tukevan raiteistokaavion laatiminen." Ymmärränkö minä tämän oikein: tarkoitus olisi myös miettiä raidekujat uusiksi esimerkiksi siten kuin Antero joku aika sitten Pisara-ketjussa esitti?
Ainakin ohjausvaunuja ehdotetaan, sivu 4:
Junakaluston ohjausvaunun käyttömahdollisuuden selvittäminen käynnistetään välittömästi yhteistyössä VR:n kanssa. Tavoitteena on, että kaluston vaihtoliikenne Helsingin ja Ilmalan välillä vähenee olennaisesti. Samaan aikaan selvitetään myös kaksikerroksisen lähiliikennekaluston käytön edellytykset yhteistyössä VR:n ja HSL:n kanssa.
Selvitysmies myös esittää jatkossa selvitettäväksi, sivu 28:
1. Varikkotoimintojen sijainnin muuttaminen, kehäradan myötä pois Ilmalasta joko kokonaan uuteen paikkaan tai toimintojen hajauttaminen: (esim. Turku, Oulu, Kouvola).
2. Mikäli varikkoa ei siirretä pikaisesti pois Ilmalasta, tulee sinne rakentaa lähiliikenteen huoltoliikennettä varten erilliset raiteet sekä ranta- että pääradalta molemmista kulkusuunnista Hakamäentien pohjoispuolelta rakennettavia siltoja pitkin.
3. Helsingin ratapihan sulkeminen liikenteeltä arkiöisin esim. klo 02-04 väliseksi ajaksi kunnossapidon tarpeita ajatellen tulee selvittää.
 
Ainakin ohjausvaunuja ehdotetaan, sivu 4:

Hyvä hyvä. Mutta tuota kaksikerroksisia lähijunia en ymmärrä. Miten se liittyy asiaan? Millä suunnalla kapasiteetti on niin kortilla, että lisää tilaa ei saada enää junia pidentämällä? Ongelmahan ei ole maksimipituiset junat, vaan tarve lyhentää niitä hiljaiseen liikenteeseen ja taas takaisin pitkiksi.
 
Hyvä hyvä. Mutta tuota kaksikerroksisia lähijunia en ymmärrä. Miten se liittyy asiaan? Millä suunnalla kapasiteetti on niin kortilla, että lisää tilaa ei saada enää junia pidentämällä? Ongelmahan ei ole maksimipituiset junat, vaan tarve lyhentää niitä hiljaiseen liikenteeseen ja taas takaisin pitkiksi.

Helsingin pussinperäasemalla ja Pasilassa kaksikerrosvaunut lyhentävät junia ja tasaavat kuormitusta. Nythän Helsingissä ensimmäiset vaunut täyttyvät usein äärimmilleen ja kauempana on tilaa.

Kaksikerrosvaunut eivät taida myöskään olla kovin kalliita matkustajapaikkaa kohti.
 
Helsingin pussinperäasemalla ja Pasilassa kaksikerrosvaunut lyhentävät junia ja tasaavat kuormitusta. Nythän Helsingissä ensimmäiset vaunut täyttyvät usein äärimmilleen ja kauempana on tilaa.

Kaksikerrosvaunut eivät taida myöskään olla kovin kalliita matkustajapaikkaa kohti.

Flirttejä on tulossa vielä 29 nykyisten kolmen lisäksi. Jos ne korvaavat vähitellen 50 pienempää Sm1-yksikköä ja liikenne jonkin verran laajenee nykyisestä, niin vielä ei näyttäisi olevan kovin suurta kaksikerrosjunien mentävää aukkoa. Vai onko tuossa puhe Sm2-sarjan korvaamisesta? Tietty Flirtitkin varmaan auttavat kuorman tasaamisessa, kuin pidempi matkustamo on läpikäveltävä.
 
Hyvä hyvä. Mutta tuota kaksikerroksisia lähijunia en ymmärrä. Miten se liittyy asiaan? Millä suunnalla kapasiteetti on niin kortilla, että lisää tilaa ei saada enää junia pidentämällä? Ongelmahan ei ole maksimipituiset junat, vaan tarve lyhentää niitä hiljaiseen liikenteeseen ja taas takaisin pitkiksi.

Mieleen tulee lähinnä R- ja H-junat. Käsittääkseni kapasiteetti on tiukilla Järvenpään ja Hyvinkään suunnilta ruuhka-aikaan, eikä vuoroja voi oikein lisätä ilman kalliita ratainvestointeja. Eikä esimerkiksi lentokenttärata taikka lisäraide valmistu ihan hetkessä. Sitä paitsi mahdollisesti myöhemmin tehtävä lentokenttärata voisi tehdä nopeammin valmistuvan lisäraiteen tarpeettomaksi.

Toisekseen, kuten Petteri totesi, kyseinen kalusto on ihan kelpo tavaraa ns. normaaleissakin liikenneolosuhteissa, eikä mikään viimeinen hätäkeino. Kesälomareissulla Saksassa näki, että kaksikerroksiset paikallisjunat (regio) olivat hyvinkin suosittuja, tyypillisesti vain muutaman vaunun junina. Paikallisliikenteessä en muuta kalustoa itse asiassa edes nähnyt poislukien kiskobussit ja Berliinin S-bahn -junat.
 
Hyvä hyvä. Mutta tuota kaksikerroksisia lähijunia en ymmärrä. Miten se liittyy asiaan? Millä suunnalla kapasiteetti on niin kortilla, että lisää tilaa ei saada enää junia pidentämällä? Ongelmahan ei ole maksimipituiset junat, vaan tarve lyhentää niitä hiljaiseen liikenteeseen ja taas takaisin pitkiksi.
Olisiko kustannuskysymys niinkuin Petteri mainitsi? Eli jotenkin niin että kaksikerrosvaunuja voidaan ajaa ruuhkakysynnän mukaan paremmin pitkin päivää, jolloin myös tarve kalustojärjestelyille vähenee.

Minua muuten kiinnostaisi nähdä jonkinlainen kokonaistaloudellinen tarkastelu niistä junien pidentämisistä ja pätkimisistä kesken päivää. Eli säästyykö tuossa ihan oikeasti niin paljon liikennöintikustannuksia että se on tuon syödyn kapasiteetin, häiröherkkyyden ja vaadittavan työn arvoista? Mukaanlukien varikon viemä tila.

Mihin liittyen, tuo Ilmalan varikon siirto on kyllä hurja idea. Sinne on juuri on investoitu 160 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä jotka tuskin haluavat lähteä vaikkapa Kouvolaan heti miten on toista tuhatta. Tonttimaallakiin on tietenkin arvo, mutta kun se on vanha kaatopaikka.

Sen sijaan tuo ajatus silloista ratapihalle kaupunkiradoille kummastaskin suunnasta kuulostaa todennäköisemmältä. Saisikohan tuolla samalla tehtyä laiturin yli vaihdon kaupunkiratojen välillä?
 
Helsingin kaikki laituriraiteet lyhenevät ensi kesän jälkeen uusien turvapuskinten asentamisen tähden. Puskimet vievät enemmän tilaa kuin vanhat.

Tiukassa tilanteessa raiteiden käyttöpituus lyhenee yhden vaunun verran. Etenkin pitkien kotimaisten ja kansainvälisten yöjunien kohdalla Helsinkiin ei enää mahdu muuten lailliset pituusmitat täyttävät junat. Eli "viimeinen" vaunu jätetään pois.
 
Helsingin kaikki laituriraiteet lyhenevät ensi kesän jälkeen uusien turvapuskinten asentamisen tähden. Puskimet vievät enemmän tilaa kuin vanhat.

Tiukassa tilanteessa raiteiden käyttöpituus lyhenee yhden vaunun verran. Etenkin pitkien kotimaisten ja kansainvälisten yöjunien kohdalla Helsinkiin ei enää mahdu muuten lailliset pituusmitat täyttävät junat. Eli "viimeinen" vaunu jätetään pois.

Olisiko ideaa jättää yksi raide pidemmäksi kuin muut juuri jos sattuisi tarvitsemaan noita pitkiä kansainvälisiä ja kotimaisia sesonkiajan yöjunia varten? Poikittaislaituria voisi jyrsiä sen raiteen edestä että se turvapuskin mahtuu, ainakin kymmenkunta metriä lisää pituutta saataisiin siten.

t. Rainer
 
raiteiden käyttöpituus lyhenee yhden vaunun verran

Anteeksi mitä? On turvallisuus"ajattelu" kyllä hieman lähtenyt lapasesta, kun täytyy lyhentää raiteen hyötypituutta ja lisätä matkustajien kävelymatkaa. Viimetalivinen onnettomuus ei johtunut turvajärjestelmien puutteista, vaan niiden ohittamisesta (jarrujen avaus).

Eiköhän olisi turvallisempaa lopettaa koko liikenne, niin mitään ei sattuisi.
 
Mieleen tulee lähinnä R- ja H-junat. Käsittääkseni kapasiteetti on tiukilla Järvenpään ja Hyvinkään suunnilta ruuhka-aikaan, eikä vuoroja voi oikein lisätä ilman kalliita ratainvestointeja.

Kaksikerrosjunien käyttöä olisi kuitenkin tarkoitus selvittää VR:n ja HSL:n kesken, joten ne eivät olisi tulossa LVM:n tilaamiin juniin. En ymmärrä, mihin HSL tarvitsee näitä junia jo tilattujen Sm5:en lisäksi.
 
Takaisin
Ylös