Viestiketju: Junista on tulossa vitsi

Itse jäin ihmettelemään Hesarin jutun paikallisjunien myöhästelystä luettuani, että mihin ihmeen logiikkaan perustuu laki, jonka mukaan myöhästyneistä kaukojunamatkoista operaattori on velvollinen maksamaan korvausta, mutta paikallisjunamatkoista ei? Luulisi, että paikallisjunan matkustajat ovat työn kannalta oleellisella matkalla vähintään yhtä todennäköisesti kuin kaukojunan ja Helsingin seudun liikenteessä matkat ja myöhästymisetkin voivat olla yhtä pitkiä kuin kaukoliikenteessä.

Olin jouluaaton aattona junassa, joka myöhästyi puolitoista tuntia. Pistin korvaushakemuksen menemään webbilomakkeella samana päivänä. Vielä ei ole kuulunut vastausta. Liekö jonkin verran ruuhkaa hakemusten käsittelyssä.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Itse jäin ihmettelemään ... että mihin ihmeen logiikkaan perustuu laki, jonka mukaan myöhästyneistä kaukojunamatkoista operaattori on velvollinen maksamaan korvausta, mutta paikallisjunamatkoista ei?

Mihin ihmeen logiikkaan perustuu ylipäätänsä se, että kaukojunat ovat jotenkin tärkeämpiä kuin paikallisjunat? Monopolimallissahan molempia operoiva sama operaattori päättää, mitkä junat se asettaa etusijalle jo aikataulusuunnittelusta lähtien. Sen vuoksi kaukojunat ajetaan perille Helsinkiin, paikallisjunat jäävät Töölönlahden ja Kaisaniemen asemille. Ja kun tulee ongelmia, paikallisjunat väistävät tai niiden vuoroja vähennetään, jotta kaukojunat pääsevät menemään.

Suomessa se logiikka on tietenkin siinä, että ainoa operaattori on kiinnostunut kaukojunista, joten tietenkin se määrittelee kaukoliikenteen tärkeämmäksi. Silloin on sopivaa, ettei paikallisjunien sekoiluista tarvitse maksaa mitään. Kysymys ei ole siitä, että yksittäinen korvaussumma on pieni, vaan siitä, että korvausvelvoitteita syntyy niin suuri määrä, että niiden käsittely on ylivoimaista ja tulee paljon kalliimmaksi kuin itse korvaukset.

Jos Suomessa olisi avoin rataverkko ja enemmän kuin yksi operaattori, asetelma olisi oikeudenmukainen myös matkustajien kannalta. Ei ole mitään perustetta määritellä, että pienemmän määrän matkustajia kuljettavat kaukojunat olisivat etusijalla ratakapasiteetin jaossa myös häiriötilanteissa. Oikea periaate on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan se, joka ei ole käyttänyt varaamaansa ajankohtaa, odottaa seuraavaa vapaata aikaväliä sen jälkeen, kun aikataulussa kulkeva liikenne on mennyt ensin.

Antero

Töissä kuultua: VR - Illaksi kotiin

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mihin ihmeen logiikkaan perustuu ylipäätänsä se, että kaukojunat ovat jotenkin tärkeämpiä kuin paikallisjunat? Monopolimallissahan molempia operoiva sama operaattori päättää, mitkä junat se asettaa etusijalle jo aikataulusuunnittelusta lähtien.

Niin. Ehkä se johtuu siitä että Helsingin lähiliikenteen tilaaja on HSL ja että HSL ei ole vahtinut intressejään riittävästi?

Mielestäni, jos VR ei pysty toimittamaan lähimainkaan sitä mitä HSL on tilannut, pitäisi jokainen ajamatta jäänyt junat hyvittää HSL:lle.

HSL:n velvollisuus taas on, jos junat takkuilevat, pyrkiä järjestämään korvaavaa liikennettä. Ei se homma saa jatkua sellaisena että junilla matkustavat jätetään tuuliajolle.

Asemilla ja junissa pitäisi myös kuuluttaa ja tiedottaa että mitkä mahdolliset korvaavat bussiyhteydet lähtevät miltäkin asemalta jos junat eivät kulje. HSL:n ja VR:n pitäisi keskenään sopia kuka hoitaa infon poikkeustilanteissa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mielestäni, jos VR ei pysty toimittamaan lähimainkaan sitä mitä HSL on tilannut, pitäisi jokainen ajamatta jäänyt junat hyvittää HSL:lle.

Eikös se näin ole jo nyt? Ja juurikin sen takia ongelmat kasautuvat, kun yksittäisen vuoron peruutuksen sijaan ajatetaan väkisin kaikki. Yksittäisen junan peruutus normalisoisi tilanteen, ja jos myöhästyminen olisi ennen sitä 10 min luokkaa, ei matkustaja edes huomaisi mitään. Nykyään kuitenkin ajatetaan väkisin kaikki junat, jotka menevät sitten 5-10 min myöhässä ruuhka-ajan loppuun saakka.

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Eikös se näin ole jo nyt? Ja juurikin sen takia ongelmat kasautuvat, kun yksittäisen vuoron peruutuksen sijaan ajatetaan väkisin kaikki. Yksittäisen junan peruutus normalisoisi tilanteen, ja jos myöhästyminen olisi ennen sitä 10 min luokkaa, ei matkustaja edes huomaisi mitään. Nykyään kuitenkin ajatetaan väkisin kaikki junat, jotka menevät sitten 5-10 min myöhässä ruuhka-ajan loppuun saakka.

Olen joskus , viime talvena vissiin, lukenut että sanktiomaksut jotka VR joutuu hyvittämään ajamattomista tai kovin paljon myöhässä kulkevista junista ovat hyvin pienet eivätkä mitenkään suhteessa oikeisiin kustannuksiin.

Koko soppari pitäisi neuvotella sellaiseksi että hyvitys todella tuntuu operaattorin selkänahassa. Silloin ei myöskään operaattori voi luvata liikoja. Voi olla että se merkitsee sitä että operaattori ei pysty lupaamaan sellaista palvelutasoa kuin VR lupaa nyt, eli vuorovälit pitenevät, mutta kokonaishinnan on oltava silloin halvempi, ja HSL:n pitäisi kompensoida junavuorojen väheneminen laittamalla rinnan junien kanssa kulkemaan riiittävästi busseja.

Pitkällä tähtäyksellä HSL:n pitäisi saada koko homma kokonaan tai ainakin osittain kilpailutettua esim niin että uusien Junakalusto Oy:n junien osalta saisi itse valita kuka hoitaa kunnossapidon ja varikkotoiminnot.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut teme

Töissä kuultua: VR - Illaksi kotiin

Idea tuottavuusohjelman aloitelaatikkoon: valtionyhtiöt voisivat käyttää kaikki samaa mainoslausetta.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ei ole mitään perustetta määritellä, että pienemmän määrän matkustajia kuljettavat kaukojunat olisivat etusijalla ratakapasiteetin jaossa myös häiriötilanteissa.
Antero

Tarkoitatko, että Helsinkiin saapuvassa tai sieltä lähtevässä kaukojunassa on (keskimäärin) vähemmän matkustajia kuin vastaavasti kulkevassa lähijunassa?

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Tarkoitatko, että Helsinkiin saapuvassa tai sieltä lähtevässä kaukojunassa on (keskimäärin) vähemmän matkustajia kuin vastaavasti kulkevassa lähijunassa?

En tarkoita yksittäisiä junia vaan kaukojunia ja paikallisjunia kokonaisuutena. Helsingin paikallisjunaliikenteessä on yli 40 mijoonaa vuosittaista matkaa, Helsinkiin suuntautuvassa kaukojunaliikenteessä noin 6 miljoonaa matkaa. Minulle on aika selvä, kumpi näistä on merkittävämpää liikennettä. Mutta VR-Yhtymän priorisointi menee toisin päin kuin minulla.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Olen joskus , viime talvena vissiin, lukenut että sanktiomaksut jotka VR joutuu hyvittämään ajamattomista tai kovin paljon myöhässä kulkevista junista ovat hyvin pienet eivätkä mitenkään suhteessa oikeisiin kustannuksiin.

Koko soppari pitäisi neuvotella sellaiseksi että hyvitys todella tuntuu operaattorin selkänahassa. Silloin ei myöskään operaattori voi luvata liikoja. Voi olla että se merkitsee sitä että operaattori ei pysty lupaamaan sellaista palvelutasoa kuin VR lupaa nyt, eli vuorovälit pitenevät, mutta kokonaishinnan on oltava silloin halvempi, ja HSL:n pitäisi kompensoida junavuorojen väheneminen laittamalla rinnan junien kanssa kulkemaan riiittävästi busseja.

Olisikohan sopimusneuvotteluissa HSL:n kannalta suurin ongelma se, että junia ei voi operoiden kuin VR. Eli neuvottelupöytään käydessä vaihtoehdot on ostaa junat VR:n sanelemilla ehdoilla tai jättää junat kokonaan ajamatta.

Kaukoliikenteessä tilaaja (LVM) edustaa käytännössä myös VR:n omistajaa, jolloin omistajaohjauskin on helpompaa (ainakin jos niin halutaan).

Viimeksi kun junalla matkustin olin tekemässä yksinkertaista matkaa - Tikkurilasta Pasilaan, arki-iltana.
Tilanne 21:45, kun saavuin:
IC-juna lähti 21.43
N-juna lähtee 21.45
H-juna lähtee 21.58
N-juna lähtee 22.00
Z-juna lähtee 22.05

Lopputulos:
IC-juna lähti 22.00
N-juna lähti 21.57
H-juna lähti 22.04
N-juna lähti 22.03
Z-juna lähti 22.08

Kaikki junat siis myöhässä. Ensin olin mennyt N-junalle, kunnes näyttöön ilmestyy että se saapuukin 21.51. Siirryn IC-junaa odottamaan, jonka huomaan olevan vielä saapumatta. Lähtö lykkääntyy ja lykkääntyy, N-junallekin lisääntyi 5 minuuttia. Päätin odottaa ja katsoa, saapuuko yksikään ajallaan, kun ei ollut kiire. Eipä oikeastaan, lähdin sitten Z-junalla, joka saapui samaa aikaa Pasilaan kuin 2. N-juna.