Junista on tulossa vitsi

Lähiliikenne on ilmeisesti tuottavampaa kuin kaukoliikenne, näin olen käsittänyt. Vr ei julkaise erittelelyjä.

Lähiliikenteellä on ainakin edellytykset olla erittäin hyvin tuottavaa operaattorille, kun HSL tilaajana maksaa siitä. Ei voi kilpailuttaa eikä VR:n tarvitse avata kustannuksiaan tarkemmin kun sanoo vain että tuossa taitetulla paperilla on kirjoitettuna luku, ottakaa tai jättäkää. (Tässä kohden puhaltaa aurinkolasiensa alta sikarinsavua suljettuihin kaihtimiin päin, joiden takaa kajastaa valo. Hevosenpäitä ei ole näkyvissä kun muitakin keinoja löytyy tehdä tarjous josta ei voi kieltäytyä.)

Yhteiskunnan ja veronmaksajan näkökulmasta lähiliikenteen kokonaiskustannus luonnollisesti käsittää sen mitä HSL maksaa siitä tilaajana. Eli mitä enemmän voittoa VR tekee lähiliikenteen operoinnilla, sen enemmän veronmaksaja maksaa.
 

IS sanoi:
"...liikenneviraston johtaja Petri Rönneikkö ei kuitenkaan pidä laitteen käyttöikää poikkeuksellisen pitkänä. Laite on vuodelta 1975.

Nämä ovat hyvin pitkäikäisiä, jopa 50–60 vuotta. Saksassa ja Sveitsissä on käytössä huomattavasti vanhempiakin laitteita. Tämä on perinteistä ja toimivaa tekniikkaa - siihen en ota kantaa, onko se vanhentunutta vai modernia."
"Asetinlaite" taitaa siis olla vain yksi uusi tekosyy selityksien valtameressä. Viimeaikaiset ratkaisumallit ovat kaikki sellaisia, että jos heti ryhdyttäisiin hankkeisiin, valmista olisi joskus 2020-luvulla tai myöhemmin. Ei tänä tai ensi talvenakaan...
 
"Asetinlaite" taitaa siis olla vain yksi uusi tekosyy selityksien valtameressä. Viimeaikaiset ratkaisumallit ovat kaikki sellaisia, että jos heti ryhdyttäisiin hankkeisiin, valmista olisi joskus 2020-luvulla tai myöhemmin. Ei tänä tai ensi talvenakaan...

Radanpidosta en tiedä yhtään mitään, mutta maallikko kuvittelisi, että vanhan ohjauselektroniikan voisi vaihtaa aika paljon nopeamminkin. Ratapihan vaihteiden remppaaminen ja uusien rakentaminen on tietysti isompi juttu.

Ylen A-talkissa ministeri Vehviläinen sanoi, että hän ei tiennyt vehkeen uusimistarpeesta ennen uusimpia selvityksiä, kun uusimista ei ole hänelle esitelty. Eli RHK/Liikennevirasto ei ole pitänyt asiaa tärkeysjärjestyksessä korkealla, kun se on ollut ylläpitorahojen joukossa. Nyt siitä ollaan kuulemma tekemässä erillinen hanke.
 
Tässä tunnutaan minusta unohtavan se, että ihmisiä asuu muuallakin kuin HSL- alueella. Olisi kurja odottaa vaikkapa Tampereella junaa, ja sitten kuulutetaan "Juna Helsinkiin on peruttu siksi että VR asetti helsinkiläiset kaikkien muiden suomalaisten edelle" :cry:

Tulee muistaa että kaukoliikenne on ehkä hitusen tärkeämpää kuin hesalaisten työmatkat. Varsinkin kuin HSL- alueen ihmisten työmatka tuskin kariutuu siihen että juna ei tule, koska busseja kulkee vilisemällä joka asemalta.
 
Tässä tunnutaan minusta unohtavan se, että ihmisiä asuu muuallakin kuin HSL- alueella. Olisi kurja odottaa vaikkapa Tampereella junaa, ja sitten kuulutetaan "Juna Helsinkiin on peruttu siksi että VR asetti helsinkiläiset kaikkien muiden suomalaisten edelle" :cry:

En nyt ole ihan varma mihin tämän on tarkoitus viitata, mutta jos Helsingin ratapihan asetinlaitteesta puhutaan, niin sen toiminnasta riippuu kyllä koko Suomen liikenne, kuten on saatu havaita.
 
Tulee muistaa että kaukoliikenne on ehkä hitusen tärkeämpää kuin hesalaisten työmatkat. Varsinkin kuin HSL- alueen ihmisten työmatka tuskin kariutuu siihen että juna ei tule, koska busseja kulkee vilisemällä joka asemalta.

Eiköhän ole niin, että se juna jota sattuu itse odottamaan, on se kaikista tärkein:smile: Olipa sitten pikuri tai lähijuna.
 
En nyt ole ihan varma mihin tämän on tarkoitus viitata, mutta jos Helsingin ratapihan asetinlaitteesta puhutaan, niin sen toiminnasta riippuu kyllä koko Suomen liikenne, kuten on saatu havaita.

Ihan yleinen vastaus tässä ketjussa puhuttuihin asioihin. Tarkoitan sitä että kyllä se kaukojuna saa mennä ensin ja sitten vasta paikallisjunat.
Eli kyllä VR tekee oikein pitäessään kaukoliikennettä lähiliikennettä tärkeämpänä. HSL- alueen asukas kerkiää odottamaan seuraavaa bussia tai junaa sen 10-20 minuuttia mutta Turkulainen tai Tampereleinen tai muu joutuu odottamaan tunnin tai ennemmän, jos juna perutaan.
 
Viimeksi muokattu:
->Kiireisiä matkustajia löytyy joka junaan ja liikenteen priorisointi muin perustein kuin että kuinka ongelma selviää nopeiten, on väärin. Ts. junia ei pitäisi priorisoida sen perusteella ovatko ne lähi- vai kaukojunia, mikä on VR:lle hyvää bisnestä, kuinka paljon matkustajia liikkuu milläkin junalla jne. Tuollaisten perusteiden etsiminen on turhaa. Jos ongelmien selviämisen kannalta on yhdentekevää, mitä junia priorisoidaan, niin yksinkertaisesti silloin se juna odottaa joka on myöhässä. Niin systeemi tulee toimimaan sitten kun liikenne avataan kilpailulle. Junilla on omat vuoronsa ja jos ne myöhästyvät siitä, ne odottavat seuraavaa vapaata vuoroa
 
VR:nhän pitää juuri panostaa lähijuniin koska niiden asiakkaat voivat äänestää jaloillaan menemällä busseihin, kun pikajunien asiakkaat joutuvat tyytyä siihen, että se juna tulee 20 minuuttia myöhässä:)
 
Radanpidosta en tiedä yhtään mitään, mutta maallikko kuvittelisi, että vanhan ohjauselektroniikan voisi vaihtaa aika paljon nopeamminkin. Ratapihan vaihteiden remppaaminen ja uusien rakentaminen on tietysti isompi juttu.

Liikenneviraston selvityksen perusteella ohjauselektroniikan vaihtaminen ei kuitenkaan riitä. Puutteita on kokonaisuudessa. Vaihdekujien ja vaihteiden fyysisen sijoittelun lisäksi ilmeisesti yhteyskaapeloinnit ovat heikossa hapessa. Selvityksessä ehdotetaan myös nopeita toimenpiteitä, joiden pitäisi vähentää vikoja.

Merkittävä vika asetinlaitteessa on ilmeisesti junannumeroautomatiikan toimimattomuus, jota on jatkunut jo jonkin aikaa. Häiriöt kumuloituvat nopeasti, kun automaattia yritetään poikkeustilanteissa korvata käsitöinä. Ymmärtääkseni uuden kauko-ohjausjärjestelmän pitäisi kuitenkin lähiaikoina korvata junannumeroautomatiikka. Jos näin käy, ongelmien pitäisi vähentyä. Nykyinen asetinlaite ei tosin senkään jälkeen ilmeisesti pysty ottamaan komentoja vastaan kovin nopeasti, mikä on nykyisillä junamäärillä kiistaton ongelma.

Tuo Liikenneviraston selvitys vaikuttaa minusta pääosin huolellisesti taustoitetulta, joten pitäisin sen johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia hyvänä lähtökohtana. Pikaparannusten jälkeen uusittaisiin silloin mainittu sadan miljoonan kokonaisuus, jolla saadaan myös raiteiston toimivuutta parannettua. Töistä tulee joka tapauksessa häiriöitä, joten yritetään tehdä ne kerralla hyvin. Silloin täytyy tosin ensin tietää aiotaanko Pisara toteuttaa vai ei, jotta suunnittelu voidaan tehdä loppuun.
 
Kirjoitetaan kuvitteellinen asetuslaitteen historia: Vuosiluvut kuvitteellisia. Noin vuonna 1972 päätettiin hankkia Helsingin ratapihalle uusi asetuslaite, junayksiköiden määrät olivat silloin nykyiseen verrattuna ehkä 1/3 osa. Järjestelmään otettiin vielä mukavasti kasvunvaraakin.

Sen jälkeen ratajärjestelyjä on muutettiin. Ensin (1980) meni ihan hyvin, ensimmäiset muutokset mahtuivat hyvin asetinlaitteen logiikkaan. Järjestelmä monimutkaistui. Taas muutoksia(1985), vielä hyvin menee. Lisää säätöä(1990) Isoja muutoksia(1995), järjestelmää pitää laajentaa, vielä toimii, mutta pieniä päänsärkyjä jo on.

Vuonna 1995 asetinlaitejärjestelmän toimittaja lopettaa vastaavien laitteiden toimitukset ja tekninen tuki heikkenee. Vuonna 2003 viimeinen henkilö, joka oli itse ollut mukana käyttöönottamassa ja rakennuttamassa järjestelmää jää eläkkeelle. Vuonna 2005 järjestelmää laajennetaan yhä ja ongelmat lisääntyvät. Junavuoroja lisätään yhä ja tulee talvi. Järjestelmä on liikenteeseen hidas.

Huomataan, että elintärkeän järjestelmän dokumentointi on jossain määrin puutteellista, kytkennät eivät joka puolella ratapihaa mene niinkuin on oletettu. Eri puolilla löytyy vähän kyseenalaisia logiikoita. Yhden kytkennän muuttaminen vaikuttaa yllättävästi muualla. Järjestelmästä on tullut erittäin vaikeasti hallittava ja äärimmäisen monimutkainen. Kukaan ei halua tehdä mitään muutoksia siihen, ettei se mene entistä pahemmin sekaisin. Järjestelmän pitää toimia 24 tuntia vuorokaudessa ja mitään testimahdollisuuksia tai liikenteellistä pelivaraa muutoksille ei ole.

Tämä on siis fiktiota.
 
Tulee muistaa että kaukoliikenne on ehkä hitusen tärkeämpää kuin hesalaisten työmatkat. Varsinkin kuin HSL- alueen ihmisten työmatka tuskin kariutuu siihen että juna ei tule, koska busseja kulkee vilisemällä joka asemalta.

VR:nhän pitää juuri panostaa lähijuniin koska niiden asiakkaat voivat äänestää jaloillaan menemällä busseihin, kun pikajunien asiakkaat joutuvat tyytyä siihen, että se juna tulee 20 minuuttia myöhässä:)
Tästä on omakohtaisia kokemuksia. Kun HSL-alueen lähiliikenteessä on pahoja ongelmia ja junat eivät kuljekaan, vaihtoehdoksi voisi tosiaan ottaa bussin. Ongelma on ainakin täällä Koivukylässä se, että vaikka niitä busseja kulkee Koivukylän aseman ohitse melko tiheään tahtiin (Vantaan sisäiset linjat 52, 53, 71, 72, 77 ja 87 sekä seutulinjat 623, 732 ja 973), niin suosituimpaan suuntaan eli Helsingin keskustaan niistä menee vain 623 sekä 732. Kun jopa kolmesta Sm-yksiköstä koostuva K-juna jättää saapumatta, niin 623:een sekä 732:een riittää matkustajia enemmän kuin tarpeeksi. Olen joskus noissa ongelmatilanteissa kokeillut yhdistelmiä v52+613 sekä v77+613, mutta kuinka moni junankäyttäjä rupeaa tutkimaan Vantaan aikataulukirjaa välttääkseen jo muutenkin täydet 623:n ja 732:n?
 
Takaisin
Ylös