Re: 25% osuus ei VR Oy:n ansiota.
Mikko Laaksonen sanoi:
Ei 25% osuus tonnikilometreistä ole VR Oy:n ansiota!
En tätä kiistä. Mutta en silti väittäisi niinkään, että osuus on noinkin suuri VR:stä huolimatta.
On täysin oikea havainto, että rautatiet kuljettavat tässä maassa vain muutamia erikoistuotteita ja raaka-aineita. Tämä ei kuitenkaan ole "VR:n vika", vaan kaikkialla Euroopassa havaittava ilmiö. Esimerkiksi Ruotsissa Tukholmasta Eskilstunan (Jyväskylän kokoluokkaa) suuntaan johtavalla radalla ei kulje tavaraa ollenkaan, sama koskee Nynäshamnin satamakaupunkiin johtavaa rataa pääkaupungin läheisyydessä. "Rantaradan syndroomaa" sairastavat siis myös Ruotsin kaupungistuneimman alueen radat. Näin on siksi, koska tiiviisti asutetuilla alueilla raaka-ainekuljetuksia on suhteessa vähän. Ja Ruotsissa rautateiden osuus tavaraliikenteestä on edelleen, yli 9 vuotta täydellisen liikenteen vapauttamisen jälkeen, Suomen tasolla (25 %), Ruotsin lukua vieläpä vääristää melkoisesti Pohjois-Ruotsin raskas malmiliikenne.
Suomessa tavaraliikenteen vapauttaminen palauttanee radoille muutamia kokojunakuljetuksia, jotka VR on piittaamattomuuttaan saanut radoilta pois. Näin seurataan jälleen Ruotsin esimerkkiä. Rautatiekuljetusten osuus varmasti vähän nousee 25 prosentista, mutta mitään dramaattista muutosta en odottaisi.
R.Silfverberg sanoi:
Esim Sr1-vetureita on 110 kpl, ja kun tiedetään että henkilöliikenteen veturijunat korvataan suuremmassa määrin pendoilla ja muilla moottorivaunuilla ja jäljelläolevat vedetään pääosin Sr2-sarjan vetureilla, niin suuri osa vielä käyttökelpoisista Sr1:istä jouduttaisiin seisottamaan tyhjän panttina, ja se tulee maksamaan. Silloin myyminen tulee varmaan olemaan houkutteleva vaihtoehto.
Sähköistys laajenee lähivuosina oikoradalla, Vuosaaren radalla ja Kainuun radoilla. Siinä yhteydessä sähkövedon osuus kasvaa niin merkittävästi, että pidän hyvin epätodennäköisenä vetokaluston joutumista työttömäksi. Tähän vaikuttaa sekin, ettei Pendolinoja enää aiota hankkia lisää nykyisen 18 junan sarjan lisäksi, ja muut moottorijunahankinnat korvannevat Sm1/2-junat.
Leikkiäkseni ennustajaa sanoisin, että VR:n ideologia romuttaa kaikki käytöstä poistuva tulee kestämään sinne asti, kunnes ensimmäinen yksityinen toimija saa vakiinnutettua asemansa markkinoilla. VR nostaa siten liikenteeseen pääsyn kynnystä, ja pakottaa ensimmäisen tulokkaan mittaviinkin investointeihin. Mutta sen jälkeen, kun ensimmäinen omalla kalustolla toimiva yksityinen toimija on vakiinnuttanut liikenteensä, VR luopunee nykyisestä politiikastaan. Siinä vaiheessa käytettyä kalustoa alkaa nimittäin olla enemmän ja enemmän tarjolla muistakin lähteistä, joten VR ei enää kuitenkaan voi estää uusien tulokkaiden tuloa. Ruotsin kokemukset osoittavat, että usean yhtiön markkinoilla valtiolliset toimijat jopa pyrkivät toimimaan joidenkin yksityisten kanssa yhteistyössä kilpaillakseen muita yksityisiä vastaan. Esimerkiksi valtionyhtiö TGOJ Trafik on Ruotsissa myynyt sekä sähkövetureita, dieselvetureita että moottorijunia yksityisille.
