Turku-Lappeenranta -pikajunayhteys

Liittynyt
11 Maaliskuu 2006
Viestit
292
Mieleeni tuli hiljattain idea junayhteydestä, joka kulkisi Turusta Karjaan-Hyvinkään radan kautta Karjalaan, esim. Lappeenrantaan tai vaikkapa Venäjälle asti. Juna lähtisi Turusta aamulla Ruotsin laivojen tultua, ja päivän aikana ehtii käymään ainakin Lappeenrannassa ja tulla illaksi takaisin vähän ennen Ruotsin laivojen lähtöä. Juna voisi olla pikajuna ainakin aluksi.

Sähköt taitavat tulla Hanko-Hyvinkää -radalle melko pian, niin koko yhteyden voi ajaa sähköllä. Ja jos/kun Rantarataa joskus oikaistaan, juna voisi siirtyä sille radalle, kääntyen Lohjalla kohti Hyvinkäätä.

Muutenkin mielestäni pitäisi Karjaan ja Hyvinkään välillä olla jotain matkustajaliikennettä, esim. jotkut Hangon Dm12-vuorot voisivat jatkaa Hyvinkäälle tai Riihimäelle. Uskoisin että matkustajia tulisi enemmän kuin nykyään on esim. Iisalmen ja Ylivieskan välillä.

Otan mielelläni kommentteja vastaan.

Lisäys: Perustelisin tämän yhteyden niin, että nyt on Turusta aika kankea yhteys Karjalaan - vaihtaa pitää Toijalassa, Riihimäellä ja Lahdessa, ja matkustusmukavuus kärsii silloin kovasti, varsinkin kun välissä on pakko mennä lähijunalla
 
Viimeksi muokattu:
Lisäys: Perustelisin tämän yhteyden niin, että nyt on Turusta aika kankea yhteys Karjalaan - vaihtaa pitää Toijalassa, Riihimäellä ja Lahdessa, ja matkustusmukavuus kärsii silloin kovasti, varsinkin kun välissä on pakko mennä lähijunalla

Turku - Lappeenranta: vaihto Pasilassa, matka-aika, jos vaihtoaikoja ei lasketa, n. 4tuntia. Joten, yksi vaihto tarvitaan. Ei sen enempää, ideasi kyllä on kuitenki hyvä, koska suora yhteys olisi tarpeellinen! :)
 
Lisäys: Perustelisin tämän yhteyden niin, että nyt on Turusta aika kankea yhteys Karjalaan - vaihtaa pitää Toijalassa, Riihimäellä ja Lahdessa, ja matkustusmukavuus kärsii silloin kovasti, varsinkin kun välissä on pakko mennä lähijunalla

Eikös tuo onnistu myös vaihtamalla ainoastaan kerran Pasilassa, eikä tarvitse sähkärillä körötellä kun koko reissun voi painaa penalla tai vähintäänkin pikajunalla.
 
Hieno ehdotus. Koska kuitenkin Turusta pääsee Karjalan juniin yhdellä vaihdolla jo nyt, korjaisin ennemmin toisen esitetyn ongelman.

Matkustin vuosien ajan Lappeenrannasta Tampereen suuntaan ja sain nähdä junan tyhjenevän Riihimäellä tai myöhemmin Lahdessa. Suuri kysyntä on siis Lappeenrannasta Tampereelle. Mitä jos toteutettaisiin juna välillä Tampere-Lappeenranta/Imatra? Tämä lisäisi Karjalan radan junavuoroja entisestään, mutta toisi samalla tarvittavan suoran yhteyden Tampereelle. Samalla tarjoutuisi lappeenrantalaisille yhden vaihdon yhteys esim. Järvenpäähän (onnistuuhan tämä toki nytkin, mutta matka on taajamajunassa pitempi).

Juna voitaisiin koota sinisistä vaunuista pienellä pintaremontilla. Junan ei tarvitsisi liikennöidä tietenkään kahden tunnin välein, mutta ruuhkaisimpaan aikaan ajettuna se vapauttaisi kapasiteettia muista junista. Matkustajia voisi kerätä vaihdollisista yhteyksistä vaikkapa alentamalla hintoja. Tällöin junaan voitaisiin myydä lippuja vain niille, jotka matkustavat ainakin välin Hämeenlinna-Lahti.

Ja mitä tekemistä tällä on Turku-Lappeenranta-yhteyden kanssa? Tämä juna tarjoaisi yhden vaihdon yhteyden myös Toijalan kautta. Jos rantaradan junissa on nyt pulaa istumapaikoista, tässä sitä myös vapautuisi hieman - ainakin ruuhka-aikaan, kun turkulaiset voisivat ajaa Toijalan kautta Lahteen.
 
Suuri kysyntä on siis Lappeenrannasta Tampereelle. Mitä jos toteutettaisiin juna välillä Tampere-Lappeenranta/Imatra? Tämä lisäisi Karjalan radan junavuoroja entisestään, mutta toisi samalla tarvittavan suoran yhteyden Tampereelle. Tämä juna tarjoaisi yhden vaihdon yhteyden myös Toijalan kautta... ...ainakin ruuhka-aikaan, kun turkulaiset voisivat ajaa Toijalan kautta Lahteen.

Tampere-Toijala-Hämeenlinna-Rixu-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Imatra välille on suora juna suunnitelmissa. Kansanedustajat Satonen (kok) ja Heinonen (kok) ovat tehneet asiasta kirjallisen kysymyksen.

Tämän suoran poikittaisjunan tarkoituksena on a) yhdistää etelän kasvavia maakuntakeskuksia sujuvasti yhteen, ja b) tarjota Venäjän juniin nykyistä parempi vaihtoyhteys pääradalta.

Junia olisi 3-4 vuoroa päivässä, joista yksi integroitu täydellisesti Hki-Mow-Tolstoihin ja loput Hki-SPb-Allegroihin. Junina voidaan käyttää sinistä yhä kelpoa kalustoa, eli uutta kalustoakaan ei tarvittaisi.
 
Runkokierroista johtuen Joensuusta on ollut Turkuun suoria junayhteyksiä UJA:n alusta alkaen... Valitettavasti tällä hetkellä ko. vuorot vaihtavat numeroa Helsingissä, koska "samalla rataosalla ei voi liikennöidä samalla numerolla eri suuntiin". Näin perusteltiin, kun tein aloitteen aikanaan esim. Pendolino S8 vuorosta Joensuu-Helsinki-Turku. Ikävää, koska myyntijärjestelmät eivät tunnista tätä ja mikäli asiakas ostaa itsepalveluna liput, niin yleensä hän joutuu vaihtamaan paikkaa/junaa Pasilassa - noustakseen hetkeä myöhemmin samaan junaan.

Huom. Tuo S8 ei ole tällä hetkellä runkokierroissa enää Turkuun jatkava juna, mutta esimerkiksi InterCity 6 kääntyy Helsingissä pikaisesti junaksi IC135.
 
Runkokierroista johtuen Joensuusta on ollut Turkuun suoria junayhteyksiä UJA:n alusta alkaen... Valitettavasti tällä hetkellä ko. vuorot vaihtavat numeroa Helsingissä, koska "samalla rataosalla ei voi liikennöidä samalla numerolla eri suuntiin". Näin perusteltiin, kun tein aloitteen aikanaan esim. Pendolino S8 vuorosta Joensuu-Helsinki-Turku. Ikävää, koska myyntijärjestelmät eivät tunnista tätä ja mikäli asiakas ostaa itsepalveluna liput, niin yleensä hän joutuu vaihtamaan paikkaa/junaa Pasilassa - noustakseen hetkeä myöhemmin samaan junaan.

Huom. Tuo S8 ei ole tällä hetkellä runkokierroissa enää Turkuun jatkava juna, mutta esimerkiksi InterCity 6 kääntyy Helsingissä pikaisesti junaksi IC135.

Niin olen minäkin ymmärtänyt että osa Turun junista saa runkonsa itä- tai pohjois-Suomesta tulleesta junasta ja että veturi vain vaihtuu rungon päästä toiseen Helsingissä.

Miten iso homma se olisi muuttaa aikatauluissa ja myyntijärjestelmässä että vaunusto ajaa Helsingin "läpi"? Eihän saman vaunuston jatkuminen toisella junanumerolla ole muilla rataosuuksilla ja liikennepaikoilal ollut esteenä sille että se näkyisi aikatauluissa ja varausjärjestelmissä suorana yhteytenä?

t. Rainer
 
Kyllähän järjestelmän pitäisi tajuta vuoron, joka on sama juna vaikka hajoaa esim. Tampereella kahdeksi eri vuoroksi. Pendolinojahan ajettiin juuri näin joskus muinoin. Tuskin Pendolinolla matkustavia vaadittiin edes nimellisesti vaihtamaan paikkaa junan hajotessa kahdeksi erilliseksi yksiköksi.

Identtisesti toimisi Helsingissä kääntyvä vuoro, joka hajoaa Helsingissä loppuvaksi junaksi ja Helsingistä takaisin päin jatkavaksi, eri nimiseksi vuoroksi.
 
Niin olen minäkin ymmärtänyt että osa Turun junista saa runkonsa itä- tai pohjois-Suomesta tulleesta junasta ja että veturi vain vaihtuu rungon päästä toiseen Helsingissä.

Ja myös Tampereen suunnasta saapuvia junia kääntyy samantien takaisin meneviksi.

Tuollaiset nopeat käännöt ovat viheliäitä ja eräs merkittävistä syistä junien huonoon täsmällisyyteen.

Erinäisistä syistä myöhässä Helsinkiin saapunut juna on siis jo Helsingistä uutena junana lähtiessään valmiiksi myöhässä.

Kun 8.52 saapuva juna tulee myöhässä, niin se tuskin lähtee takaisin 9.06.
 
Miten iso homma se olisi muuttaa aikatauluissa ja myyntijärjestelmässä että vaunusto ajaa Helsingin "läpi"?

Vaikka suunniteltu kierto monesti toteutuukin, ja sama vaunusto jatkaa suunniteltuun suuntaan, näin ei kuitenkaan aina välttämättä tapahdu. En tiedä, mutta ehkä on katsottu, ettei Helsingin runkokierrot ole niin luotettavia, että saman vaunuston jatkaminen tiettyyn junaan voitaisiin luvata.

---------- Viesti lisätty kello 23:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:17 ----------

Kyllähän järjestelmän pitäisi tajuta vuoron, joka on sama juna vaikka hajoaa esim. Tampereella kahdeksi eri vuoroksi. Pendolinojahan ajettiin juuri näin joskus muinoin.

Ajetaan edelleenkin, yksi iltapäivän Pendolinovuoro jakaantuu Tampereella kahdeksi, ja Seinäjoelle päin jatkava saa uuden numeron. Lipunmyyntijärjestelmät ymmärtävät tilanteen täysin.
 
Ja myös Tampereen suunnasta saapuvia junia kääntyy samantien takaisin meneviksi.

Tuollaiset nopeat käännöt ovat viheliäitä ja eräs merkittävistä syistä junien huonoon täsmällisyyteen.

Erinäisistä syistä myöhässä Helsinkiin saapunut juna on siis jo Helsingistä uutena junana lähtiessään valmiiksi myöhässä.

Kun 8.52 saapuva juna tulee myöhässä, niin se tuskin lähtee takaisin 9.06.

Kuvittelisin että sitten kun saadaan ne kauan odotetut ohjausvaunut käyttöön ettei veturia tarvitse vaihtaa, niin luotettavuus paranee. Sen olen pannut merkille että "suuressa maailmassa" kuten Saksassa kaukojunien ympäriajo suurilla pääteasemilla ei ole mikään ongelma.

t. Rainer
 
Kuvittelisin että sitten kun saadaan ne kauan odotetut ohjausvaunut käyttöön ettei veturia tarvitse vaihtaa, niin luotettavuus paranee. Sen olen pannut merkille että "suuressa maailmassa" kuten Saksassa kaukojunien ympäriajo suurilla pääteasemilla ei ole mikään ongelma.

t. Rainer

Ohjausvaunut varmasti nopeuttavat kääntymistä ja siten oletettavasti parantavat täsmällisyyttä. Kuluuhan siihen "ohjaamonvaihtoon" ja valmisteluihin siltikin aikaa. Paljonhan toki auttaa kun välien irrotukset ja kytkennät jää pois.

Suuressa maailmassa sen välin irrotus ja kytkentä tuskin fyysisesti sujuu yhtään sen nopeammin kuin täällä pienessä maailmassa :smile: Ohjausvaunuistahan noilla sensijaan on pitkä kokemus ja varmasti pelaa hyvin.
 
Kuvittelisin että sitten kun saadaan ne kauan odotetut ohjausvaunut käyttöön ettei veturia tarvitse vaihtaa, niin luotettavuus paranee. Sen olen pannut merkille että "suuressa maailmassa" kuten Saksassa kaukojunien ympäriajo suurilla pääteasemilla ei ole mikään ongelma.

t. Rainer

Eihän se Suomessakaan ole mikään ongelma nytkään kääntyä nopeasti, jos se saapuva juna vain olisi ajallaan. Kyllä se kääntyminen tapahtuu myöhässäkulkiessakin nopeasti, vaikka veturia vaihtaen, mutta kun se on tullessaan jo myöhässä, niin lähteehän se uusi junakin saman myöhässä. Pasilassa ja Tikkurilassa nousevat matkustajat eivät vain ymmärrä mistä se puolen tunnin myöhästyminen johtuu, kun aurinko paistaa eikä ole näennäisesti mitään lumiongelmaakaan.

Pitäisi kuuluttaa Helsinki -> Tampere -junan myöhästymisen syyksi, että juna on myöhässä, kun se joutui odottamaan muutama tunti sitten Tampereella myöhässä kulkeneita Pohjanmaan ja Keski-Suomen Pendolinoja...
 
Eihän se Suomessakaan ole mikään ongelma nytkään kääntyä nopeasti, jos se saapuva juna vain olisi ajallaan. Kyllä se kääntyminen tapahtuu myöhässäkulkiessakin nopeasti, vaikka veturia vaihtaen, mutta kun se on tullessaan jo myöhässä, niin lähteehän se uusi junakin saman myöhässä. Pasilassa ja Tikkurilassa nousevat matkustajat eivät vain ymmärrä mistä se puolen tunnin myöhästyminen johtuu, kun aurinko paistaa eikä ole näennäisesti mitään lumiongelmaakaan.

Korjaa jos olen väärässä, niin veturin vaihto, kun on perinteisistä junista kyse, edellyttää aina n 10 minuutin seisomista asemalla jarrujen paineilmajärjestelmän toiminna varmistamisen vuoksi.

Jos junarungoilla on nyt 15 minuuttia aikaa seisoa Helsingin päärautatieasemalla, niin saapuva juna saa myöhästyä enintään 5 miuuttia, ettei lähteväkin myöhästy.

Mutta jos veturin vaihtamisen sijaan käytettäisiinkin ohjausvaunuja, niin "pakollinen" seisonta-aika lyhenisi huomattavasti, noin 2 minuuttiin mikä taas lisäisi marginaalia minkä verran saapuva juna saisi olla myöhässä ettei lähtevä myöhästysi.

Helsingin "läpiajettaviksi" leinee muutenkin järkevintä sijoittaa sellaisia junia joiden eriliset matkat eivät ole kovin pitkiä kuten Helsinki-Tampere-(Pori), ja Helsinki-Kouvola -(Imatra) ja Helsinki Turku. Eli sellaisia jotka eivät ole vaihtoyhteyksistä niin riippuvaisia. Niin vissiin tehdään ulkomaillakin. Poikkeuksena lienee pitkän matkan kansainväliset junat mutta sellaisia ei Suomessa ole.

t. Rainer
 
Pitäisi kuuluttaa Helsinki -> Tampere -junan myöhästymisen syyksi, että juna on myöhässä, kun se joutui odottamaan muutama tunti sitten Tampereella myöhässä kulkeneita Pohjanmaan ja Keski-Suomen Pendolinoja...

Niin pitäisi. Vaikka se tieto näennäisesti ei hyödytä asiakasta mitenkään, niin ymmärtämys lisääntyy kummasti, kun saa kuulla syyn. Maailman, ei tosin Suomen, lentoliikenteessä tuo on ihan arkipäivää: kerrotaan vaikka, että lentokoneessa, jonka piti lähteä tälle reitille, ilmeni teknistä vikaa jossain härpäkkeessä ja että kone joudutaan vaihtamaan. Vaihtokone on parhaillaan tulossa sieltä-ja-sieltä ja laskeutuu noin tunnin kuluttua, joten matkaan päästään toivottavasti jo kahden tunnin kuluttua... Ei asiakas tarvitse noista tiedoista mitään muuta kuin sen, että lähtö viivästyy kaksi tuntia. Mutta kun sille kerrotaan syy, se rauhoittuu kummasti ja kokee, että sitä arvostetaan. Asiakas siis suhtautuu tilanteeseen hiukan toisella tavalla kuin jonkin epämääräisen, itseään toistavan automaattikuulutuksen jälkeen.
 
Takaisin
Ylös