Junamatkustamisen kovat hinnat

Antero Alku sanoi:
Eihän tämä mitään uutta olisi. Kulosaaren raitiotien vaunuissa oli erikseen eka luokka. Ne vanhat hyvät ajat...
Klikkaa laajentaaksesi...
Oliko? Minä taas olen kuullut että sisäänkäynnin kummankin puolen osastot olivat samanlaisia paitsi että toinen oli tupakkaosasto. Tietysti HRO:n/HKL:n vaunuihin verrattuna koko vaunu lienee ollut "ykköstä".

Vielä 70-luvulla oli Helsingin-Riihimäen veturivetoisissa ruuhkajunissa 1. lk puuvaunu, mutta täyttä varmuutta ei ole vaadittiinko siinä matkustamisesta 1. luokan lippua.

Helsingin-Hangon viikonloppuhenkilöjunassa oli vielä 80-luvulla 1. luokan vaunu, myöhempinä aikoina se oli teräksinen, mutta se siis ei ollut mikään työmatkajuna.

t. Rainer
 
Siirrytäämpä takaisin nykyaikaan,noin.

Huomenna olen lähdössä Jyväskylään ja hintaa matkalle tulee noin 48e (menopaluu)(lapseltakin).Eli ei sitä kovin paljoa pysty matkustelemaan,ellei halua ihan köyhäksi.
 
Antero Alku sanoi:
Eihän tämä mitään uutta olisi. Kulosaaren raitiotien vaunuissa oli erikseen eka luokka. Ne vanhat hyvät ajat...
Klikkaa laajentaaksesi...
(Kulosaaren) vaunu (Jumbo) oli jaettu kahteen osastoon keskellä olevan käyntisillan molemmin puolin. Isommassa 16 paikan osastossa oli penkit järjestetty kahteen poikittaiseen vastakkain istuttavaan ryhmään, joissa keskikäytävän erottamina oli toisella seinustalla kahden ja toisella yhden istuttavat penkit. Lisäksi lähinnä keskisiltaa oli kummallakin seinustalla yksi pitkittäinen kahden hengen penkki. Pienempi 12 paikan osasto, jossa oli tupakointi sallittu, oli muuten samanlainen kuin suurempi osasto. paitsi että siitä puuttuivat pitkittäispenkit. Penkkien sijasta tila oli liitetty keskisiltaan kuuluviksi seisomapaikoiksi ja tavaratilaksi toisella seinustalla olevine hyllyineen. Tupakointi näissä vaunuissa lienee päättynyt 1940-luvun puolivälissä.
Toivo Niskanen, Raitio 1-1995. Luettavissa myös Verkkolehti Raitiossa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Täällä Oulussa näyttäisi siltä, että pikajunalipun ja taajamajunalipun hintaero on ravintolavaunulisä. Oulu-Kajaani- ja Rovaniemi-Kokkola-väleillä siniharmaista vaunuista koostuvat junat ovat taajamajunia täsmälleen silloin, kun junassa ei ole ravintolavaunua. Sen sijaan esimerkiksi pysähdyspaikkojen ainoa ero taajamajunan ja päiväpikajunan välillä on se, että Turusta tuleva pikajuna ei pysähdy Ruukissa.
 
moxu sanoi:
pitää mennä junaan tiettyyn vaunuun ja ottaa siellä paikka, jonka automatiikka on määrännyt
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ainakaan Oulu-Kajaani-välillä tarvitse. Pikajunissa numerosta riippumatta näyttäisi vaunusta numero 5 löytyvän puolen vaunun verran entistä ykkösluokkaa ravintolavaunun vierestä. Ja tilaa riittää: junien vaunumäärä on ehkä mitoitettu jonkin Kuopion eteläpuolisen matkustajamäärän mukaan.

Oulu-Kajaani-välillä kulkee nykyään matkustajajunia enemmän kuin koskaan ennen: useimpina viikonpäivinä viisi junaa/suunta. Ennen vanhaan meni vain kaksi junaa/suunta, kolmas juna kulki Oulu-Kontiomäki-Joensuu eikä sillä aina ollut jatkoyhteyttä Kontiomäki-Kajaani. Herää kysymys, kuinka kauan nykyinen ylellisyys kestää?
 
Vs: Re: Junamatkustamisen kovat hinnat

R.Silfverberg sanoi:
Karjavaunuluokan eli kolmannen matkustusluokan palauttaminen vanhaan tyyliin ei onnistuisi, koska kansainväliset määräykset kieltävät sen. 3. ja sitä alemmat luokat poistettiin kaikista Euroopan maista v 1956.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä on syynä alempien matkustusluokkien kieltämiseen?
 
Vs: Re: Junamatkustamisen kovat hinnat

Hartsa sanoi:
Mikä on syynä alempien matkustusluokkien kieltämiseen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Haluttiin pois vanhakantaiseta luokkayhteiskunnasta ja parantaa sosiaalisia oloja. 3. (ja 4.) luokka oli monessa eteläisen Euroopan maassa varsinainen karjankuljetusluokka. 3. luokka jäi siirtymäajaksi käyttöön Portugalissa, Turkissa ja Kreikassa, ja entisen Neuvostoliiton alueelta se ei ole näyttänyt poistuneen vieläkään.

t. Rainer
 
Mikä junamatkustamisesta tekee bussimatkaa kalliimpaa?
1. nopeusetu
2. matkustusmukavuus

Vertaillaanpa hieman juna/bussi -matkustamisen hintoja.

Turku-Jyväskylä bussilla, kesto 4:45, hinta 38,40
Turku-Jyväskylä junalla, kesto 3:36, hinta 44,20

Helsinki-Kouvola bussilla, kesto 2:25, hinta 25,20
Helsinki-Kouvola junalla, kesto 1:36, hinta 29,20

Eli kyllä se nopeus korreloi suoraan hinnan kanssa. Nopeusedun lisäksi junassa on mukavampi matkustaa, varsinkin pidempi matka. Kaiken kukkuraksi hintaerot ovat luokkaa 4-6 euroa, eli ei mielestäni merkitsevästi. Jos verrataan ulkomaihin, niin juna on suunnilleen saman verran bussia kalliimpi, samasta syystä. Eli en nyt oikein ymmärrä tätä kovien hintojen ihmettelyä, koska nämä hinnat eivät ole oikeastaan mitään "kovia".

Autolla ajaminen mielletään edulliseksi, kun ei osata huomioida, että polttoainekulut ovat vain osa autoilun kustannuksia. On olemassa autovero, liikennevakuutus, huollot, varaosat, renkaat, yms. Väitän, että autolla ajaminen yksikseen tai jopa kaksikseen tulee kalliimmaksi kuin bussi/juna -matkustaminen. Perhe on sitten jo eri asia, tosin siinäkin tapauksessa alle kouluikäiset muistaakseni pääsevät ilmaiseksi.
 
Murzu sanoi:
Autolla ajaminen mielletään edulliseksi, kun ei osata huomioida, että polttoainekulut ovat vain osa autoilun kustannuksia. On olemassa autovero, liikennevakuutus, huollot, varaosat, renkaat, yms. Väitän, että autolla ajaminen yksikseen tai jopa kaksikseen tulee kalliimmaksi kuin bussi/juna -matkustaminen. Perhe on sitten jo eri asia, tosin siinäkin tapauksessa alle kouluikäiset muistaakseni pääsevät ilmaiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Autolla ajamisen kustannukset ovat aika tyypillisesti muotoa X euroa kuussa + Y euroa kilometri. 20000 euroa maksavalla bensa-autolla kulut ovat suunnilleen 250 euroa kuussa + 0,15 euroa/km. Kun omistaa auton suuri osa autoilun kustannuksista on olemassa riippumatta siitä käytetäänko autoa vai ei.

Jos auto on valmiiksi olemassa, sillä liikkuminen on jo yhden hengen kuormalla suunnilleen samanhintaista kuin junalla ja isommalla porukalla paljon halvempaa. Toisaalta jos vaihtoehtona on, ettei taloudessa ole autoa ensinkään tai se, että käytetään car share palveluja tilanne on erilainen.
 
Mutta, mietitäämpäs minkähintasia autoja keskivertosuomalaisella on. Ei kaikilla oo niin kalliita autoja. Auton kova hankintahinta nostaa heti kustannuksia kun puhutaan joukkoliikenteen puolesta. Eli jos haette 50€ vanhan karvanoppa-corollan ja meette sillä lapinreissulle niin kylläpä on halvempaa ku joukkoliikenteellä Itte esimerkiksi olen paljonki ajellu autoilla, jotka toiset on jo tuominneet paaliin. Ajatelkaas tätä!
 
Mutta millaisia kuluja yli-ikäisen kaluston pitäminen itsessään aiheuttaa? Hankintakulut lähenevät toki nollaa, mutta huoltokustannukset ja ennen kaikkea luotettavuus kärsivät. Vakuuttajatkaan eivät liene kovin huokeita vanhaa käyttöautoa varten verrattuna uuteen, jo puutteellisten turvallisuusominaisuuksien takia.
 
No, ei se paljoo maksa, kun ottaa liikennevakuutuksen. JOS taitoa löytyy, voi ruosteiset helmat hitsata ITSEkin. Kaikilla ei ole kaasupulloja tai hitsauskonetta, mutta kyllä aina joltain tutulta löytyy. Ei se uusi auto sen turvallisempi ole kun kuorma-autoa vasten sen tömäyttää. Motonetista saa helposti kaikkia varaosia.
 
JSL sanoi:
No, ei se paljoo maksa, kun ottaa liikennevakuutuksen. JOS taitoa löytyy, voi ruosteiset helmat hitsata ITSEkin. Kaikilla ei ole kaasupulloja tai hitsauskonetta, mutta kyllä aina joltain tutulta löytyy. Ei se uusi auto sen turvallisempi ole kun kuorma-autoa vasten sen tömäyttää. Motonetista saa helposti kaikkia varaosia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei tarvitse äärimmäisyyksiin mennä autoilun kanssa. Kultainen keskitie on ostaa n 4-5 vuotta vanha auto n 10000 €:lla ja ajaa sillä 3-5 vuotta. Silloin km-kustannukset ovat kaikkein edullisemmat, mutta auto ei kuitenkaan ole mikään pommi joka voi laueta tielle ja jota täyty itse rempata. Itse olen päässtyt sillä tavalla auton koko pitoaikana n 30 sentin km-kustannuksilla.

t. Rainer
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös