Helsingin seudun lähiliikenteen muutokset syksyllä 2011

Liittynyt
22 Elokuu 2009
Viestit
951
Seuraavat muutokset huomasin katsellessani 15.8.2011 voimaan astuvaa aikataulua.

  • G-juna lakkautetaan, minkä jälkeen Kyrölän ja Saunakallion seisakkeilla on tunnin vuoroväli :mad:
  • I- ja K-junia ajetaan vain ruuhka-aikaan, muulloin ajetaan N-junia. Vuoroväli arkipäivisin aamupäivällä on 10 minuuttia, lisäksi välissä kulkee muutama I-juna.
  • Viikonloppuisin lähtee Helsingistä N-juna kello 3.01 ja T-juna kello 4.01 sekä Keravalta N-juna kello 3.45. Muutoksen jälkeen viikonloppuöinä suurin vuoroväli rataosalla Helsinki-Kerava on kaksi tuntia Keravan suuntaan ja vain yksi tunti Helsingin suuntaan.
  • Helsingistä kello 16.36 Riihimäelle lähtevää tunnuksetonta junaa ei 4.11.2011 alkaen ajeta perjantaisin :roll:

Miksi 16.36 lähtevää junaa ei ajeta perjantaisin, ja minneköhän matkustajat ajateltiin tunkea? Sekä 16.19 lähtevä R-juna että 16.48 lähtevä H-juna ajetaan yleensä kahdeksan vaunun pituisena, ja nekin ovat jo valmiiksi täpötäynnä.
 
Viimeksi muokattu:
A-juna on kulkenut jo joitakin vuosia lauantaisin 30 minuutin välein. Kaupunkiradan ollessa uusi lauantain vuoroväli oli muutaman vuoden ajan 20 minuuttia päivällä.
 
G-juna lakkautetaan, minkä jälkeen Kyrölän ja Saunakallion seisakkeilla on tunnin vuoroväli :mad:

G-junat ajavat ehkä yhtä iltapäivän pohjoissuunnan vuoroa lukuunottamatta tyhjinä. Ja muutoinkin niitä on kulkenut vain muutama suuntaansa, joten Kyrölässä ja Saunakalliossa on ollut tunnin vuoroväli käytännössä jo nyt.

Vuorojen lakkauttaminen ja harventaminen on aina huono juttu, mutta jos jostain on pakko harventaa, niin sitten juurikin G-junat. Sehän oli alunperinkin vain sellainen Järvenpäälle annettu turha myönnytys, kun Kerava sai Z-junan.
 
G-junat ajavat ehkä yhtä iltapäivän pohjoissuunnan vuoroa lukuunottamatta tyhjinä. Ja muutoinkin niitä on kulkenut vain muutama suuntaansa, joten Kyrölässä ja Saunakalliossa on ollut tunnin vuoroväli käytännössä jo nyt.

Vuorojen lakkauttaminen ja harventaminen on aina huono juttu, mutta jos jostain on pakko harventaa, niin sitten juurikin G-junat. Sehän oli alunperinkin vain sellainen Järvenpäälle annettu turha myönnytys, kun Kerava sai Z-junan.

Mä ihmettelen että miksi R ei vois alkaa pysähtyä niissä seisakkeissa joilla G pysähtyi? Käytännössä R ja H voitaisiin yhdistää samaksi junaksi. Tulisi muutama minuutti lisää ajoaikaa, mutta kiireisiä riihimäkeläisiä, hyvinkääläisiä ja järvenpääläisiä palvelevat myös tunnuksettomat nopeat lähijunat ja riihimäkeläisiä myös kaukojunat.
 
Kyllähän tuo Järvenpään isojen lähiöiden/kaupunginosien raideliikennepalvelu on suhteellisesti huonointa koko lähiliikennealueella. Mutta sinänsä on ymmärrettävää että millään silloin tällöin kulkevalla järjettömällä pysäkkikäytännöllä varustetulla G-junahassuttelulla sitä ei pystytty petraamaan, ja linja päätettiin lakkauttaa. Ratakapasiteetti ei vaan mahdollista järkevää liikennöintiä Saunakallioon ja Kyrölään.
 
Mä ihmettelen että miksi R ei vois alkaa pysähtyä niissä seisakkeissa joilla G pysähtyi?

Riippuu paljon myös siitä, miten kiire R:illä on pendolinojen alta pois. Männävuosina R päästi Purolan kohdalla pendolinon jopa ohi, mutta nykyisen 160 km/h-liikenteen aikaan siihen ei liene tarvetta. R-junan lähtöäkin pitäisi siis aikaistaa hidastuksen määrällä, mutta en tiedä onnistuukoo se.
 
Mä ihmettelen että miksi R ei vois alkaa pysähtyä niissä seisakkeissa joilla G pysähtyi? Käytännössä R ja H voitaisiin yhdistää samaksi junaksi. Tulisi muutama minuutti lisää ajoaikaa, mutta kiireisiä riihimäkeläisiä, hyvinkääläisiä ja järvenpääläisiä palvelevat myös tunnuksettomat nopeat lähijunat ja riihimäkeläisiä myös kaukojunat.
Ja kiireisiä Tamperelaisia palvelevat Pendolinot? R-juna ajaa hieman pidemmällekin kuin Riihimäelle. Ja aina on väliasemia, joilla ei pysähdy muut kuin R-junat. Tämä nyt ei tietenkään mikään hyvä perustelu ollut, sillä H-junakin matkaa Riihimäkeä pidemmälle.

R-junan lähtöäkin pitäisi siis aikaistaa hidastuksen määrällä, mutta en tiedä onnistuukoo se.
Tampereella R-junilla on kääntöaikaa reilu tunti. Mutta muistaakseni jollakin R-junalla on kääntöaikaa Tampereella vain muutamia minuutteja!
 
Kyllähän tuo Järvenpään isojen lähiöiden/kaupunginosien raideliikennepalvelu on suhteellisesti huonointa koko lähiliikennealueella.
Hyvinkään radanvarsikaupunginosista (esim. Martti ja Paavola) löytyy vielä huonompaa palvelua, kun junat eivät siellä pysähdy milloinkaan... ;)
 
Ja kiireisiä Tamperelaisia palvelevat Pendolinot? R-juna ajaa hieman pidemmällekin kuin Riihimäelle. Ja aina on väliasemia, joilla ei pysähdy muut kuin R-junat. Tämä nyt ei tietenkään mikään hyvä perustelu ollut, sillä H-junakin matkaa Riihimäkeä pidemmälle.


Tampereella R-junilla on kääntöaikaa reilu tunti. Mutta muistaakseni jollakin R-junalla on kääntöaikaa Tampereella vain muutamia minuutteja!

Aivan totta. Ja mitä nyt yhtäkkiä pitää alkaa valittamaan, oma vikannehan se on, että G lopetetaan! Ja R-junat palvelevat todellakin kiireisiä, tampereen suunnalta tulevia, etenkin opiskelijoita, koska hintataso on siedettävä ja aikataulu vain aavistuksen IC:tä hitaampi.
 
Aivan totta. Ja mitä nyt yhtäkkiä pitää alkaa valittamaan, oma vikannehan se on, että G lopetetaan! Ja R-junat palvelevat todellakin kiireisiä, tampereen suunnalta tulevia, etenkin opiskelijoita, koska hintataso on siedettävä ja aikataulu vain aavistuksen IC:tä hitaampi.

Silloinpa opiskelijoiden suosima R-juna muuttuisi vain muutama minuutti hitaammaksi H-junaksi. Opiskelijoilla kiire, mihin? ;)

t. Rainer
 
Riippuu paljon myös siitä, miten kiire R:illä on pendolinojen alta pois. Männävuosina R päästi Purolan kohdalla pendolinon jopa ohi, mutta nykyisen 160 km/h-liikenteen aikaan siihen ei liene tarvetta. R-junan lähtöäkin pitäisi siis aikaistaa hidastuksen määrällä, mutta en tiedä onnistuukoo se.

Nykyään Tampereelle jatkava R päästää Riihimäellä pendolinon ohi. R:n lähtöaikaa ei voi juurikaan aikaistaa, koska 7 minuuttia aikaisemmin lähtee Helsingistä Kouvolan suunnan IC.

Pääradan kaukojunaraiteen lähtöminuutit Helsingistä noudattavat kutakuinkin seuraavaa rytmitystä (Joka tunti ei tosin lähde jokaisena ajankohtana junaa, ja ruuhka-aikaan taas Eil-lähijunat "sotkevat" pakkaa):

- :00 Allegro, myös yksittäisiä muita kaukojunia
- :06 Tampereen suunnan IC/IC²
- :12 Kouvolan suunnan Pendo/IC/IC²
- :19 R
- :30 Tampereen suunnan Pendo
- :41 Z
- :48 H

Tästä voimme tulkita erinäisiä riippuvuussuhteita:

- 06-IC ei voi lähteä aikaisemmin, koska se saavuttaisi 48-H:n. Se itse asiassa saavuttaa sen jo nyt, eikä voi käyttää Riihimäelle täyttä nopeutta. Myöhemminkään ei oikein voi lähteä, kun itäsuunnan kaukojuna puskee niskaan.
- R taas lähtee niin aikaisin kuin voi, itäsuunnan kaukojuna pyörii jo nyt usein jaloissa Keravalle asti (Välillä Helsinki-Kerava R ja Z ovat kaukojunia nopeampia nopempien pysähdysten ja paremman kiihtyvyyden vuoksi). Myöhemminkään ei pysty, kun tulee pendo niskaan.
- 30-pendo lähtee heti kun on järkevää R:n perään. Myöhemminkään ei juuri voi, kun alkaa Z hönkimään niskaan ennen Keravaa.
- H voisi lähteä vähän aikaisemmin, mutta tällöin Z:n ja H:n keskinäinen vuoroväli olisi vielä nykyistäkin älyttömämpi. Myöhemmin ei voi lähteä, 06-IC tulee niskaan.

Kuten huomaatte yhtälö on vähän tällainen. Suunnitelmissahan on kolmannen raiteen rakentaminen Purolasta pohjoiseen, mikä mahdollistaisi sujuvammat ohitukset. Ilmeisesti on suunniteltu, että tällöin vähintään H-junat alkaisivat kulkemaan kahdesti tunnissa.
 
Keravan kaupunkiradan jatkoa on suunniteltu Riihimäelle asti. Taitaa Keravan kaupunkiradan jatko olla kuitenkin Pisaraan sidottu tai toisinpäin. Pasilan asema, Helsingin asema ja näiden välinen ratapiha, tarvitsee Keravan kaupunkiradan pidennystä ja Pisaraa jotta esim. taajamajunien Z, H ja R monipuolistaminen voisi onnistua.
 
Keravan kaupunkiradan jatkoa on suunniteltu Riihimäelle asti. Taitaa Keravan kaupunkiradan jatko olla kuitenkin Pisaraan sidottu tai toisinpäin. Pasilan asema, Helsingin asema ja näiden välinen ratapiha, tarvitsee Keravan kaupunkiradan pidennystä ja Pisaraa jotta esim. taajamajunien Z, H ja R monipuolistaminen voisi onnistua.
Onkohan kahdelle ylimääräiselle raiteelle tarvetta, kun junia kulkee suuntaansa 4 kpl/tunti - ainakin tällä hetkellä? Ainakin Japanissa tuntui toimivan kaksiraiteisella rataosuudella sellainen toiminta, että hitaammat junat pysähtyivät joillekin asemille muutamaksi minuutiksi. Noilla asemilla hitaampi juna päästi nopeamman ohitseen - ja luonnollisesti hitaamman ja nopeamman junan välillä oli vaihtoyhteys, jota myös käytettiin. Toisaalta neljä raidetta poistaisi hieman häiriöherkkyyttä välillä Kerava-Riihimäki.
 
Keravan kaupunkiradan jatkoa on suunniteltu Riihimäelle asti.

Onko tälle lähdettä? Olen nimittäin ymmärtänyt, että neljää raidetta on suunniteltu jossain suunnitelmassa vain Purolaan asti. Ja monessa muussa puhutaan vain kolmannesta raiteesta (koko välille, eikä niitäkään kaikkia kerralla).
 
Takaisin
Ylös